torstai 24. toukokuuta 2018

Teemavärinä valkoinen -ja sen variaatiot, osa II





Nyt on kevään värisuorasta vuorossa valkoinen. 

Alku oli keltainen kun leskenlehdillä ja krookuksilla aloitettiin, heti perään tulivat kuitenkin siniset skillat ja muut ihanuudet. Nyt on nähty kukassa jo osa tulppaaneistakin, mutta komeiten kukkivat tällä haavaa pihlaja ja hedelmäpuut. Kirsikka on suorastaan hohtavan valkoinen.  Kukintaansa aloittaaa sininen sireeni (täällä meillä se on sireeni, ei syreeni) ja sen perään nähdään valkoista kukkaryöppyä kun Torpan kaikki valkoiset sireenilajikkeet aloittavat parhaimman kautensa. Voi kun kaikkien nimet muistaisin, Holger nyt ainakin. 

Kaikkein kaunein on Issaanvaaran mummolasta tuotu valkoinen versio joka kukkii Torpan nurkalla aivan kunniapaikalla. Ihan niinkuin Issaassakin.

Lumipalloheisi kukkii viimeisenä, sen aika on joskus kesäkuun puolella.

Minä tykkään valkoisista asioista. Paitsi lumesta en ainakaan nyt juurikaan välittäisi.

Valkoinen kana on suloinen, yläkuvissa reissusta kyytiin sujahtaneet valkoiset orpingtonin naperot. Pitäisi olla kukko ja kaksi kanaa.





Näissä edellisissä kuvissa ensivilautus pikkukanalani erikoisuuksiin, tietääkseni tässä ovat Suomen ainoat (tai ainakin lähes ainoat) Bobtail -väriset kääpiökochinit. Minulla on niitä kiharasulkainen versio ja perusmalli sileä. Kukkoja on myös kahta sorttia. Eivät nämä ihan täysivalkeita ole, mutta riittävän vaaleita täyttääkseen kaikki toiveeni. Kanat ovat harmaavalkeita, kukossa on enemmän kermansävyjä.




Yllä muutama kuva sisällä majailevista valkoisista aarteistani, Kalle ja kaksi rouvaa sekä kaksi ipanaa muodostavat varsin puheliaan uusperheen. Kalle tarttui matkaan Hämeenkyröstä, F.E. Sillanpään suosimista maisemista. Oli muuten hieno tila, kauniisti kunnostettu keskellä pirkanmaalaista perinnemaisemaa. Siellä olisi viihtynyt pällistelemässä pidempäänkin, mutta moottoritie on kuuma ja Aikataulu. Ensi kerralla sitten.



Minä en olisi minä, jos pysyisin aina otsikon aiheessa.
Iso-J lähti tänään ja minä jäin jumiin päältäajettavalla ruohonleikkurilla. Napsahti nimittäin talkkarin nakki meikämandoliinille ja kesäkaudella se pitää sisällään ruohonleikkuun, oman toimen ohella.

Oma toimi on tällä haavaa jäytävästä päänsärystä toipuminen, tiistainen magneettikuvaus oli aivan yhtä viheliäinen kokemus kuin ennenkin. Ruoho tuli kuitenkin kynittyä, viimeistelin loput hevosilla.
Vielä pitäisi trimmerillä silpoa joitakin pitkänä rehottavia tupsuja (ei, en puhu kinttukarvoistani) mutta käsittääkseni meillä on semmoinen viimeistelijä joka katkoo lankaa enemmän kuin siivottavia kohteita, joten en tällä kärsivällisyydellä lähde sitä tuonne maisemaan ulisuttamaan.

Niin, Iso-J vilahti taipaleelle, tapansa mukaan pari tuntia aikataulusta myöhässä.
Jahka kulkupelin nokka seuraavan kerran Torpan pihamäkeä kiipeää, kyydissä on etänapero ja Peetu. Voi että, kyllä meni neljä kuukautta äkkiä !

Kyllä muuten meni tämäkin viikko äkkiä, vaikka päänsäryssä ja magneettikuvauskoneen uumenissa pötköttäminen onkin hirmuisen pitkäveteistä hommaa. Parhautta oli aamukahvi takapihalla hyvässä seurassa, kiitos Satu T.

Huomenna on kuitenkin jo perjantai.

Tähän loppuun vielä seniorikansalainen tyylinäyte, hän on kitkemisessä jo mustan vyönsä ansainnut. Ja vuohenputkiseppeleen.

Reipasta perjantaita, paistakoon aurinko !


10 kommenttia:

  1. Sieviltä he näyttävät, joskin oma ymmärrys kanoista rajoittuu lopputuotokseen keitettynä 10 minuuttia tai mainioon reseptiin, jossa lisätään suolaa, pippuria, sitruunaa, oliiviölyä ja tuoretta rosmariinia...hui, kuulostaa brutaalille mutta ei kai kanafoobikko muuhun pysty. Aika on kiitänyt kuin iltamissa, suunnitelmissa oli poiketa Torpalla ennen Etänaperon paluuta, tämä viikonloppu menee pallojahdissa ja ensi viikonloppuna lienee valkolakkeja sekä siellä että täällä. Nemppalassa Hispaaniasta paluuseen liittyi bonuksena tyhjä takarengas, runsaasti raivokkaita puheluja V:llä alkavaan rengasliikkeseen kunnes muistin lentoasemalla että sanotaan mitä sanotaan B.W:stä mutta äärimmäisen tehokas tiepalvelu on käytössä, 25 minuuttia soitosta oli rengas paikattu... Hugs from Nemppa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman olen minäkin naureskellut sille, että lintufoobikko ajelee ympäri maata kaikenmaailman räkättien pesässä ja pitää tipuista paremmin huolta kuin omista lapsistaan.

      Aika todellakin on kiitänyt kuin iltamissa, ainainen haku päällä puoleen tai toiseen.

      Valkolakkia käydään juhlimassa pikareissulla etelään, tulet kun ehdit. Eihän mekään tämän lähinaperon kanssa ehditty viikonloppuvisiitille toukokuussa vaikka kovasti oli asiasta puhetta.

      Ne tiepalvelumiehet varmaan suihkuttivat yhden tölkillisen paikkausvaahtoa bimmerin renkaaseen, hieno homma, että matka jatkui. Seuraa rengaspaineita (sulla ON varmasti ajotietokoneessa semmoinen ohjelma) ja vaihda kyseinen rengas uuteen viimeistään ensi keväänä.

      Poista
  2. Rengaspainevalvonta on tarkasti resetoitu ja hyväksi havaittu. Hassun oranssin paikan tiepalvelumies renkaaseen rakensi ja muutama tuhannen kilometriä on jo taitettu. Täytyy ensi viikolla käydä vielä tarkastuttamassa renkaan rakenne. Viikonloppuja<3

    VastaaPoista
  3. No onhan taas sekalutta koko plokkeri. Vastasin jo ajat sitten, äkkiä olin ulosheitetty ja nyt näemmä taas inessiivissä.

    Sitä vain sanoin, että korvamatona rallattaa; 'purukumilla paikkaamme sen'

    c ya soon <3

    VastaaPoista
  4. Olen jälleen ihastuksesta sanaton, nuo valkoiset ihanuuskanat ovat niin suloisia! Ja kukot tietenkin, kiharat ja kaikki :D

    Magneettikuvaus on kamalaa, hirvittävää.... on kuin ruumisarkussa makaisi, en tykkää yhtään, ollenkaan! Onneksi selvisit siitä hengissä. Usein nukun kuvauksen ajan, onneksi minua on siunattu hyvillä unenlahjoilla ja saan nukuttua siinä metelissä, kun kuukokkeissa pauhaa vielä klassinen metallimusiikki, hah!

    Meilläkin sireenit ovat sireeneitä. Kahdella uudellla tulokkaalla on nimilaput, muut ovat isomummun perintöä, suurin osa valkoisia - tykkään niistä niin paljon ja se tuoksu joka pihalla nyt leijailee!

    Toivottavasti et kovin montaa kertaa joudu nurmikkoa ajamaan, trimmaamaan minunkin pitäisi tästä lähteä :D.

    Seniorikansalaisen tyylinäyte saa täyden kympin ja hatunnoston minultakin.

    Mukavaa ja lämmintä viikonloppua!

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, äkkiäkös me sinulle pikkuinen parvi kauniita valkoisia kanasia hommataan.

      Magneettikuvaus on todellakin kammottava kokemus. Kerta kerralta pahempi kun tietää mitä on tulossa ja migreeni kaupan päälle. Minä laitan aina silmät kiinni jo siinä vaiheessa kun on pää aseteltu paikoilleen, ehdottomasti ennenkuin se ristikko laitetaan naaman eteen. Se on hilkulla iskeekö pakokauhu kun se loksahtaa kiinni.

      Viimeksi jouduin odottelemaan tuskalliset minuutit yliaikaa, olin jo varma, että henkilökunta oli häippässyt kahville ja unohtanut minut sinne putkeen. Onneksi kuulin oven avautuvan, vihdoin.

      Sireenin tuoksu on jotain niin ihanaa, tuttua jo ihan lapsuudesta.

      Kivaa viikonlopun jatkoa sinne teillekin.

      Poista
  5. No jopa on soman valkoista höynennystä suorana ja kiharana! Onnea uusista kanoista! Ne tuovat aina oman lisänsä Torpan tarjontaan.

    Seniorikansalaisen tyylinäyte oli todella puhdas - täysien pisteiden - kumarrus kasvien puoleen. Kokemusta on selvästi, sillä mitään haparointia ei ole kuvasta havaittavissa. Erittäin elastinen lonkan koukistus on pitkällisen harjoituksen tulosta. Ainahan kitkemään yltää!

    Minä päivänä ajattelit tänne pohjoiseen ajella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ystäväiseni <3

      Seniorikansalainen alkaa olla ihan pitelemätön. Männäpäivänä kipaisi omin lupineen hitollisen jyrkkiä portaita tallin vintille etsimään muuatta vesiletkua. Ei muistanut, että se jo viime syksynä viskattiin roskiin rikkonaisena. Hänellä on ihan omituinen vihasuhde kasteluletkuihin, ikinä ei löydä oikeita liittimiä ja jos sellaiset on asennettu, menee ja ottaa ne pois kun luulee, että ne pitää vaihtaa. Hohhoijakkaa. Menihän se eilen näppärästi yksi tunteroinen niitä liitoksia selvitellessä. Nyt pitäisi olla idioo.... mummovarma systeemi käytössä. Kohta alkaa tietysti valittamaan, että vesi tulee liian pienellä paineella. Sitä ennakoiden sanoin jo, että paremmat paineet saadakseen pitää soitella palokunnan letkumestareille.

      Kyllä se kuule menee auttamatta kesäkuun puolenvälin seutuun. Ennen juhannusta kuitenkin. Onko sinulla jo ahtautta kalenterissa?

      Poista
    2. Ei kuule ahista kalenterissa yhtään mikään. Arkisin töitä normitahtiin, ja perjantaisin loppuu työt klo 14:15. Tule ihan miten kalenteriisi passaa. Täällä on viikonloput ihan vapaata aikaa.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com