torstai 3. toukokuuta 2018

Ihanasti vajaat viikot

Toukokuu alkoi vesisateella, välillä ropisee oikein kunnolla. Toivottavasti toukokuun myötä ei alkanut mikään pidempi sadekausi vaan voitaisiin palata niihin aurinkoisiin ja ihaniin kevätpäiviin joita huhtikuussa oli useampi. Sääennustelijat ainakin lupaavat lämpenevää.

Nämä pirstaleiset viikot ovat minusta hyödyllisiä. Todella monena vuotena minulla on ollut verhonpesu- ja silityspäivä Helatorstaina.  Ja monta muutakin hommaa saa kätevästi hoidettua kun on ns. pakollinen pysähdys kesken viikkoa.

Tälle loppuviikolle tosin on kaikenlaista hommaa ja ihan aikataulujakin. Taas saa suhata motaria eestaas ja välillä sivuunkin.

Otolla on ollut vähän huonoa työmoraalia ja ikävää käytöstä. Nyt aloitetaan ongelman selvittely. Ensimmäiseksi hieroja kopaisee hevosen läpi. Hampaat katsottiin tammikuussa ja kengätkin on vaihdettu ihan aikataulussa.

Toivottavasti löytyy vain joku harmiton jumi ja asenne korjaantuu jo sillä. Ettei tarvitsisi aloittaa satularulettia tai tilata aikaa klinikalle läpivalaisuun. Entäpä jos se vika onkin korvien välissä? Otto terapiaan? Kuvat napannut Taru.


Iso-J piipahtaa työreissulla ettäänperällä etelä-Suomessa, onneksi ei tarvitse lähteä mukaan vaan saa jäädä tänne seuraamaan kevään edistymistä. Peipposet ovat tulleet aivan hulluiksi, niitä on paljon ja laulavat lujaa. Hauskan näköistä (ja kuuloista), kun liki jokaisen puun oksalla ylimmällä keikkuu kilvanlaulajia ja jokainen lurittaa parastaan.

Tänä aamuna, ajassa 04.17 havahduin hereille johonkin aivan outoon ääneen. Pitkään täytyi selvitellä päätään, että ymmärsin äänen tulevan ulkoa ja olevan jonkin linnun ääni. Aivan kummallista tit-tit-tit-tit-tit-tit -sarjaa, ihan kuin jokin hälytysääni. Ja kovalla volyymillä. En ole ikinä kuullut samanlaista ääntä, mikä lie lajiuutuus näillä mailla. Ensin mietin, että se olisi laulurastas joka imitoi peruutustutkaa, mutta ei se semmoista ollut kun tarkemmin kuunteli. Mysteeriksi jää ellei laulaja tule ilmoittautumaan ikkunalaudalle, mieluiten vasta kun olen oikeasti herännyt, kiitos.


Aivan pian kukkii !
Maljakkoon tuomani koivun ja omenapuun oksat ovat poksauttaneet nuppunsa auki. Pihanurmikin on 'slightly greenish' ja on vain ajan kysymys milloin poniduo rymistää lankuista läpi. Vihreän kaipuu on kova.

Ulkona tuomet taitavat ehtiä ensin lehteen, sitten tulee paljon muita perässä.
Pitäisi varmaan poistaa rusakkosuojaukset pois ja toivoa, etteivät kallisarvoiset puskat tipahda maan uumeniin, myyrät ovat todellakin riehuneet. Laidunkukkulalle kävellessä maa notkuu jalkojen alla, eilen Leffen takakoipi vajosi myyränreikään samalla kun koira ponnisti sikariaan. Hieman hämmentyneen näköinen spanieli, kieltämättä. Toivottavasti haiseva pökäle putosi suoraan jonkun myyränryökäleen naamalle.

Tästäpä se päivä lähtee, niin lähden minäkin, moido!











4 kommenttia:

  1. Toivottavasti Otto on ok, ja vikapaikka löytyy. Käytöksen muutos on aina merkki jostain. Vaan kun nuo penteleet eivät puhu, mikä mättää milloinkin. Vaikeuttaa syyn löytymistä kerrassaan pahuksenmoisesti.

    Tirpat pitävät desibeleissä mitattuna ihan tolkutonta meteliä. Ei tule mieleenkään melun ja tosin lämpötilankin takia avata makkarin ikkunaa yöksi auki. Kuka siinä enää nukkuisi?

    Toivotan tosi mukavaa viikonloppua Torpan henkilökunnalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otto-case on vielä auki, hieroja lauantaina.

      Minä tykkään nukkua viileässä mutta voi tirpat huutaa aivan äärimmäisen paljon. Eilen toki vähemmän kun satoi.

      Mukavaa viikonloppua teillekin, varmasti väsyttää ekojen työpäivien jälkeen.

      Poista
  2. Voihan Ottomaania, toivottavasti niskoittelu ja huono käytös löytävät mahdollisimman viattoman selityksen ja tilanne palautuu ahkeran työhevosen toimintatapaan. Pätkäviikot ovat enemmän kuin tervetulleita:). ilokseni aamukahvilla sadetta tuijotellessani tein huomion että ensi perjantaina tepsutan Fuerten aamiaishuoneeeen, kaadan ehkäpä loman kunniaksi cava-lasillisen ja istahdan alas ison kuuman cafe con lechen ääreen. Sielläkin säät ovat olleet Paikallisoppaan mukaan viileähköjä ja toivomme kovasti kauniita aurinkoisia päiviä golfkenttien suunnalle. Perjantaiterkkuja Nempalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ottohan on pohjimmiltaan ihana poni, toki peruslaiska. Kyllä me vielä sadaan työmoraali kohdilleen.

      Sinulla mukavaa luvassa, olisin ehkä kateellinenkin, mutta sinä olet kyllä jokaisen Fuerten aamiaisen ansainnut. Sitä paitsi kateus on täysin tuhlattua energiaa.

      Tänään saan uskoakseni sen uuden puhelimen matkahuollon kyytiin ja kohti Jypinkylää!

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!