maanantai 2. lokakuuta 2017

Nasse raportoi

Iltaa.

Tulin kertomaan, että Lokakuu täällä Torpalla on alkanut entisenlaisissa merkeissä.

Aamulla ulkoilutan Seniorikansalaista ja opastan hänet lehtipostilaatikolle, haetaan sanomalehti. Hyvin on mummo sen oppinut jo noutamaan. Kantaa itse kotiin asti ja harvemmin tulee stipluja.

Tällä reissulla tapaamme usein potkukelkkailevat sporttimummot. Tervehdin kaikkia, niitä on kolme ja kahden nimi on Kerttu.

Aamupäivänokosten jälkeen tarkistan pihan, ohjeistan vahtikukkoa päivän kierroksista ja etsin mielenkiintoisia hajujälkiä. Hirvet ovat vallanneet eteläpellon, enimmillään niitä on nähty siellä neljä.

Jäniksiä ei näy pihassa vielä. Talitintti nähty. Tilhet eivät ole tulleet. Hanhet huutavat ylilentäessään.

Tänään lenti lehtiä koska oli tuulinen päivä. Näin auringon ja palan sinistä taivasta. Haisi talvi.

Päiväettonen jälkeen ulkoilutan mummoa, yleensä katsotaan hevosia ja kukkapenkkejä. Mummo välillä eksyy minusta ja sitten minun pitää taas juosta jäljestämässä.

Iltapäivällä katsotaan telkkaa ja kuunnellaan radiota. Toimitellaan pieniä juttuja ja minä tarkkailen Piällysmiehenä hommien sujumista. Joskus Leffe tulee ulos leikkimään ja silloin pitää juosta lujaa. Aina ei välttämättä jaksa riehua. Juoskoot nuoremmat. Peetukin on oppinut olemaan, ei mahtaile enää mutta ei me kavereita olla. Jonninjoutava jolppi joka leuhkii aina naisjutuillaan. Nytkin kuulema jonkun nartun juoksupäiviä ootellaan. Minä en oo ikinä niistä nartuista piitannut, hankalia ovat.

Eniten pelottaa, että joku narttu seisoo jonain päivänä ovella pentujensa kanssa ja tyrkkää ne minun eväisiini. Ei käy eikä kävele semmoinen. Muutenkin on tällä tilalla koiranruoka niukalla.

Torpan kissoja on kuulema kolme, olen minä ne ikkunasta nähnyt kun eivät mamsellit ulkoile. Pienin on kuulema Elmo ja mummon kädet haisee ihan pennulle. Elmo näkyy kaikissa ikkunoissa, se on utelias ja nopea. Hirveen rasittavaa semmoinen, onneksi mummolla ei ole kissaa.

Pihalla käy monta kissaa päivässä. Naapurin Vinski, yksi kirjava, yksi pitkävillainen mustanruskea ja yksi mustavalkea, ihan ovat asiallisia kissoja. Eivät juurikaan kuseskele, se on hyvä sillä se on mahdottoman työläs haju päällepissittäväksi.

Sää jo kylmenee ja kohta on taas se aamu jolloin nurmikko on jäässä. Ukko ei ole leikannut nurtsia aikoihin kun on satanut ja minulla ottaa kohta köli pohjaan. Ei tunnu hyvältä se. Eihän se Ukko sitä tiedä kun on niin pitkä.

Iltaruuan päälle käydään vielä pihalla katsomassa kanat ja ilta lämmitellään mummon kanssa takkaa. Iltapissin jälkeen aletaan valmistella yöjuttuja. Yöt nukutaan.

Ei tässä elämässä mittään valittamista liiemmälti ole. Ruokaa antavat säännöllisesti ja mummolle kun muutin niin alkoi välipalatarjoilukin pelata. Se vähän kompensoi kituliaita ruoka-annoksia. Se on paras päivä kun mummo paistaa lettuja tai vohveleita, eka on aina Nassen lettu sanoo mummo.

Eikä se Torppaan kuulu jos minä välillä pullaakin saan, se on Hyvänmiehen lisä sanoo mummo. Minä tykkään mummon sanonnoista, on se ihan kehityskelpoinen emäntä.

Olkaa ihmisiksi siellä ja pitäkää koirista huoli t. Nasse



4 kommenttia:

  1. Nassessa alkaa olla ikämiehen harmaata. Vissisti ovat hyvä pari - mummo ja Nasse-Vaari!

    Meillä on pentuajan riekkumista edelleenkin. Vuoden päästä odotaisin vähän rauhallisempaa aikaa. Riiviö mikä riiviö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tupaukkona on hyvä olla, mummon soffalla loikoo tai omassa nojatuolissaan. Win-win -tilanne kaikille.

      Teillä on niin monen vuoden koiravajaus, että riekkukoon penska sydämensä kyllyydestä!

      Poista
  2. Hyvalta kuulostaa Nassen elo mummon kanssa. Vuosia sitten, kun meilla oli viela mummo ja asuttiin siella suloisessa Suomen maassa kera kultaisen noutajan x2, mummo joutui ottamaan nitroja, kun kiellettiin antamasta herkkuja koirille. Annettiin sitten periksi ja akkia koirat oppi missa mummon korppukaappi on, kun kylaan mentiin. Sitten palkaksi lammittivat mummon jalkoja.

    Ja nyt sitten taallakin opetellaan eloa kauramoottorin kanssa. Myohaan sunnuntai-iltana saapui han. Kaikin puolin suloinen tapaus. Eilen vahan kokeiltiin varusteita ja tanaan on tytolla tunti ja saavat sitten trainerin kanssa kattoa ovatko kaypaa kamaa. Nyt on sitten kovassa mietinnassa millainen kaveri sille ja mista...Nako- ja kuuloyhteys on naapurin hevosiin, mutta eihan se ihan sama asia ole kuin se oma tarhakaveri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä se on Nassen elo mummolassa, hyvää ja mukavaa. Kaksi vanhaa höpperehtii keskenään.

      Hieno homma, että sielläkin hevosvoima jyllää. Onnea yhteiselle taipaleelle.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com