maanantai 12. kesäkuuta 2017

Vallan viehko

Heidinkukka (Alppikello)

Nonnih. Nyt on taas uusi viikko ja uudet kiireet. Kaikenlaista kivaa on luvassa ennenkuin Hipsaanian kone lähtee, siihen on enää hitua vaille kaksi viikkoa.

Valitettavasti myös vanhat taudit jylläävät kaiken tapahtumaruuhkan keskellä.
Iso-J sai uudet, vielä jykevämmät tropit kitansa hoitoon, angiinankehveli ei ensimmäisellä penisilliinikuurilla lähtenyt. Perikunta pitää käyttää nieluviljelyssä myös, koska voivat olla oireettomia kantajia ja minä kipaisen uusintakokeisiin heti loppuviikosta kunhan eka kuuri loppuu (huomenna) ja olen muutaman päivän lääkkeettä. Sain minä jo uuden lääkkeen turhan korkeina kiehuneisiin verenpaineisiin. Pitää kohta hommata dosetti, päivittäistä pilleriä alkaa olla enemmän kuin muistissa kapasiteettia.



Viikonloppu oli vauhdikas. Iso-J kotiutui perjantai-iltana, ehdittiin sentään samaan ruokapöytään koko perhe. Lauantaina käväisin Tampereen tuolla puolen kaverin kanssa ja kotkoja oli Hopianuolen kontti täys kun takaisin tultiin. Reissuun lähdettiin aamulla kl. 05 ja kotiin kurvasin 21.30, saman vuorokauden puolella tietenkin.

Nyt on uusi komea kukko ja huikaisevan kauniit kanaset entisen upean Orpingtonparveni täydennykseksi. Yksi bonuskin tarttui kyytiin, siitä kuva tuonnempana. Mietin tuossa pitäisikö kanalalle tehdä kokonaan oma sivu tai peräti blogi? Kehittelen asiaa vaikka heinäkuussa, rantapedillä lojuessani. Ideoita otan vastaan mielelläni. Vai ovatko blogit jo aikansa eläneitä? Kävijämäärät ovat pudonneet ja sen voi päätellä sokea otsallaan ihan kommenttimäärää katsomalla. Mihinkään Vlogijuttuihin en jaksa panostaa. Jos ei kirjoitettu sana kelpaa niin sitten ollaan ilman.

Ûberartsy kuva perjantain pastasalaatista, tai sitten ei. 
Mutta hyvää se oli.

Tilanne puolimatkassa

Sunnuntaina oli vähän hidas käynnistys, mutta sen jälkeen päivä menikin pihalla. Piti veivata kanaporukoita uusiin ryhmiin ja siirrellä siipiveikkoja tarhasta toiseen. Onneksi ovat tottuneita sylikyytiin eikä isompaa hässäkkää syntynyt missään vaiheessa. Kaksi jytkylää saivat armon tallustella pihalla vapaana, Iso-J:n linnut kun ovat, lellikit. Yönsä viettävät toistaiseksi riihessä. Näyttää herrasväelle kelpaavan.

Sää oli hieno. Aurinko jaksoi paistaa, muutama satunnainen pilvi ei menoa tai työtehoa haitannut. Hetkittäin oli niin kuuma, että piti sukeltaa saunatuvan jääkaappiin ja kylmä juoma piristi ihmeesti. Pihakalusteet ovat vielä jossain varaston kätköissä, kiikutin aitasta sheriffin keinutuolin kanatarhan aidalle, siinä on hyvä lepuuttaa ja punoa uusia suunnitelmia. Niitä kyllä riittää.

Huomasin taannoin, että viime kevään sairastuminen ja nollapisteestä liikkeelle lähteminen jättivät myös tyhjän puutarhavuoden. Tappotalvi ja saamaton pihanlaittaja oli surkea yhdistelmä. Tänä keväänä on hallituskliseinen tekemisen meininki ja nyt kääritään hihat -mentaliteetti. Tekemätöntä työtä on paljon. Myös patoutunutta toteuttamistarvetta on ilmassa. Tänään hallitus kaatui mutta minä en edes horjahtanut.

Heti kun säät sallivat (tänään satoi hetkittäin), alkaa ankara maankaivuu sekä tallinmäellä, että uudessa ruusu/pionipenkissä. Huominen on logistisesti hankala kun täytyy hoitaa monta kuljetuskeikkaa sinne sun tänne. Ehkäpä jo illalla pääsen pistolapioni kanssa tositoimiin?



Hevosetkin ahersivat Pyhäkoulussa. Kumpainenkin temmelsi kentällä vuorollaan persus vaahdossa ja taas kerran tulin vaikuttuneeksi siitä, miten a) kauas omena onneksi on puusta pudonnut (Perikunta todella osaa ratsastaa) ja b) hienot ponivoimat meillä on. 

Ponimies paukuttaa laukanvaihtoja kuin vanha tekijä ja monta muutakin Helpon A:n kiemuraa on täysin hallussa. Otto paranee kuin viini, nyt alkaa soida yhteinen sävel ja kauniisti soikin. Ilo oli katsella.

Iso-J oli huolella hyväksi harkinnut estekaluston säilytysratkaisun ja niin meillä on nyt jokaiselle puomille omat pidikkeet. Pystytolppia on toistaiseksi niin vähän, että ne saavat jöpöttää kentän laidalla kunnes toisin päätetään. Pääasia on, etteivät loju ympäriinsä miten sattuu.

Sitten oli erään pihlajaupeuden istutus, muita pienempiä istutus- ja kitkentäurakoita en viitsi edes mainita. Koko päivä meni pihalla turatessa. Univelka painoi vielä vähän ja illalla ei tarvinnut Nukkumattia odotella.

Tämä maanantai on ollut, kuten jo sanoin, sään puolesta epävakaa. Oli kuuma ja oli sade ja tuli trooppinen ilta. Siivosin kanalan sisätiloissa tipuosaston niin, että nyt siellä on eskari ja toisaalla isommat tiput. Huomenna pyrin siivoamaan seinäkaapin moppitukkien asumuksen.

Tässä se uusin lisä moppitukkiin, silverpaduankukko. Ja tämä on oikeasti hieno rotunsa edustaja!

Mukavaa viikonjatkoa.




4 kommenttia:

  1. Mistä lie tautiaalto iskenyt, naapuritundralla asuvat tuttavat ja osa suvustakin on flunssan kourissa mutta kyse ei liene mistään vilustumisflunssasta vaikka kelit ovat olleetkin enemmän talvisia? Oisko joku flunssa -aalto vai mikä, on jotenkin mennyt ohi mikäli tällainen on ollut/on liikkeellä.

    Ihastelin noita teidän aitauksia ja estevärkkejänne, siellä tuntuu olevan lääniä ja vieläpä hyvin hoidetun näköistä jotta tuli mieleeni että teillähän voisi järjestää vaikka jonniin asteiset kisat tahi muut hevostapahtumat...

    Onpa räväkän näköinen kukko! Vaan minen tiedä miten siihen pitäisi suhtautua..se voisi olla elävä mutta ei prkle..ei kait sentään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on ollut paljon kaikkea kummaa virusta ja bakteeria liikekannalla, meille osui streptokokki a, kaverilla s. G.
      Käsidesi kunniaan!

      Meillä on jutut rakenneltu ja mitoitettu vain omaan käyttöön, ei siis tarvitse seistä pihalla liikenteenohjauksen merkeissä tai värkätä mokkapaloja kanttiiniin.

      Ja kyllä se räksä on ihan elävä ;-)

      Poista
  2. Vähän vaikea hahmottaa tuota alinta kuvaa...Mutta, on se Tirppa, vaikka en ehkä viehkeäksi sitä sanoisi.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tirppa on, nostin mokoman kottaraisen istumaan amppelikannakkeelle. Silverpaduaani on tyyppi.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!