lauantai 22. huhtikuuta 2017

Kevät heruttaa

Puhdas ja raikas

Onpahan kevät.
Tällä viikolla on saatu täyslaidallinen kevätsäätä. Ilma on kuin Islannissa konsanaan jossa säätila vaihtelee noin vartin välein. Täällä on ihmetelty mojovia yöpakkasia, nenääruskettavaa paistetta, kovaa tuulta, sateita kaikissa mahdollisissa olomuodoissaan, pilviä ja aurinkoa taivaan täydeltä. Ja aikamoisia aamusumuja.

Välillä on maa valkeana uudesta lumesta, sitten onkin jo kuivana rahisevaa nurmikkoa. Kenttä on nyt sula. Mutta hyvin märkä koska routa.

Varsinainen bitch koko huhtikuu, antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa.
Lupaavaa punaista rusotusta löysin parin paljastuneen pionin asuinsijalta, kartanonpionin päällä on vielä puoli metriä lunta. Huomenna kahlaan tsekkaamaan raparperipenkin, siellä voisi jo kohta näkyä elämää. Ainakin ruttojuuren nupikat pönöttävät jo terhakkaasti taivaita päin, osa vielä uinuu. Taitaa tulla varsin toispuoleinen kasvusto siitäkin tänä vuonna.

Ensimmäinen lakanapyykki on kuitenkin ulkona kuivattu ja kyllä sitä raikasta tuoksua onkin kaivattu.
Taidan seuraavaksi viritellä hevosten loimipyykin alulle, ainakin toppikset voi varmaan jo pestä. Millään en halua uskoa, että paksuimpia talvinuttuja tarvitaan. Ei ennen marraskuuta.

Joku versioista
Kevääseen kuuluu myös muuttolinnut. Pihalla niitä jo pyörii mukavasti, etenkin mustarastaiden määrästä olen iloinen, niitä on paljon.

Tähän kevääseen kuuluu myös varsin mittava kanalintujen automuutto, suuntana itä-länsi ja takaisin. Vietin tovin karttapalveluiden äärellä ja täppäsin karttaan kaikki jo sovitut nouto- ja hakupaikat.
Kuvan ottamisen jälkeen reitti on täsmentynyt melkoisesti ja autossa sekä menee, että tulee lintuja ja munia. Vissiin pari kaniakin pääsee reissaamaan Hopianuolen kyydissä pari tolpanväliä. Tämä on vähän sellainen 'kaverille kans' -juttu ja kyytiä kulkureille. Latasin jo järkkärin akut valmiiksi, olen toisaalla lupautunut taltioimaan tämän kiertueen ja onhan se ihan kiva lisä Torpan päiväkirjoihinkin.

Ensi perjantaina on lähtö ja lauantaina paluu. On vissiin lääkitys kohdillaan kun homma hymyilyttää edelleen. Pitäisi vielä kirjata kaikki stopit ja katsoa, että rahtikirjanpito on kunnossa. Ensimmäistä kertaa yövyn Ypäjällä niin, että hevosia nähdään vain jos kohdalle osuu, Opistolla käydään ehkä ajamassa kunniakierros.

Tätä kirjoittaessa vasemman korvani puolelta kuuluu kiivas piipitys, siellä on nyt kymmenen elämänintoista Plymouth Rock -kanan tipua. Niistä kuvia tuonnempana. Nyt on iltatallin ja saunan aika!

Tallipihan kevät


maanantai 17. huhtikuuta 2017

Ponimiehen pääisiäisriehaa



Pääsiäinen loivenee loppuaan kohti ja Torpanmäki on taas hiljentynyt entiseen rauhaansa. Vieraat lähtivät ja arki alkaa taas. Molempi parempi.

Pääsiäisenä ponitkin pääsivät hommiin, erityisesti Ponimies ahkeroi. Kentällä ja pellolla tapahtuneesta aktiivisuudesta olen erittäin iloinen, suorastaan hyrisen hyvää mieltä.

Tänään aamulla tallissa sen sijaan odotti vähemmän mieltä ylentävä näky. Siellä oli kaaos.

Muuan poni oli päässyt karsinastaan vapaaksi ja käyttänyt tilaisuuden todella perusteelliseen inventaarioon. Luojalle kiitos sekä tallin väliovi rehutilaan pysyi kiinni, että liukuovi heinävarastoon (ja ulos) pysyi kiinni. Harjanvarsi oli tutkimusten tiimellyksessä lipsahtanut liukuoven alla jarruksi eikä nerokas ponimme onnistunut keplottelemaan välioven kahvaa alas ja auki. Toinen harjanvarsi (muovinen) oli huolellisesti hokkikengällä tallomalla muotoiltu uuteen, ergonomisempaan kaarevaan muotoon. Norjalaista designia...

Trulli vai Poni?
Parempiakin aikoja on nähty
Karkki JA kepponen !

Täpötäysi tallin roskis oli huolellisesti inventoitu ja sisältö levitetty lattialle. Samoin työtasolla olleet leipäpurkki, ensiapulaatikko ja muut vehkeet radiota myöten oli maisteltu ja aseteltu lattialle upeaan kaoottiseeen epäjärjestykseen. Yksin Oton kaviorasvapurkki oli tutkittu ja purtu uuteen uskoon.

Astuessani talliin työnsankari seisoi nätisti omassa karsinassaan, kaviot somasti kynnyksen laillisella puolella.

Hirveästi en osannut jätkää kiitellä, nauruksihan se olisi mennyt ja vienyt viimeisetkin auktoriteettini rippeet. Siispä siivosin lattian, kiikutin hepat ulos ja painuin takaisin nukkumaan. Ainoa selitys tälle aamuöiselle trullimaiselle touhulle on se, että olen huolimattomasti sulkenut karsinan ovisalvan. Sitten kun heinät on syöty ja uusi päivä sarastanut, hän on ihan itse aktivoinut itseään. Poltergeistiin en usko.

Otto oli selkeästi käärmeissään yliaktiivisesta tallin yöelämästä ja ajeli Ponimiestä heinäkasaltakin pois näyttäen hapanta naamaa pitkälle iltapäivään.

Iltapäivällä Ottokin pääsi laukan riemuihin ja teki uuden kentän ympärilaukkaamisen ennätyksen. Hyvin se vetää kun on tarpeeksi tiukka kuski kyydissä.



Ponimies pääsi myös pellolle laukkailemaan kevään viimeisillä lumilla. Joku oli ajanut mönkijällä pellolle kiemuraa ja kun tämmöinen ajoura tuli Ponimiehen reitille, looginen ratkaisu tälle hevoselle oli hypätä epäilyttävän uran yli. Koska se oli kuskistakin niin hauskaa, laukkasivat ja hyppäsivät pari lisäkertaa.

Nyt tarhassa möllöttää kaksi hyvin tyytyväistä hevosta. Nämä ovat näitä hevosenomistajan hohtohetkiä, harvoin tarjolla mutta sitäkin hienompaa. Paitsi tuo talli-inventaario olisi saanut jäädä tekemättä. Huomenna on lähdettävä roskiksen ostoon ja harjanvarsikin on vääntynyt mielenkiintoiselle kiemuralle.

Tulevalla tynkäviikolla ohjelmassa on normaalien arkikuvioiden lisäksi tipujen kuoriutuminen. Perjantaina tulee päivät täyteen ja Torpan ensimmäiset Plymouth Rock tiput näkevät päivänvalon.

Näillä mennään kevättä kohti !



PeeÄäs, voisiko joku ystävällinen sielu yrittää opastaa minua lataamaan näihin postauksiin myös videoita? Muokkausvalikossa on kyllä nappula "lisää video", mutta en saa sitä toimimaan oikein. Eli teen jotain väärin. Hjälp.