keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Kuckelicuu ja muita kevään merkkejä


Nonnih. Kyllä se etenee, kevät meinaan. Eilen ei kukosta näkynyt hattuakaan ja tänään jo perssulat.
Kyllä aurinko vaan on tehokas epeli ja kun kaksi edellistä yötäkin on oltu plussalla, voi kai jo sanoa kevään koittaneen meillekin. Välillä tosin meinasi usko loppua ja toivokin oli koetuksella.

Tänään ne kevään merkit suorastaan huusivat olemassaoloaan. Touhotin pihalla niin innoissani, että en edes älynnyt hakea kameraa, puhelimen räpsyillä sitä taas mennään.





Lumi pakenee, hähhähhää.
Päivittäin sula (ja litimärkä) ala laajenee ja kohtahan tuonne mahtuu haravan kanssa heilumaan.
Autolla ei passaa heittää kunniakierrosta riihen edessä vaan pitää yrittää kikkailla käännökset pienemmässä tilassa. Piha menee nimittäin ihan velliksi jo pelkästä kävelystä. Eilen jäteauto jauhoi alatien aivan tohjoksi. Kyllähän se siitä toki kuivaa ja palaa ennalleen, nämä kelirikkoajat ovat vaan niin surkeita.

Jahka Iso-J palaa reissultaan, hän varmaan laittaa kävelyreiteille edellisvuosien tapaan pitkospuut.

Penkkipunnertajat
Jotain narsissin sipuleita olen näemmä polkenut alppiruusujen penkin jatkoksi, saa nähdä mitä tuolta tulee. Muistan kyllä touhunneeni ainakin alliumien kanssa vähän joka puolella. Toivottavasti olen edes ne älynnyt istuttaa niin, että joku rehevä kasvusto peittää niiden kukkineet puskat alleen. Yleensä tällään laukat eturiviin ja manailen loppukesän niiden rupsahtaneita kasvustoja.

Lumen alla on aivan mahdoton lataus, aivan hetkessä pongahtavat pintaan ja kurkottavat kohti valoa. Voin vaikka vannoa, ettei noita ollut eilen näkyvillä.

Naapuri oli lapioinut penkeistään lumia vähemmäksi ja postasi tänään kuvan kukkivista valkovuokoistaan. Minä en lapioinut penkkejä, mutta löysin silti jo kevätkaihonkukan alun kurkkimassa valoa kohti.


Ja kun kukolla aloitettiin niin kukoilla on hyvä lopettaa. 
Kaikenlaisia sitä löytyy kun alkaa avelsägg -hakusanalla kollaamaan Sveamamman muna-antia.
Iloa viikkoosi.







8 kommenttia:

  1. Viimeisen kuvan kukko on... noh... huikea. Himpun pelottaisi mennä pimeällä kanalaan, jos tollainen olisi orrella.

    Kevät edistyy siellä jos hiljalleen täälläkin. Luvassa on viileämpiä kelejä, joten puuhellassa tuli humisee nytkin.

    Muuttotirppoja lentää ilmassa sakeasti - tänään näin mittavan suuren kurkiauran. On ne jyhkeitä lintuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan kamalahan tuo on :D

      Meinasin minäkin tällätä tulet hellaan, pikkuisen viileää on tuvassa nyt.

      Täällä ei ole vielä muuttoparvia näkynyt, pihassa on kyllä jo kaikki rastaat ja muut.
      Kurki on hieno, aivan valtavan upea lintu.

      Poista
  2. Tuo alakuvan kukko....no ei kaunis, tai toisaalta on jos tuo pää ja kaula olisivat hupun peitossa.

    No jopas on mukavaa, että siellä teilläkin pälvet viimein pilkistävät. Lunta tuli talvella niin mahdottomasti, ettei sellainen määrä ihan noin vain sula ja kurakelejä jatkuu - pitkokset ovatkin hyvä ajatus. Toivottavasti pikkuteille ei ihan kauheaa kelirikkoa tulisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sano vaan suoraan, susiruma se on ja parasta olisi jos olisi pussissa koko kuikelo :D

      Vihdoin alkaa täälläkin maata näkyä. Ja kelirikosta täällä pelätään pahaa. Onneksi asutaan kovan tien varressa, kelirikkoa on vain omassa pihassa ja sitä liikennettä on helppo rajoittaa.

      Muutamalla kaverilla on kotitienä pitkät pätkät soratietä, sinne ei kohta kannata ilman nelivetoa lähteä. Minä juutuin yhtenä iltana kiinni ja subaruhan minut veti sieltä kuiville.

      Poista
  3. Melkoinen kukko, ohhoh!
    Lumien sulaminen on huimaa seurattavaa, kun se on niin nopeaa keväällä :) Toivotaan, että kohta pääset kunnolla pihahommiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanalinnut eivät ole tylsiä :D

      Se on jännä, että keväällä pitäisi malttaa käynnistellä hitaasti kevään tahdissa ja patoutunutta energiaa olisi aivan suhteettoman paljon. Syksyllä taas alkaa jo olla virta vähissä ja hommaa ihan kauheasti. Ikuinen epäkohta elämässä.

      Poista
  4. Nemppalassa on landattu arkeen. Paluulento meni erinomiaesti, luin viimeisen sivun Nukkumattia Norskin jysäyttäessä Helsinkiin. Pitkään aikaan en ole Norskilla lennellyt, kokemus oli positiivinen, paitsi että paluussa lähes kaikki syötävä loppui koneesta. Eipä tuo suuremmin haitannut. Nyt kotona kotimaisten viheriöiden aukeamista odotellen, nyt viikonloppuna ehkä Hattulaan pallojahtiin jos kaikki menee suunnitellusti. Ensi viikolla taas Kirkolle ja siitä se arki rullaillee. Hugs from Nemppa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, nyt sitten intoa täynnä kesän pallojahteihin. Onko nyt swingit hiottu iskuun?
      Minä en ole Norskilla lentänyt aikoihin, Finnair on tarjonnut paremmat yhteydet parempaan hintaan.

      Tässä oli jotain kuukausi sitten jotain nillitystä mediassa kun joltain Malagan lennolta loppui ruoka kesken ja 'Kaarina' koki asian painajaismaiseksi. Lentohan kestää huimat 4,5 tuntia.

      Vi hors <3

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com