maanantai 7. toukokuuta 2018

Katse maahan päin




Maanantai on jo illassa, mutta silti on pikkuisen pakko laittaa päivän kuvia tänne päiväkirjaan.
Hieno sää, hieno viikonloppu ja hyvä mieli. Poskipäitä vähän kihelmöi päivän aurinkoannos, täytyy nyt ihan oikeasti kaivella jostain suojakertoimelliset voiteet esiin. Ei tätä kuihtuvaa kauneutta ainakaan auta auringossa kärtsääminen.

Mutta voi että, taas on multaa kynsien alla ja kolmipiikkinen hara taltioituna kesäpaikoilleen. Taistelu vuohenputkia vastaan on uuvuttava ja epätoivoinen. Tänään sain kuitenkin muutaman metrin sen inhotuksen juurta päivänvaloon. Kaviokoukku on kaikkein paras vuohenputken ja rönsyleinikin kurittamiseen. Parilla eurolla saa hevosvarusteosastolta, vinkiksi tämä. Kolmipiikkisellä tehdään rumat esityöt, kaviokoukulla viimeistellään.

Lisäsin multaa jo siivottuihin perennapenkkeihin ja kävin katselemassa vielä tekemättömiä alueita. Ne olisi hyvä saada alta pois ennenkuin alan rakentelemaan kohopenkkejä lavakaulusten avulla.

Loppuu se kontillaan kitkeminen, tulevana kesänä kuljeskelen yrttitarhassa ja elegantisti nyppäisen rikan sieltä, toisen täältä ja samalla sommittelen kesäisiä kukkakimppuja lavojen keskellä rehevöivistä ... PLING... heräsin. No ihan oikeesti, meinasin investoida muutamiin lavakauluksiin ja kyhätä niistä jonkinlaiset kohopenkit.  Äitikultakin ehkä kiittelee, kun saa suorin jaloin salaattitarpeensa keräillä eikä tarvitse kyykkiä ja kumarrella.

Penkeistä pilkistelee jo paljon kaikkia ihanuuksia. Nämä kevään värit ovat ainakin minulla hyvin sinivoittoisia. Vaikka keväällä kelpaa mikä vaan väri, vuokkojen sinisyys on vastustamattoman suloista.

Minulla onkin vuokkoja sinisenä, punaisena, valkoisena ja kerrottuna. Toinen mitä ei ilmeisesti voi olla ihmisellä liikaa, ovat esikot, niitä täytyy löytää lisää ja erilaisia.

Syksyllä on syytä olla kärppänä sipulikukkalaareilla kun ne myymälöihin tuodaan, huomaan valtavia puutteita kevään sipulikukkijoissa. Tulppaanit meillä on ruukuissa hyvällä mallilla, on niitä jo riittävästi myyrille syötettykin.

Onneksi muutamat sentään viihtyvät ja leviävät nurmikolle saakka. Saavat levitäkin. Vaikka ne ensimmäisen ruohonleikkuun yhteydessä katoavatkin, ovat silti hanakoita leviämään.
Vapaana höntsäilevät kanat huolehtivat omalta osaltaan lannoituksesta.





Unikko leviää vuosi vuodelta ja hyvä niin. Minä sitten rakastan erilaisia unikoita. Ne ovat kauniita alkuvaiheen karvaisista lehdistä ja nupuista vinhaan siemenkotaan saakka. Niitäkin on siunaantunut tänne montaa sorttia, pienistä keltaoransseista isoihin pioniunikoihin ja tietty ne siperialaiset sun muut siihen lisäksi. Joku espanjalainenkin tulenpunainen versio täällä on ja näyttää viihtyvän.

Muita perennapenkkien aktivoituneita näyttävät olevan pionit, päivänliljat, syysleimut ja sanoinko jo, vuohenputki? Miksiköhän se pentele on puutarhurin piinaksi annettu?
Vai onkohan se pieni, mutta kiusallinen maksu kaikista ihanista pioneista, ruusuista ja muista kukista?

Juolavehnä on toinen ikiällötys, onneksi se ja kaura ovat jo melkein hävinneet täältä. Kauraa tuli penkkeihin lannan mukana, silloin kun vielä kauraa hevosille syötettiin. Nykyisin syötän rikottua öljyhampun siementä joten hämäriä kasveja ei pitäisi ainakaan kasvaa tällä kasvukaudella.



Miten voi olla niin söpö sekä kukaltaan että nimeltään? Kevätkaihonkukka, voi että.

Tuo toinen sen sijaan on vähän gootti, synkeän sinertävä ja aika vaikuttava ilmestys. Nimeä en juuri nyt muista, olisiko ollut joku sormivaleangervon lajike?  Tita varmaan tulee kohta ja kuittaa nimen.

Että niin se kevät koitti Torpallekin.
Käytiin tänään Lellun kanssa Vianorilla renkaanvaihdossa. Se oli sitten viimeinen renkaanvaihto tuohon autoon minun osaltani. Talvirenkaisiin laitetaankin jo ihan eri merkin biili, kunhan sen nyt ensin saisivat valmistuslinjastolta ulos ja uitettua Suomeen saakka. Taivasosuushan pitäisi olla aika varma kun Fordilla ajaa? Varmistelen nyt kuitenkin vielä kuittamalla ainakin yhden semmoisen omaksi kulkupelikseni. Iso-J meillä on melkein pyhimys, hänellä on jo varmaan kymmenes F-yksilö allaan.

Ikävä tulee J-yksilöä, liki 70 000 yhteistä kilometriä pitävät sisällään monta hauskaa reissua ja kohtaamista. Onneksi saan nämä kevään kana/kasvirundit tehdä vielä J-ystävän kanssa.

Tähän loppuun vielä muutama sangen kuvaava kuva. Tallissa asuvat Jättikochit olivat iltakävelyllä pihalla ja marssivat talliin yöpuulle, ihan itse kukko rouvansa sinne johdatti. Minä aiemmin yritin hoputtaa herrasväkeä, mutta sain vain aikaan kaakatusta ja kaaosta.

Alimmaisten kuvien suhteen olen muilta osin mykistynyt, totean vain, että ikkunanpielet pitää ehdottomasti maalata tänä kesänä !

Keväistä illanjatkoa.





PeeÄäs: tollot kissat ovat Torpan toisessa kerroksessa, Perikunnan nuoremman kammarin ikkunassa. Felix on ilmeisesti syönyt tuon reiän. On se törkeä.

"Meill' vapauden kaiho soi ain' rinnassamme, toverit oi. Siks' yhteistyöhön rintamahan käy pelastusta köyhille ei ennen näy. Viha, vaino pois rauha parempi ois. Sopusointu keskenämme vallitkoon. Oi vapaus, kuule kutsua sua itkevät orvot kaipaa. Olet köyhän kansan pelastus siksi vapauslaulut raikaa..."

12 kommenttia:

  1. Felix kävisi meidän värisuoraan täydellisesti. Tuonet sen samalla kun käväiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on näkemysero; Hertta sopisi pilkulleen meidän värisuoraan, käväisen näpistämässä.

      Poista
  2. Lieneekö Torpan kissoilta mennyt ohi että Vekkula puretiin Linnanmäeltä, siellähän voi litistää naamansa mitä hassuimpiin kehyksiin vai onko kaverit ottaneet vaikutteita Pohjois-Koreasta? Felixin ilme kertoo kaipuusta vapauteem ja takana Isoveli valvoo. Mukavaa viikkoa, viimeistään huomenna pakkaillaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä tiedä mitä tuon Pällin päässä liikkuu, hirmuinen on pyrky ulos. Päivittäin livistää joko jostain ikkunasta tai jallittaa mummon ja livahtaa keltaisena salamana jalkojen välistä.

      Viittaus Pohjois-Koreaan.... apua, pitävätkö kissani minua Kim-Jong-Unina??? Ehkä ennemmin se hysteerinen pinkkiasuinen uutistenlukija :D

      Ihanaa, sinä saat pakata bikinit ja kesähepenet!

      Poista
  3. Olipa niin paljon luettavaa - meillä laitettiin ne laatikot viikonloppuna, sain ne siis lahjaksi 'asennettuna' lapsilta (28 lootaa, kolmessa kerroksessa, multa ja kuorikate tulee huomenna ja sitten pääsen kylvämään. On ne laatikot vanhan tarhurin turva ja ilo, lasten helpotus tulevaisuuden varalle :D. Äidin mielenterveys ja kunto pysyy parempana!

    Siniset kukkijat ovat tosi ihania ja sininen scilla/posliinihyasinttimatto olisi toivottava. Meilläkin se ajetaan sitten, kun nurmi rehahtaa hurjaan kasvuun, mutta kukkii vielä kuitenkin.

    On nuo teidän kisut ihania! ...ja kanatkin ilman muuta!

    Ihanaa, että kevät ja lämmin tuli ja ihanaa sekin että teidän hummalla jumit saatiin auki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on aina ollut vaikeuksia kirjoittaa vain yhdestä teemasta. Enkä pysy asiassa millään, siksi nämä kirjoitukset ovat pitkiä ja polveilevia.

      Kunhan saan vattupuskat ja mansikkamaat putsattua, aloitan laatikkoalueen kanssa värkkäilyn. Onko sinulla joku matto siellä alla ja oletko laittanut lavat alle?

      Poista
    2. Juu mulla on samoja vaikeuksia, kun niin paljon kaikkea olisi kirjoitettavana - oikeasti tarkoitin postauksia, joita en viikonloppuna ehtinyt lukea, kun olin talkooväelle ruokaa laittamassa. Oli muuten sellaisia tehopakkauksia talkoissa, että ihan hirvitti - valmista tuli sellaista vauhtia!

      Meillä talkooporukka (lue: kaksi insinööriä, tytä ja miniä eli yhteensä neljä tarkkaa vesimiestä ja minua boheemia vaakaa siellä ei sitten enää tarvittukaan) ensin jyrsivät maan ja ottivat hyvän pintamullan sivuun. Tasoittivat alueen, laittoivat kestopuulaudan (tästä keskusteltiin vakavasti, kai pakollinen) katemateriaalin alle, siis kakkoskakkoset) maankatekangasta maatuvaa (sitä vähän vahvempaa, ei ihan sitä kalleinta kuitenkaan) laatikoiden alle ja käytäville vanha moneen kertaan käytetyn mansikkakankaan laatikoiden välisille käytäville. Asensivat laatikot paikoilleen, yhteen lootaan siis kolme kehystä, jotta on mulle ergonomisempi (tästä isäntä hiukan antoi palautetta, mutta esikoinen ja minä teimme asiasta perusteellisen selvityksen - ergonomia ennen kaikkea). Sitten talkooväki lapioi mullat laatikoihin, tyhjennettiin kesäkanalan vanha pehku (13 kottikärryä) ja valmis komposti (7 kottikärryä) laatikoihin ja multa tulee huomenna, niillä täytetään loput, käytäville karkea kuorikate. Ajateltiin laittaa muutamaan laatikkoon myyräverkko, porkkanaa tässä siis mietittiin, mutta tultiin siihen tulokseen, että laatikon voi aina tyhjentää osittain ja verkottaa, jotta saadaan viljelykierrot aikaan. Ihan täyteen lootaa ei täytetä vaan jätetään varaa katteelle, lisämullalle jos/kun maa painuu ja kompostille ym. Uskon että voimaa lienee noissa lootissa. Yksi laatikko tehtiin mun mieliksi valmiiksi, jotta sain kylvettyä mustajuuren ja palsternakan. Kartan piirsin kasvimaasta ja ensi viikonloppuja kylvöt jatkuvat, arvaa onko into piukassa! Kasvarissa on tulossa taimia melkoinen määrä niin kaaleja (kaaliverkko hankittu), papuja, kukkia ym. Nyt on siis kasvimaa, joka on helppohoitoinen. Naapurin isäntä kävi tarkastuskäynnillä, no se ei ymmärrä näistä asioista juurikaan mitään ja kommentit sen mukaiset - muotilaatikot, pah sanon minä!

      Ajattelin ja minulle luvattiinkin jo laatikoiden sivuille sellaiset listat (ei ihan kaikkiin kai), jonne saa porattua reijät, johon saan harjateräksestä kaaren pään, jotta harso ja kaaliverkko on helpompi laittaa. Esikoinen lupasi tämän minulle käsi sydämellä. Harjateräksestä haluan vielä sellaisia köynnöstukiakin, ne ei näy kauan, isäntä potee köynnöstukiallergiaa vakavasti!

      Sinne laatikon pohjalle olisi voinut laittaa sen paperin tilalle vaikka vanhoja sanomalehtiä paksuun kerrokseen tai vaikka vanhoja mattojakin. Pohjamateriaalin kyllä muutama madonreikä kannattaa laittaa, jotta työläiset pääsee paikalle. Meillä ne tuli mullan mukana eli täytyy lootat kattaa hyvin talveksi.

      ...oho, tulipa romaani!

      Poista
    3. ...piti vielä sanoa että laatikoiden sisälle laitettiin puuta vasten patolevy eristeeksi, jotta saataisiin lootalle pidempi elinkaari.

      Poista
    4. Suurkiitos Saila ! Tämä oli tuhti tietopaketti ja koska täälläkin arvostetaan tarkkaa ja siistiä työn jälkeä, nämä millintarkat mittailut ja kohdistamiset ovat tuttua.

      Mitään työtähän ei kannata tehdä hutiloiden, se on ajan ja tavaran haaskuuta. Miksi tehdä väliaikaista viritystä jos voi kerralla tehdä kunnollisen? Useimmissa tapauksissa pitkäikäisyyteen panostaminen kannattaa.

      Nyt minun ei tarvitse juurikaan googletella lavaviljelystä, sisäistän kirjoittamasi ja se on siinä :D

      Meillä itse asiassa on jo kaksi itserakennettua kasvilavaa pihasaunan takaseinustalla. Niissä kasvaa niin hyvin kaikki ja koko ajan on vähän harmiteltu kun ei tehty isompia. No, sitten tuli kasvihuone siihen viereen ja nämä lavakaulusjutut on tarkoitus tehdä ns. viralliselle kasvimaalle.

      On ollut niin helppoa ja mukavaa hakea valmista tavaraa lavasta ja kasvihuoneesta. Ihan eri juttu kuin kaivella multaisia salaatinlehtiä rikkaruohojen keskeltä.

      Kiitos vielä kerran !

      Poista
    5. Ja kyllä, lukemista kertyy kun viettää illat ja viikonloput enimmäkseen pihalla. Blogeissakin hiljenee kummasti kasvukauden ajaksi. Syksyllä sitten taas.

      Poista
  4. Tuo goottimainen kasvi on skopolia (Skopolia carniolica). Koisokasveihin se kuuluu ja kasvin edustavin vaihe on just keväällä. Myöhemmin kesällä se valtaa alaa ja muistuttaa perunaa.

    Onnea lavakaulutarhaan - kuulostaa suunnitelmat tosi hienoilta! En ite ole kokeillut lavakauluksia, mutta tuntuvat olevan joka paikassa melkoisessa nosteessa.

    Hauskat heipat J-menopelille. Siinähän ei ollut muuta vikaa kuin vajaavetoisuus. Foordi tuskin sitä paikkaa kuitenkaan. Tulevia raportteja odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kun tuntuu, ettei minulla edes ole skopoliaa. Että olisi just joku valekasvi. Muistaakseni tuossa kohden kasvaa joku viispiikkinen viikunanlehtimäinen rehu. Noh, aika näyttää.

      Sulla onkin The Hyötymaa, se on niissä traktorilla kynnettävissä ihan eri työmaa kuin minun yrttipenkissäni.

      J-menopeli on ilonani kesäkuulle saakka. Muutenhan se on ihan kiva paitsi vajaaveto ja hirmuinen bensanimutus.

      Onneksi Torpalla on aitojakin nelivetoja.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!