torstai 21. joulukuuta 2017

Seisahdus



Tätä päivää minä olen odottanut, hyvä Tuomas joulun tuopi. Samalla talvipäivänseisauksella saavutetaan vuoden lyhyimmän päivän kliimaksi. Tästä puoli vuotta vuoden valoisimpaan yöhön. Pari pesäpäivää tässä nyt, sitten jo mennään valoa kohti. Ai että kun tuntuu kivalta.

Jouluhommat alkavat olla paketissa, vielä muutama juttu ja sitten saa vain olla. Ja syödä. Ja väliajat heitellä marmeladipalleroita kitaan.

Meillä on taatusti valkea joulu, lunta satoi koko aamupäivän lisää. On aika runsasluminen joulu, mikäli edellisiä muistelen. Tunnelma on todellakin seisahtunut. Sateen tauottua ei oksakaan heilahda, siellä ne nyt ovat hissuksiin lumen alla. Nyt kello 14 alkaa jo hämärtää, kolmen jälkeen on jo pimeää.
Kuvat otettu kymmenen aikoihin aamupäivällä.

Pikkukoirakin vetää sikeitä, eihän tuonne auraamattomaan pihaan kannata tappijalan lähteä, sinne uppoaa mahaa myöten.

Näin on oikeastaan aivan hyvä.



4 kommenttia:

  1. Jahas - ollaan fiilistelty samaa asiaa suurin piirtein samaan aikaan! Meillä aurinko kurkisti taivaanrannasta, eli pitäisi tulla hyvä kesä. Varsinkin jos pesäpäivien aikaan aurinko paistaisi hevosen valjastuksen verran. Siis noin 10 minuuttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasin, että sinäkin tätä päivää pidät silmällä.
      Hyvää on luvassa, ainakin toistaiseksi lähipäiville näkyy pakkasta ja aurinkoa. Ja paistaa ilmeisesti niin pitkään, että jopa tämmöinen hitaampi valjastaja saisi jotenkin vyötettyä hevosen remmeihin. Nyt toivotaan parasta eli hyvää kesäsäätä.

      Poista
  2. Teillä on kyllä upeat maisemat siellä ja tuo valaistus noissa kuvissa - tuollainen sen joulumaiseman pitää olla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ei käy moittiminen. Nuo kuvat räiskäisin puhelimella etuovelta. Lunta on nyt jo ihan kiitettävästi, tulkoon joulu!

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com