perjantai 10. elokuuta 2018

Vihdoin

Perjantai.
Pitkästä aikaa se tuntuu siltä, että arkiviikko päättyy ja viikonloppu alkaa.

Toki oli tynkäviikkokin. Tosin minä herään joka aamu viemään hepat ulos ja yleensä päivä jatkuu siitä. Tänään oli poikkeus, kipaisin takaisin yläkertaan ja maastouduin lakanan alle jatkamaan unia. Koska mä voin.

Helteiset päivät jatkavat Torpan ilmatilassa.
Ulkona on heti aamusta vähintään +20° ja siitä se nousee. Tänään korkein näkemäni lukema oli +31°, en viitsi enää edes ajatella paljonko lukema auringon puolella oli.

Näitä lukemia kaivataan muutaman kuukauden päästä, kun räntää sataa ja sukat on märät.

Ilta sujui oikein rattoisasti.

Takapihan Tavernassa grillissä tirisivät herkut vegaanista luolamieheen, parilalla käristyivät hevosenpaisti ja kesäkurpitsa ja muut herkut lisukkeineen.

Huomasin itse syöneeni punaista lihaa viimeksi melkein kuukausi sitten ja valkoistakin söin viimeksi ... öööh... aikoja sitten. Ei vaan tee mieli, eikä maistu. Uudet perunat, juustot ja vihannekset riittävät oikein hyvin. Mitään ideologiaa tässä ei ole, kyse on puhtaasti valinnoista.

Valinnoistakin sen verran, että hyväosainen voi valita lihan ja muun välillä. Ja olen iloinen, että kuulun siihen porukkaan joka saa valita ruokansa, enkä siihen joka syö mitä annetaan. Puhtaasta vedestäkään ei ole edes näillä helteillä pula, hanasta tulee.

Puhtaalla vedellä on pesty tämäkin ikkuna.
Ikkuna on sikäli tärkeä, että siitä tarjoillaan Torpan hevosille herkut, ponien stop and go -luukku siis kyseessä.

Otto vähän arastelee istutusalueiden liepeillä tepastelua, mutta tuli kyllä luukulle kun tajusi, että kuivattua leipää oli tyrkyllä.

Kasperille mikään maaperä ei ole vieras, eikä ongelma. Tuohon luukkuun Kasper ei yllä, mutta varmasti oppii pian ilmaisemaan läsnäolonsa.

Täytyy jokin kissavarma salpasysteemi kehitellä, jotta luukkua voi pitää auki ilman, että kytistää itse vieressä. Oscar etenkin on nykyään erittäin hanakka seikkailemaan, ei yleensä missaa tilaisuutta livistää längistä tahi ikkunoista jos tilaisuutta tarjotaan.




Felix alkaa olla oma itsensä.

Meillä oli heinäkuussa totinen hätä Felixin voinnista.
Kissa oli kuin nenilleen saanut, kipeä ja masentunut.

Nyt kun tuota nenänpielen palkeenkieltä katsoo, ei ole oikeastaan epäilystä. Pataanhan poika oli saanut. Missä lie aitan kulmalla törmäsi kylän pomokolliin. Eihän siihen pitkääkään karkureissua tarvita. Irtokissoja näillämain riittää.

Lääkärin kokeissa ei mitään ihmeellistä löytynyt, lääkittiin minkä voitiin ja maksettiin sangen rasvainen lasku.


Nyt ei enää masenna eikä pelota, ihan on entisellään. Kehrää, puskee ja vaatii huomiota (ja ruokaa).

Torpan kaikki kissat ovat nyt kuitenkin dieetillä, Elmolla alkaa oikeasti kohta olla diabetesriski hälytystasolla. Oscar livistää karkuun aina kun voi, syö hyttysiä ja oksentaa sisällä matoille.

Tämmöistä tänne.
Ilta pimeni, lämpö jäi.Tätä minä niin kaipaan parin kuukauden päästä kun sataa vettä ja paleltaa. Elokuiset perjantai-illat ovat elämän hohtohetkiä ihan semmoisenaan.

Mukavaa viikonloppua !





4 kommenttia:

  1. Nautitaan valinnoistamme :) Onpas soma luukku hevosille. Meilläkin pitää olla koko ajan tarkkana toisen kissan kanssa, se osaa aukaista itse ovia ja yrittää käyttää kaikki mahdolliset pakotilanteet hyväksi. Onneksi Felix-rukka voi jo paremmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on tehtävä -ja nähtävä. Oma valinta.

      Hauskaa on kun Otto kurkkii varovasti leipäpalasen toivossa, tämä on just niitä 'hepat kotona' -valinnan hohtohetkiä.

      Oscarista on tullut ihan Seikkailijakissa. Yrittää kokoajan längistä läpi ja turhan usein pääseekin. Felix voi oikein hyvin nyt, ihana kun on taas tuttu keltainen kaiffari mukana kuvioissa.

      Poista
  2. Meillä romahti lämmöt kerrasta. Eilen oli +27 astetta ja tänään +18. Aloitin valkosipulien noston myrskytuulessa. 18 m/sek vauhti tuulella tuntuu jo myräkälle. Puitakin kaatui, mutta ei ihan talon läheltä kuitenkaan. Meri pauhaa edelleenkin pihalle meteliksi asti.

    Meillä syksyllä lasketaan montako kissaa on talvelle. Kahta epeliä kaipaillaan - neljä on tallessa. Kesäloma se on kissoillakin, näköjään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama, trooppiset illat ja yöt ovat lämmin muisto vain.
      Tänään syötiin illallinen Takapihan Tavernassa ja mulla oli pitkä villatakki päällä. Eilen tuli hiki pelkästä maissin pitelemisestä.

      Teille se myrsky sitten tuli, meillä oli pikkuinen hetki vähän pilvisempää, ei vettä, ei salamointia, nada.

      Kauheesti kiva päivä täällä ollut, maistoin kengurunlihaakin.
      Mukavaa iltaa sinne teille !

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!