torstai 4. tammikuuta 2018

Tekstiiliurheilua


Ratsastus jos mikä on ulkoilmalaji. 
Hevonen on luotu liikkumaan ja pitkänaamoille pitäisi kyetä tarjoamaan liikuntaa jossain muodossa, säällä kuin säällä. Meillä ei ole aavaa preeriaa jossa voisivat puolivillinä laumana kirmailla hämärästä aamunkoittoon ja takaisin. Päivittäin ulkoilua on kuitenkin tarjolla vähintään 12 tuntia, liikuntaa ihmisen kanssa/toimesta on pyrittävä järjestämään järkevät määrät. Sää rajoittaa hyviäkin pyrkimyksiä. Hevosille on toki loimia joka lähtöön, mutta kuskiparat ovat näissä ns. oikeissa talvissa kovilla.

Täällä meidän selkosilla katsellaan kateellisena kuvia plussa-asteisista maneeseista jossa voi humpatella talvellakin t-paidassa. Korkeintaan joku elegantti liivi siinä asusteena, ai että. Meillä jäätyy tuulessa räkä nenänpäähän ja jäisestä maasta sinkoilevat kikkareet pitävät huolta takanatulijan turvavälistä. Sulasta hiekkakentästä on näinä kuukausina turha haihatella.

Ei mekään niin hulluja olla, että rankimman lumipyryn tai vesisateen aikana hevosia treenattaisiin ulkona. Perusterve nuori hevonen ei mene lepopäivistään rikki, eivätkä nämä meidän rennot ruunat kerää kuumaa useammastakaan vaparista. 

Kenttä oli aurauksen jälkeen vielä ihan hyvä. Vuodenvaihteen vesikelit ja plussapäivät eivät sitä ainakaan parantaneet. Otto kuitenkin jumppaa uran sisäpuolella sen minkä pystyy.

Umpihankirallittelu on hauskaa silloin kuin siellä ei ole ihoa repivää hankikantta välissä. Otto on ohutnahkainen ja saa hankalia haavoja lähes poikkeuksetta. Hankeen ei kannata lähteä suojia hukkaamaan ja nuo pintelitkin ovat vähän kaksipiippuinen juttu. Ponimiehellä on paksumpi nahka ja varmempi pito hangessakin.


Nyt on ratsastajankin hyvä jumppailla hevostaan kun myös ratsastajan varusteet ovat harpanneet huiman edistysaskeleen ja joulupukki oli ajan hermolla. Gore-texit ja softsellit on niin nähty, nyt on megasupertoimiva monitoimitakki ja kaikkein paras juttu pitkään aikaan; ratsastushame. Puhaltakoon putininhönkä idästä, täällä ei palele. Miten me pärjättiin ennen Uhipia?

Omia ratsastuskamppeitani tutkiessani tulin siihen murheelliseen lopputulemaan, että uusiin pöksyihin pitää hankkia joustovyötärö ja muutenkin olisi syytä olla hyvin venyvää, kohottavaa, muotoilevaa ja ihmeitätekevää spanxia, ihan estetiikankin kannalta. Tosin eihän meidän yleisö ole satunnaista rusakkoa kummoisempaa, joten sikäli voin ratsastaa vaikka pyjamanhousuissa.

Tänään olisi meininki oikeasti hankkiutua Ponimiehen kyytiin jos jostain löytyy sopivan korkea astinlauta josta kammeta kyytiin. Junioreilla ei riitä hauiksessa pattia puntata meikämandoliinia mihinkään. Lupasin itselleni näpistää itselleni vointini mukaan laatuaikaa Ponimiehen kanssa. Muutakin tekemistä kuin porkkanoiden syöttely ja perskankun rapsuttelu, vaikka sekin jollain tavalla arvokasta yhdessäoloa on. Jos hevoselta kysytään tätä asiaa, porkkanat ja rapsuttelut on taatusti hauskempaa kuin hangessa rämpiminen raskaalla lastilla.

Sydäntalven pakkasia odotellessa kuunnellaan öisin kettujen kaihoisaa haukunräksytystä. Toivottavasti eivät ihan hillittömästi lisäänny, millään ei huvittaisi bunkkeria kanojen turvaksi laittaa.

Pitää mennä, moido!




#twohearts

12 kommenttia:

  1. Nämä kelit kun ovat mitä ovat täällä suomessa, niin olisinkin kysynyt että joudutaanko kaikki hevoset kengittämään niillä hokkikengillä vai mitä ne ovat? Tarkoitan että onko se yleinen käytäntö vai käytetäänkö niitä vain esim. ravureilla tai sellaisilla joilla ratsastetaan tiellä tai vastaavissa, "sileissä" paikoissa?

    Meillä kun ei tuolla etelässä ollut tällaista ongelmaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä uskaltaisin sanoa, että useimmat käyttöhevoset laitetaan marraskuun kieppeillä hokkikenkiin ja tilsakumitkin laitetaan ettei niitä hirveitä nuoskalumipaakkuja tulisi kenkiin. Tietysti on myös täysin kengättömiä hevosia, mutta jos on kengitetty niin talvella hokit.

      Minulla oli aikanaan hevonen Inkoossa maneesitallilla ja sekin oli aina talvisin hokkikengissä, better safe than sorry.

      Poista
    2. Niin, tuo taitaa olla parasta koska ja kun oikein aloin ajattelemaan asiaa, niin sain kylmänväreitä kun mietin hevosta kaatumassa jäisellä tiellä. Pitkät koivet joiden yläpäässä on paljon massaa on sellainen yhdistelmä että siinä hajoaa paikat kun se kurja tuuri käy.

      Poista
    3. Sileä rautakenkä ei pitoa anna yhtään. Siksi hokit.
      On mulla hokeista huolimatta kaatunut kerran maastolenkillä hevonen, kun tajusin, että Harmaalta lähtee jalat alta, potkaisin jalustimet pois ja taklasin lumipenkan, olkapää edellä. Onneksi hevonen kaatuessaan mätkähti vähän vinoon, ei kaatunut suoraan jalkani päälle. Silti siitä saikkua tuli ja ruhjeita. Hevosta vain harmitti, ei onneksi muuta vaivaa.

      Poista
    4. Piti vielä sanomani että satuitko näkemään tässä muutamia päiviä sitten kun National Geographicilta tuli ohjelmaa ukosta jolla oli islanninhevosia joita ei kuulemma ole paljoa siellä ja sillä oli jonkinlainen kasvatus - tai islanninhevosen säilymisohjelma jolla se koitti saada populaatiota kasvuun. Siinä oli aika mielenkiintoisia juttuja vaikken minä noista hevosista niin ymmärräkkään.

      Poista
    5. Hitto, siis tuo äijä asui jossain Kalliovuorilla

      Poista
    6. Mun pitää tässä tunnustaa, että katson telkkaria aivan minimaalisen vähän. Välttämättä viikon aikana en edes vilkaise kertaakaan. Paljon mielenkiintoista jää näkemättä enkä niitä sitten enää ohjelma-arkistoista jaksa kaivella.

      Netflixiä jos katson, teen sen useimmiten läppäriltä.

      Poista
    7. Samma här, tuo vaan sattui tulemaan just silloin kun olin tv:n ääressä.

      Poista
  2. Oi tuo hame on hieno - ei enää tunnottomaksi jäätyneitä reisiä! Talvi on täällä haasteiden aikaa kaikin tavoin, joista kylmyys ei ole vähäisin. Toinen talven "lahja" on pimeys.

    Olen itse asiassa ihmetellyt, miten vaikkapa afrikasta tulleet maahanmuuttajat pärjäävät tässä pimeydessä ja kylmyydessä. Meille natiiveillekin se on raskasta, vaikka olemme tottuneet lapsesta pitäen. Ulkopuolisen silmin maamme on puoli vuotta asumiskelvoton. Sen toisen puolikkaan aikana saa sitten läiskiä sääskiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hienouden lisäksi ennen kaikkea kevyt ja hirmuisen näppärä. Semmoiset nepparilla laitettavat remmit menee kintun ympäri ettei aivan holtittomasti lepata. Miksei ole aiemmin älytty noiden hameiden iloja?

      Joo, kylmyys JA pimeys, siitä se on talvi tehty. Meillä sentään ajoittain lunta valoa tuomassa.
      Tänään kuuntelin joko tinteillä on keväinen nuotti visertelyssään. Ei ole vielä.
      Eikä karvanlähtökään ole vielä alkanut, kai se talvi on nyt päällä.

      Poista
  3. Fugessa on lunta!!! IS:n sivuilla tänään on kuvia Torreqeblancan valkoisesta rannasta, lieneekö Marbellassa lunta. Paseo Maritimo on varmasti hauskan kaunis jos näin on. Joten Esikoiselle mukaan kevyttoppa ainakin. Kuten jo whattsupatiin, perästä tullaan ja ehditään varmasti maailmaa parantaa. Redsy suuntaa kohta Länsi-Rannikolle ja reissussa pysytään loppuviikkoa. Hugs Nemppa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Rouva A. lähetti jo videokuvaa ukkosesta ja raekuurosta! Nyt ranta on taas sula, mutta Rondaan ei pääse. Tie käyttökelvoton -paitsi lumiketjuilla.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com