tiistai 2. toukokuuta 2017

Vatukko

Ne pienet penteleet

Ihan vaan tulin leuhkimaan ansioillani.
Minä olen elämäni ensimmäisen kerran leikkonut yksin koko Torpan vatukon. Joka ei ole ihan vähäinen. Kolme nälkävuoden pituista riviä molemmilta puolin, sata metriä ei kokonaispituudeksi riitä.

Oli siellä muitakin pyörähtänyt. Papanoista päätellen kaurispeurawhatever oli lounastanut useammankin kerran vattujen versoja. Tai mitä ne risut nyt ovat? Just niitä tietysti joista olisi tänä kesänä saatu muhkeimmat vadelmat. No, on meillä vielä männävuotista pakkasessa joten ei tässä puutetta kärsitä vaikka peuraeläimet käyvät oman veronsa perimässä.

Ja sitten kun nöyränä lyö leuan rintaan ja katseen maahan, näkee multamakkaroita. Myyrät ja hiirethän siellä ovat hovia pitäneet. Ryökäleet ovat härskejä kuin mitkä, ihan Torpan nurkallakin on käyty mellastamassa. Ja tietysti kukkapenkeissä. Tulppaaneja ei kannata henkeään pidätellen odottaa, ei niitä sipuleita enää ole. Ja näyttää siltä, että osa narsissienkin sipuleista on humpsahtanut niin syvälle maanalaisiin tunneleihin, että eivät ne sieltä tässä elämässä valoa enää näe.

Tässä on selkeesti havaittavissa jonkinlaista patoutunutta pihahommaintoa, viime keväänähän ei jalka noussut eikä pää pitänyt. Jäi kaikki hommat tekemättä. Eipä sen ankean talven jäljiltä noussut moni kasvikaan. Vaan nyt on toisin. Puskat ja penkit kuhisevat elämää ja sieltä ponnahdetaan auringon lämpöön heti kun viimeinenkin lumiklöntti sulaa. Ja itsekin kovasti paljon suunnittelen juttuja ja projekteja. Heti kun routa sulaa, on syytä kaivaa muutama monttu uusia istutuksia varten.

Aion nimittäin olla kaukaa viisas ja kaivaa kuopat ja alustaa penkit valmiiksi. Sitten kun kurvaan pihaan auto täynnä kasvihankintoja (Särkältä, toivoakseni), ei tarvitse kuin juntata ostokset valmiisiin reikiin. Eivät jää kesäksi seinävierille pyörimään ruukuissaan kuten aiemmin on käynyt.

Tämmöistä tällä kertaa. Vappukin meni jo.

Keväällä on aina intoa ja uskoa...

6 kommenttia:

  1. Jep, meilläkin on myyrä myllännyt pihan niin, että on krookukset kadonneet ja pihassa sellaisia monttuja ettei paremmasta väliä. Tänä aamuna yksi ruoja ruokaili naapurin puolella aidan takana eikä edes karkuun lähtenyt vaikka ärrierit latelivat sille ärräpäitään aidan tältä puolen. (en kyllä nähnyt mikä elukka oli) :-/
    Piharemontti olisi siis edessä kunhan löytyisi aikaa ja inspistä...

    - S - laiskana, ei jaksa kirjautua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Törkeitä ovat kun pääsee kanta kasvamaan.
      Pitää vain toivoa pöllöille paljon poikasia.

      Poista
  2. Kiitos kahvista! Oli kiva poiketa, nyt jo pohjoisen Tervakaupungissa. Oma Redsy tuntui leluautolta Mustan Kaunokaisen jälkeen...kevät on ihanaa aikaa, yritän olla välttämättä autokuumetta ja pitää järjen päässä. Minua kyllä muistetaan tarjouksella, vähän vaatimattomampaan kiituriin, voi olla mennään ensi viikolla koeajolle, ihan just for fun! Mennään ainakin kahville L-kauppaan ensi viikolla, eikös joo?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilo oli minun puolellani, kuomaseni. Kahvi oli ainakin hyvää, Reko on.

      Voi Redsy, ei mitään tunnuslukukateutta nyt, hieno punainen ja hyvä niin. Koeajot on aina kivoja, ne tosin jättävät aina vähän kitkerän maun joka muistuu mieleen ensimmäisissä liikennevaloissa kun pitäisi 'lähteä'. Ja se koeajettu lähtee aina pikkuisen rivakammin, been there...

      L-kaupan kahvi on pahaa, mutta koska myyntikalusto on a-luokka ja pullat suuria, voin uhrautua ;-)

      Poista
  3. Parasta ainakin ensi viikossa että nähdään Kuomaseni ja yritän järjestää niin että olisi vähän paremmin aikaa! Let's kerp in touch! Täällä on huikea auringonpaiste, urheilukielto harmittaa! Terkkusia Kaikille Nempalta!

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!