Kevättä kaikkialla

Vaahterakin kukkii

Suomi on pitkä maa. Etelässä tuomi taitaa olla jo kukkinut ja pohjoisemmassa vielä lumikinoksia potkitaan. Meillä eletään nyt kiivaan kasvun ja luonnon uudelleen värittymisen aikaa, koivuissa on hennon vaalea viherrys, aluskasvillisuus vielä maltillista. Ai että kun minä nautin näistä viikoista. Rikkakasvien kitkeminenkin on ihan juhlaa, kosteasta maasta ne nousevat ilman kiivasta väkivaltaa ja linnut säestävät aamusta iltaan. 

Eilen tänne vyöryi ennätysmäiset parvet kaakattavia valkoposkihanhia ja käkikin on avannut sanaisen arkkunsa. Kirjosieppo varasi vakiopönttönsä ja harakka luikahtaa risulinnaansa. Kovasti vaikuttavat kaikki kiireisiltä.

Pihalla on reuhattu lähes kaikki vapaa-aika ja mikäs siellä reuhatessa, tekemistä riittää. Ulkosaunan terassia ei passaa vielä käsitellä eikä kalustaa, koivun siitepölyä on vielä paljon. Mutta kylvöt on suunnilleen tehty ja kasvihuoneessa pitää tarkkaan katsoa mihin astuu; laatikoita, purkkeja ja kylvöalustoja on kaikkialla. 

Tämän päiväinen vesisade on oikein tervetullutta, eipähän tarvitse kastella niin paljoa. 

Yksi uusi kokeilukin täällä on meneillään. Meillä on hoidetun nurmialueen laidassa koivikkoa jonka edellinen omistaja istutti ja jonka Ponimies tehokkaasti harvensi. Siinä alueella ei oikein kasva mikään koska koivu imuroi maasta kaiken voiman ja kuivina kesinä pölisee ikävästi. Virittelin siihen välikankaan ja sen päälle viitisensataa litraa pussimultaa ja sen päälle monen monta kottikärryllistä pihamultaa. Sitten kesäkukkaseosta reilulla annostuksella, kastelu ja harsot päälle. 

Ties vaikka jotain itäisi ja kasvaisi kukkaan saakka, valon puute ei ainakaan tule olemaan siinä ongelma. Kuvasta ei todellinen koko tietenkään välity mutta on se sellaiset 20 m2. Ihan kiva kokeilu, seassa oli monivuotisiakin siemeniä eli mikäli onnistuu, iloa riittää ehkä seuraavillekin kesille.

Perhosten oma kukkaisbaari

Ei näitä voinut Hankkijalle jättää, eihän?

Yövuoroja on näissä listoissa ollut tuplasti (en ole pyytänyt) ja sen kyllä huomaa jaksamisessa. Töistä sain kotiintuomisina ärhäkän noron ja muutama päivä meni tiiviisti vessan välittömässä läheisyydessä. Pari päivää meni ihan sairauslomaksi ja ne vietin lähinnä nukkuen ja pihalla satunnaisesti koirien hölmöilyjä seuraten. Onneksi nyt takana on jo muutama paremman voinnin päivä, huomenna sitten taas aamuun ja viikonloppuna yövuorot.  

Ensimmäinen pätkä kesälomaa häämöttää jo seuraavien työvuorolistojen aikana, kokonaiset kolme viikkoa kaikkea muuta paitsi suolakaivoshommia, ai ettien että.

Rusokirsikka

Muilta osin elämä torpalla on ihan entisellään. Käpäläkansa nauttii kevään tuoksuista, siili tyhjentää öisin sille katetut kipot ja kanat kököttävät arestissa vielä tämän kuun ajan, sitten niillekin koittaa muutto kesäresidenssiin.

Lähden tästä purkamaan erästä kasvilähetystä ja lajittelen monivuotiset kesäkukista ja koetan löytää kaikille kasvihuoneesta jonkinlaisen paikan vielä vähäksi aikaa. Ulos näillä meidän leveyksillä ei passaa vielä ihmeemmin istuttaa, viileitä öitä on luvassa, hallakin saattaa kylmällä kouralla kopaista.

Sitten voisikin vaan istua ilta-auringossa ja vaania harakan pesähommia ja samalla suunnitella ruukkujen istutuksia, ainakin jättiverbenaa, suklaakosmosta ja laventelia niihin tulee, paljon.

Työkavereille olen luvannut lipstikan alkuja, nekin on syytä kaivella ylös kosteasta maasta just nyt.

Kivaa viikkoa, missä lienetkin.