sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Parasta aikaa, toinen adventti



Heihoi, näin sitä  mennään vinhaa vauhtia joulukuuta eteen päin. Toinen adventtikynttilä sai liekkinsä.

Viikonloppu on ollut talvinen ja nyt maisema on jopa perin jouluinen. Kovasti paljon toivon, että perjantaina ja tänään taivaan syytämä lumi olisi pysyväluontoista. Lauantaina oltiin komeasti plussalla, mutta onneksi lumet eivät silloinkaan sulaneet. Kaikkineen lunta on hevoselle polveen eli suunnilleen 30 cm. Oton polvesta otettiin arvio.

Otolla tuli tänään ekat 365 päivää täyteen ja saman verran on oltu ilman suomenhevostammaa.
Vuodessa Otto on oppinut asettelemaan kinttunsa niin, että uusia hokinpolkemia ja muita nitkahduksia ei ole tullut *kopkop ohimoon hakkaa hän*. En tiennytkään, että elämä voi olla näin helppoa kun hevosista kumpikaan ei kärsi läheisriippuvaisuudesta. Toki tarhaan yksin jäänyt vahtii silmä kovana tallin, kentän ja pellon tapahtumia ja ainakin Ponimies kiljuu perään jos toinen katoaa kokonaan. Pelko siitä, että toisen suuhun tungetaan kulman takana porkkanoita ja muita herkkuja on paha.



Jos on nättiä ulkona sinisen hetken aikaan, nättiä on sisälläkin kun ensimmäiset joulukukat ovat päkistäneet nuppunsa auki ja vieno hyasintin tuoksu leijuu nenään. Minun jouluni ei paljon muuta tarvitsekaan, kukat ja valot riittävät. On kieltämättä aika ylellistä kahlata puhtaassa lumessa kun suuri osa Suomesta lilluu märkänä ja mustana. 

Helleborusta eli jouluruusua en ole vielä hankkinut, minulle tulee siitä armottoman vuotava nokka ja ainoa järkevä sijoituspaikka onkin etukuisti. Loppusijoituspaikka näille löytyy kukkapenkeistä, niin myös Helleborukselle, pääsee omiensa joukkoon.






Alkavalla viikolla meinasin ottaa joululaatikot työn alle, sittenpä olisivat nekin tehtynä. Piparit paistetaan varmaankin vasta viimeisenä, siihen asti mennään marketin pipareilla jotka kieltämättä hyviä ovat nekin. Ensi viikolla käyn munataksillakin kärkkymässä tilaustani. Piirakat on tilattu myös ja osa lautasliinoista silitetty. 

Ja samalla muistan, että joulukortit on lähettämättä, osa hankkimatta.
Yritin kyllä joulumarkkinoilta lauantaina löytää kivoja mutta tarjonta oli vähäinen, oikeasti täysin olematon. Ilmeisesti joulukortti ei ole enää trendikäs. Nyt esillä oli hirmuisesti tarvikkeita jouluasetelmien tekoon.

Kiva oli kuitenkin huomata markkinoilla, että ihmisiä oli paljon ja kaikilla tuntui olevan kantamuksia. Jospa se lamassa rypeminen olisi nyt ohi.

Niistä jouluasetelmista, minä olen ihan kauhean iloinen kun älysin mennä kerrankin metsään ennen lunta, sain sammalta näitä asetelmia varten. Eivät nuo minusta enää kaipaa mitään lisää.



Sain ensimmäisen joululahjani, Perikunnan Nuorin sijoitti eräällä kojulla roponsa kiekurasydämeen, nyt on kiva tulla kotiin. Tai ainahan tänne tulee mielellään, nyt on ihan spesiaalikivaa.

Mukavaa viikkoa, missä lienetkin !

11 kommenttia:

  1. Kukat on joulussa ihania! Mielestäni on aivan hurmaavaa seurata amarylliksen nupun kehitystä. Siinä on taikuutta :)

    Ajattelin minäkin hiljokseen joulujuttujen asemointia - tänä vuonna vieläkin vähemmässä määrin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuput ovat ihania, hyasintista tykkään oikeastaan eniten nuppuisena, myöhemmin ne retkottavat niin masentavan näköisesti.

      Poista
  2. Ihastuttavia kuvia Kuomaseni! Kukat, kynttilät, valo keskellä vuoden pimeintä aikaa, tuoksut ja Jouluun rauhoittuminen on elämän parhautta. Huomenna ensin Turkkuseen ja siitä viikko vilistää eteenpäin. @Tita, kauniita kuvia olen käynyt kurkistelemassa. Riekolle rapsutuksia ja mukavaa Joulun odotusta toivottelee Nemppa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thänx Nemppa. Jarruta sinäkin jossain vaiheessa Joulun viettoon :)

      Poista
    2. Kiitos Kuoma, olipa mukava rupatella puhelimessakin.

      Poista
    3. Niin oli toden totta <3! Nyt jo täällä Isolla Kirkolla, jonne Turkkusen kautta kurvailin. Valmistaudutaan täälläkin suureen myräkkään, niin oli moni muukin, Kovasen autobiilit oli tyystin varattu aamuksi. Jännää siis tiedossa...

      Poista
  3. Hetki sitten tuolla toisaalla sanoin että se iltapäivän hetki ennen täydellistä pimeyttä, on aivan erityisellä tapaa hieno, jopa maaginen ja kun teillä vielä on noin reilusti lunta, niin se on todella hieno.
    Tiistainahan pitäisi taasen tulla lisää ja keskiseen suomeenkin lupasivat 10 - 15 cm lunta, olkoonkin että ainakin etelässä muuttuu taas vedeksi mutta muusta maasta en tiedä. Josko vuodenvaihteen jälkeen tulisi perinteinen, muutaman viikon pakkasjakso ja saataisiin nauttia valkeudesta vähän aikaa?

    Jaksamista ja mahdollisimman kevyttä viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle jo alkaisi piisata tämä lumi. Nyt sitten ne pakolliset pakkaset ja äkkiä lämmin kevät (ei tule tapahtumaan).

      Jännässä on ensi yön myräkkä, sitä on aina pakko vähän ennakoida pahinta skenaariota ja hoitaa joitakin asioita valmiiksi jo illalla. Ei sitten aamulla tule yllätyksiä.

      Poista
  4. Minulle suomehevostamma jätti sydämeen oman paikkansa. Ikuisesti ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä se on synnyintallillaan ja voi kuulema oikein hyvin.
      Olihan se aika kapistus, hevoseksi ja sinäkin sait sen hömpän seurasta iloita, kiitos kun pidit huolta.

      Poista
  5. Tasan kuukausi sitten talliini asteli toinen oma ponipoika ja samaa olen hämmästellyt, miten helppoa voikaan elämä olla kun enää tallissa ei ole yhtään läheisriippuvaista. Noin vaan otat tarhasta toisen ja käyt metsässä köpöttelemässä ja toinen hirnahtaa kerran sillä välillä.. Oikein ihanaa joulua Hirnakan tupaan ja talliin :)

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!