maanantai 27. kesäkuuta 2016

Pari kuvaa laitumelta



Hirnakan Torpan kesälaidun 2016 oli lyhyt mutta aktiivinen. Kauden aloittivat hajasijoitettu Töttis ja Vallu, tuo tumma komistus johon Töttis on aivan lääpällään. Ne saivat touhuta ja kirmailla laitumella toukokuun lopulla keskenään, syömistä riitti.

Seuraavaksi laitumelle tuotiin Skipi, vanha viisas vuonohevosherra. Skipin suhteen oli hieman huolta kylmistä öistä ja vatsan toiminnasta, mutta hyvin kaikki meni kuitenkin. Heräsin usein öisin kytistämään laidunta, yläkuvassa näkyykin Torppa ja makuuhuoneen ikkuna yläkerrasta, sieltä oli hyvä aitiopaikalta pitää laidunvahtia.

Sitten saatiin vielä kolmas kuorma hevosia kun Tuulikummusta tulivat liinaharjalikat Usva ja Pouta kyläilemään. Olihan se komeaa kun liinaharjat pötkivät rintamassa maisemaan ja ruunat pitivät vahtia.

Ainoat 'taloudelliset tappiot' syntyivät kun sekä Usva että Töttis hukkasivat päitsensä peltoon. Yksi riimunnaru meni rikki ja yksi laidunnauhan liitoskappale katosi maastoon kun eräs nuori tamma päätti poistua tilusten toiseen laitaan. Onneksi mitään isompaa ei tullut kenellekään, jotain rohtumia ja nirhaumia nahkaan tietysti.

Usva puuhasi geokätköjen parissa ja löysi mm. pari muoviputken pätkää ja jotain muita muovinkappaleita. Nätisti se viskoi ne aidan yli meidän puolelle. Yksi litistynyt ikivanha oluttölkkikin laitumen pohjasta löytyi, ei panttia, ei palautusta.

Kauneimpia hetkiä olivat ne kesäyöt jolloin kaikki kolme tammaa makasivat rintamassa keskellä kumpua ja pojat vahtivat, tai siis Vallu vahti ja Skipi asetteli ahterinsa vaivihkaa sivummalla pötköttelyasentoon. Niin rauhallista ja kaunista. Tuo on niin hyvä ja tasapainoinen lauma, että olisi synti se särkeä.

Niinpä siinä kävi sitten niin, että kun hevoset poistuivat tulojärjestyksessään, Töttiksen matkareitti muuttuikin viime hetkellä ja sekin matkusti Vallun kylkimyyryssä takaisin Tuulikumpuun. Sen piti mennä Ponimiehen laidunnaapuriksi tuohon lähemmäs. Ehkä kuitenkin parempi näin.

Kesän jälkeen onkin edessä ankara pohdinta hevosten suhteen, minkälainen kokoonpano meille tulee ja muuttuuko mikään. Noh, sitä sitten tuonnempana. Nyt ne saavat nauttia elämästään sillä kesä ja laidun on hevosen elämän parasta aikaa!

Kiitos vielä kerran Tuulikumpuun että saimme Torpanmäellekin aivan uskottavan laidunkattauksen ja kiitos myös luottamuksesta kun ne aarteet saivat tänne tulla.





4 kommenttia:

  1. Kiitos heppojen hoidosta <3

    Onneksi vielä Vallun ja Töttiksen kesäromance sai pienen jatkoajan. Täällä ne kyhnää koko ajan.

    Rentouttavaa lomaa, nauti lämmöstä vaikka sitten villasukilla ja crockseilla, pääasia että lämpöä riittää :-)

    VastaaPoista
  2. Voi hitsinhitsi, mun sähköposti on tehnyt jonkun jekun ja jättänyt kaikki päivitykset sitten toukokuun johonkin bittitaivaaseen. Ihania kuvia polleista! Nyt on sähköpostiseuranta päivitetty ja Hispaniankuvia odotellen :) Mainiota lomaa, jospa tämä täälläkin lämpenisi - just aamupäivällä radiossa sanottiin että kesäkuu oli sateisin miesmuistiin... aimitenniin, mun mielestä satoi peräti aika vähän, mutta mun muistiini nyt ei voi luottaa viittä sekuntia kauemmas menneisyyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienot sääthän nyt on ollut Suomessakin, mansikka tosin kaipaa vettä ainakin idässä.
      Täällä hipsaaniassa a) tarkenee B) ei ole kylmä c) ollaan niin lomalla

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!