torstai 8. elokuuta 2019

Vuosikymmen




Päivälleen eilen kymmenen vuotta sitten meillä oli muutto.
Espoossa tyhjennettiin kaksi asuntoa ja paluumuuttajien karavaani nytkähti liikkeelle. Oli jättimäinen muuttorekka, oli iso paku, sen perässä kuomukärry ja tila-auto. Kaikki kattoon asti täynnä tavaraa. Kun viimeinenkin laatikko rekasta oli kannettu ulos, oli elokuun kahdeksas ja paukautimme skumppapullon auki.

Sama ydinporukka meitä täällä on edelleen, kukaan meistä ei tietenkään sama ihminen kuin tänne tullessa. Pikkukoululaiset ovat jo isoja, täysi-ikäisiä nuoria aikuisia.  Me vanhemmat aikuiset kukin omalta osaltamme elämän koulimia. Paljon on vettä virrannut Pielisjoessa ja moni asia muuttunut. Kaikista muutoksista ei voi pitää, osan kanssa on oppinut elämään ja osaa ei kannata ajatella.



Olemme viettäneet Torpalla joulut ja juhannukset, rippijuhlat ja lakkiaiset. Syntymäpäiviä on juhlittu viidesti vuodessa, välillä isommin, välillä vaisummin. Pyöreitä kymmeniäkin.

Täältä on lähdetty häihin ja hautajaisiin, on itketty jälleennäkemisen riemusta ja lähdön lopullisuudesta.




Hyvästit on jätetty Nasselle, Winstonille, Miltonille, Patsylle, Justiinalle ja Ellille. Marsutrioa unohtamatta. On haudattu lukuisa joukko kanoja ja kukkoja. On vilkutettu heipat lampaille, toivotettu onnea elämään kissanpennuille. On saateltu Ponimies ja Töttis kotimatkalleen uusiin koteihinsa.

Paljon on ollut, tullut ja mennyt elämää. On eletty.








Elämä jatkuu ja elämässä varmaa on vain muutos.

Onneksi en tiedä mitä seuraava kymmenvuotisjakso eteen tuo. Ei ole ihmisen oikeus eikä velvollisuus kaikkea etukäteen nähdä tai tietää. Niitä muutoksia, jotka vääjäämättä edessä ovat, ei kannata etukäteen arvailla. Ainahan sitä saa toivoa kaikenlaista hyvää ja kaunista, elämä sitten aikanaan näyttää mitä kohdalle osuu.

Uskotaan, että asiat järjestyvät ja menevät juuri niin kuin niiden kuuluukin mennä.








Hirnakan Torpan päiväkirjaa olen pitänyt muutamaa kuukautta vaille kymmenen vuotta.
En tiedä, tuleeko seuraava päiväkirjamerkintä huomenna -tai jääkö tämä nyt tähän.
Aikansa kaikkea ja kaikelle aikansa.

Kaikkea hyvää sinulle, missä lienetkin.





25 kommenttia:

  1. Heti tuo ensimmäinen kuva on ihan järjettömän lumoava!!! Ja kaunis on kirjoituskin, muita kuvia unohtamatta. Sääli olisi, jos tähän jättäisit, minä ainakin tykkäisin ihastella juttujasi jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kuva on hyvin vanha, kesältä 2010, illan sateen jälkeen kesäyö oli ihana.

      Poista
  2. Aina Töttiksen kuvan nähdessä rinta-alassa liikahtaa suuresti ja kyynel meinaa silmäkulmaan tulla <3

    VastaaPoista
  3. Paljon siellä on tossua kulutettu, huhhuh, sekä näpytelty tekstiä kymmeneen vuoteen. Siihen nähen ku ite en ollu yhtään blogia koskaan nähnytkään vuonna 2009. Ihan älyttömältä tuntuu tää ajan kuluminen. Siitä kun muutettiin sieltä teidän lähistöltä kaupungin toiselle puolen on 16 vuotta. Piti ihan laskurilla laskee, senverran on dementia jo iskenyt.
    Onnea kuitenkin vuosipäivästä, etkä nyt kuitenkaan lopettele kirjottelua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläpä muuta sano, kymmeneen vuoteen mahtuu ihan hurjasti kaikkea.

      Poista
  4. Lämpimät onnittelut vuosipäivän johdosta!
    Olette tehneet rohkean hypyn ja varmasti elämä on monella tavoin muuttunut. Elämää on muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla, mikä välillä tuntuu monilta unohtuvan.
    Ensimmäinen kuva on ihastuttava. Ylipäätään kuvitat postauksesi kivasti. Toivottavasti jatkat kirjoittamista. Mielellään näitä lukee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tuntui niin oikealta silloin muuttaa tänne, kaikki järjestyi niin helposti.

      Poista
  5. Hieno blogisummaus kuluneista kymmenestä vuodesta. Onnea! Ihania kuvia <3

    VastaaPoista
  6. Paljon onnea! Kaunis ja elämää täynnä oleva kuvaus. Ihania elokuun päiviä torpalle!

    VastaaPoista
  7. Vuosikymmen on iso sana. Hiljentää miettimään. Paljon ehtii tapahtua ja tenavat sekä puut kasvaa. Kuvat olivat upeat - jokainen pysäytti miettimään vuosikymmenen verran. Monta tuttua, ja osa jo tontilta kadonnuttakin.

    Älä nyt perhana lopeta postauksia, kun sun syytä oli minunkin blogimaailmaan tutustumiseni. Tunnetuin seurauksin. Voimia sinne vesisateen keskelle! Minä toivon todella, että sunnuntaina vesisade iskee tänne. Edellinen pikkusade oli Juhannuksena. On ns. kuolettavan kuivaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä tässä onkin mietitty ja ihmetelty, aika on niin suhteellinen juttu.

      Poista
  8. Immeisen elämä on muutosta. Rohkeutta teillä ol tehä iso muutos kymmenen vuotta sitten. Ja muistoissa kaikki eletty on tallessa aikaanasti.
    Tuulikellon Savonlinnasta viikko sitten sain ostettuu, ei vielä oo kilikatusta kuultu, kun ei tuulia oo ollu.
    Hyvvee elokuuta sinne!

    VastaaPoista
  9. Upea kuvasarja. Itse hämmästelen niin ikään ajankulua, monella tapaa.
    Jatka toki bloggaamista.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos (ja olipa mukava saada sinusta elonmerkki).

      Poista
    2. Elossa olen, mutta tosi väsynyt, mikä ei viime vuoden jälkeen ole kyllä mikään ihme. Kommentoin tuonne Tampere postaukseenkin. Paria Tampesterin reissua lukuunottamatta en ole jaksanut tehdä mitään muuta, oikeastaan. Silti, vaikka minusta ei oe kuulunut, olen käynyt lukemassa postaukset.

      OP

      Poista
    3. No kiva kun kuittasit läsnäolosi. Aina vaan ei välttämättä jaksaisi tehdä mitään ylimääräistä koska arki himoverottaa voimat tyystin.

      Tampereella saattaa olla elvyttävä vaikutus.

      Poista
  10. Ihania kuvia ❤️ mukavaa alkuviikkoa Sinulle ❤️

    VastaaPoista
  11. Elämän virta, se vie, kuljettaa ja opettaa. <3
    Kauniita kuvia.
    Toivotan kuulaita syyskuun päiviä sinne!

    VastaaPoista
  12. Ihania muistoja, hieno vuosikymmen Torpanmäellä iloineen ja suruineen. :) <3

    Itsellä on ankara pohdinta, että mitä teen tuon blogin kanssa. Joskus tekisi mieli purkaa vähän sitä sun tätä sinne, mutta siinä hetkessä ei ole aikaa. Sitten kun on joku hetki aikaa, löydän itseni tekemästä mieluummin jotain muuta kuin kirjoittamasta blogia. :)

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!