sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Lumikuuroja

Pikkukoiran tilavampi eriö

Ennenkuin päästään lumiasioihin, pitää vähän luistattaa ja keulittaa mopoa, eräs eläkeläinen on totutellut omaan lentoyksiöönsä. On niin jäätävän kokoinen koppi, että haluan oikeasti nähdä sen lentokenttävirkailijan joka jotain moitteen sanaa löytää tämän kokoluokan lentoyksiöstä. Mahtuu pikkukoira pyörimään akselinsa ympäri kaikissa suunnissa. Kupin nimi pitää tietysti vaihtaa, eihän sitä nyt Hugona passaa matkustaa kun passissa lukee Peetu.

Elmo ja muuta kattikaartia lumi ja lumessa pomppivat tintit kiinnostavat kovasti, mutta niin vain on kaikkien kohtaloa hautautua sohvan uumeniin, tässä kuvassa Elmo vajuu nojatuolin selkänojan taakse, aina vain alaspäin.

Pitää viikolla hommata talipallot ja viljasäkit valmiiksi, tintit yrittävät vimmatusti nurkanvaltausta kanalassa ja sehän ei nyt käy ollenkaan. Aamuisin niitä ryökäleitä pyyhältää kanalan porstuasta ulos iso parvi ja jättävät vielä hirveän siivon jälkeensä. Parempi tintti pihalla.



Hyvin palvelleet
Niin sitä lunta. 
Muualla maassa on satanut sakeastikin ja sehän pistää äkkinäisen hätään. Meillä oli aikaa totutella ajatukseen lumesta ja kuunnella nastarenkaiden rapinaa, kelit pysyi kuivina ja kylminä. Aurinkokin näyttäytyi vaikka kukoistaakin täydellä tehollaan ihan toisella puolella palloa tällä erää.

Hopianuolen hyvin palvelleet kesäkiekot ovat tulleet tiensä päähän, pikkuisen epätasaista kulumista oli havaittavissa ja niinpä nousuviikolla piipahdankin autoliikkeessä laitattamassa kulmat ja suuntaukset kuntoon.

No tänä aamuna maisema oli sitten valkoisena. Kun piti niiden kellojen kanssa taas pelata viime yönä, olin väijyssä käytännössä koko yön. Se on varmaan joku muutosvastarinta minussa joka kapinoi ajan kanssa puljaamista vastaan ja siksi unikin kaikkosi. Jossain vaiheessa oli satanut maan valkoiseksi ja koko päivän oli taivaan ränni auki niin, että lunta on nyt jo useampi sentti.

Hevoset tepastelivat tallista tarhaan kuin ballerinat, kovin korkealle nousi jalka ja kovin luimussa olivat korvat. Sinne jäivät sateeseen nuttu-ukkoina heinäkasan äärelle, minä jatkoin vielä uniani hyvällä omallatunnolla.

Koirillakin oli hirmuisen jännää nuuhkia lunta ja etenkin yön jälkiä lumen alla. Vein molemmat pienelle metsälenkille, Leffe juoksi rusakkona ja Peetu tepasteli arvokkaammin, kovasti paljon tuntui hajuja taas olevan.



Saatiin vihdoin finaaliin se puurehvohkakin, nyt on pihapuut somasti pinottuna ja rangat nipussa. Siitä kertyi useampi pinomotti hyvää koivupuuta, kaikkihan se on kotiin päin kun itselleen tekee.

Ihan näyttää talviselta nyt. Olisi kyllä ihan hyvä jos pysyisi kylmänä ja selkeänä nämä säät, minun puolestani enempää lunta ei juuri tarvittaisikaan. Sen verran pitää vielä pihahommissa ponnistella, että talvisuojaukset on tehtävä. Muutama hyvin rusakoille maistuvaksi tiedetty puu pitää ehdottomasti  käärylöidä verkkoon ja rätteihin. Sitten saa minun puolestani talvi jäädä olemaan, vähäksi aikaa.

Alkavalla viikolla on se kuuluisa viimeinen tippa tiristettävänä eli paperitöiden merkeissä pusken pari ensimmäistä päivää. Jospa se sitten alkaisi sen osalta helpottaa.

Ja jotta elämässä ei ihminen itseään helpolla päästäisi, hankin pientä haastetta odottamaan. Eli paperitöistä käsitöihin -tai edes sinne päin. Onnekseni netissä on runsaasti for dummies -tason ohjeita ja youtubevideoita villasukkahommiin.

Leppoisaa maanantaita, lumella tai  ilman!








8 kommenttia:

  1. Helsingissä lunta katsomassa piipahtaneena ihmettelin samaa valkeaa maisemaa kotopuolessa tänään palatessani. Eihän tässä muuta, mutta kun on 200 valkosipulin kynttä odottamassa maahanpanijaisia, ja ruusutkin on tyvimullittamatta. Taidan vetää huomenna lyhennetyn työpäivän, ja suojata edes ruusut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, onhan sitä ennenkin kasvimaalta lunta lapioitu pois jotta istutushommiin pääsee :D

      Tänne taitaa tulla talven lumet nyt yhdellä satamisella, kymmenen senttiä on jo ja lisää tulee. Melko epäuskoisena katsoin sääennusteita, huomisen ja keskiviikon kohdalla killottaa aurinko!

      Poista
  2. Meillä satoi virallisten tietojen mukaan 17 cm lunta mikä on tosin sulanut jo pois. Minäkin olen alkanut kutomaan lapsen lapselle sukkaa ja kinnasta. Hyvää alkavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pysyypä teilläkin maa märkänä kun tuommoinen lumikasa sulaa pois. Meillä ei näytä sulavan, ainakin saman verran on jo satanut -ja sataa aina vaan.

      Hauskoja neulontahetkiä ja mukavaa viikkoa!

      Poista
  3. Peetulla on hyvänkokoinen matkakoti, ei pitäisi tosiaan kellään olla valittamista.

    Täällä torstaina satanut lumi on enää muisto vain. Hyytävä tuuli on ja loppuviikkoa kohti on taas luvattu lämpenevää. Koirat ovat korviaan myöten ravassa lenkkien jäljiltä...

    Ainakin olet valinnut hyvät välineet villasukkaharrastuksen aloitukseen. ;) Koivupuikot ovat ihan parhaat ja itse pidän kovasti Novitan langoista, vaikka niitä välillä jotkut "prot" parjaavatkin.
    Neulominen on kivaa, aika kuluu hyvin ja sitten tulee vielä hyvä mieli siitä kun ne valmiit tekeleet voi lahjoittaa jollekin. :)

    - S - laiskana, ei jaksa kirjautua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan äijän mökillä mittaa, jos ne tahtoo valittaa niin sitten se on liian iso ko. koiralle.
      Jos minä saan tuosta kerästä värkätyksi yhdenkin villasukaksi tunnistettavan tekeleen, lupaan tehdä seuraavan version vaikka albiinoalpakan perskarvoista kehrätystä pro-tason hyperlangasta.

      Poista
  4. Meille tuli lunta ja kasapäin, jakoon sitä olisi riittänuyt reilustikin. Yöpakkasia sen verran että sulamaan ei ole päässyt. Mutta ensi viikonloppuna ilonpäivät koittaa, +6 astetta luvassa, toivottavasti, pitäisi säätieteilijät laittaa edesvastuuseen, palturia mokomat puhuvat joskus piloillaan tietenkin uskovalle kansalle - toivottavasti saamme takakesän vielä, meilläkin 200 valkkarinkynttä odottelee maahanpanijaisia.

    Oikea värivalinta sukkalangoissa ja ihanat puikot, noista tykkään minäkin. Nyt alkaa hiljalleen olla aikaa tällaiseenkin näpertelyyn. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän vuoden 'ennusteilla' eivät mahdollisesti tulospalkkaiset meteorologit leveilisi ainakaan äyritilastojen kärjessä, sen verran on mennyt hutiin ja pieleen.

      Voi sitä raukkaa joka ehkä joskus saa jonkun kutoleeni 'lahjaksi'. Ne on varmaan yhtä haluttuja kuin pahkaveistokset.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!