keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Terveisiä ja vähän muutakin

Happy Birthday !

Niin, ihan ensiksi syntymäpäiväonnittelut Sudburyyn ! Vielä melkein ehdit yhden laskiaispullan värkkäämään.

Viikko on kiitänyt, saunan jälkilämmöissä tässä istuksin vielä tovin ja sitten äkkiä Nukku-Mattia jahtaamaan. Nyt ei ole tällä viikolla kitsastellut unihiekkansa kanssa, minäkin olen sitä hitusen saanut joka ilta ja nukkunut lähes tauotta useamman tunnin. Leffe ystävällisesti leikkii isäntää talossa ja kuorsaa, anteeksi vaan Iso-J, isännän paikalla, isännän tyynyllä. Yritän pyyhkiä enimmät unikuolat pois.

Sää muuttui kerrasta keväiseksi kun siirryttiin maaliskuulle. Plussa-asteita oli tänään noin neljä, illaksi tietysti jäähtyi ja joku ennuste povaili yöksi lumisateita. Nämä sateet ovat kai nyt niitä Matinpäivänä mainittuja kannonnokan lakkeja?

Paikallislehti ilahdutti taas näillä vanhoilla uutisillaan ja mainoksilla. Kiinnitin huomiota siihen, että noina vanhoina aikoina oli tapana ilmoittaa lehdessä mikäli kihlaus purkautui.

Silloin kun Perikunta syntyi, tällättiin Hesariin kasteilmoitukset. Ne ovat visusti tallessa *pälyilyä*. Veikkaanpa, että nekin ovat joskus hauska kuriositeetti lapsuudesta, tuskinpa painettuja sanomalehtiäkään silloin enää montaa ilmestyy. Sääli.

Kihlauksen purkuilmoituksia en muista ennen nähneeni.

Tällä viikolla Torpalla on tehty eläinkokeita ja tuotetestausta.
Kävi nimittäin niin, että ammensin tyhjiin ehtymättömäksi kuvittelemani olkipellettisäkin. Sen paksun pirulaisen jonka jumppasimme taannoin riiheen. Olkipelletti on hevosten petiaine, kuivike vailla vertaa.

No nyt kun on näin, että Iso-J eli Torpan Hiab on poissa, jouduin selvittelemään kuivikeasian itse, omissa päissäni. Nosturia ei ole eikä olkipellettiä enää myydä näillä kunnailla pikkusäkeissä. Niinpä armahdin osuuskauppaa ja lankesin myyntipäällikön puheisiin, kokeillaan nyt Ruti-Mixiä. Se on kutterin ja turpeen sekoitus, 25 kg paali. Hinnasta tuonnempana.

Pakattiin kolme paalia Hopianuolen konttiin. Pölläytettiin paalit per karsina (12 m2), sinne vaan surutta entisten kuivikkeiden päälle. Voi Jeebus mikä patja siitä tuli ! Ihan mahoton, tuntui että ponit seisoisivat kainaloitaan myöten pumpulissa. No ei nyt sentäs, reilu patja tuli kuitenkin.

Purun haju oli melkein häiritsevän voimakas mutta kuivike oli ihanan vaalea, nätti harmaa.

Seuraavana päivänä Oton, tuon armoitetun sotkumooseksen koppi näytti tältä:

Ennen siivousta
Oli kohtuullisen nopea ja helppo talikoida koska kohdepartikkelit erottuivat vaaleasta kuivikkeesta niin helposti. Kuiviketta meni kottariin ehkä jopa vähemmän kuin olkipelletillä ja se on kyllä totinen Ihme.

Ponimies on siisti ja koppi näytti siivottuna tältä (ei se Otonkaan koppi yhtään huonompi ollut):

Kuvakulma on ihan höhlä kun puhelimella vähän sinnepäin suuntasin. Meillä on niin isot karsinat, että ihan käytäväseinälle asti ei vedetä kuivikkeella, se valuu yön aikana rakosesta käytävälle ihan turhaan.

Nyt parin yön jälkeen pedit ovat edelleen raikkaat ja pöyheät, ei ole vieläkään tarvis lisätä yhtään. 

Onkin kiva nähdä miten nopeasti tämä aines maatuu, puru kun tahtoo olla vähän hankalan hidas maatumaan eikä sitä EU-uskolliset maanviljelijät peltoonsa huoli.

Hinnasta sen verran, että ossuuskaupan iso hypermarketti huutaa paalilta 14,95 ja muutaman sadan metrin päässä Hankkijalla paali irtoaa 12 €:lla. Arvaa kummasta haettiin muutama lisäpaali?

No tätä me nyt käytetään ainakin kevään ajan, katsotaan miten hyvin alkanut suhteemme etenee.

Roomservice was here
Hevosia ei vahingoiteta testin aikana

Tallista kanalaan. 
Sussextiput siirtyivät isojen puolelle Kanaliaan. Iso Sussexkukko tuijotti ipanoita paikoilleen jähmettyneenä, helttakaan ei heilahtanut. Sitten se aivan kuin huokaisi, siirtyi ruokakupille ja päästi semmoisen kujertavan äänen; penskat, täällä on ruokaa, Äidit ovat vähän väsyneitä. 

Aivan käsittämättömän hyvin se iso kukko niitä ipanoita paimentaa eivätkä kanatkaan pikkuisia noki. Huomaa kyllä hyvin, että tiput ovat koneesta ja ihmiseen leimaantuneita, ovella ovat odottamassa ja hätäisimmät pomppaavat crocsin kyytiin heti kun tossu ovesta ilmestyy.

Pienten puolella toinen kananhautoma tipu löytyi kuolleena, se taisi jäädä jättikochkukon jalkoihin, ihan selvästi oli tallautunut kuoliaaksi, raukkaparka. Vähän jo katsoin sitä touhua kun pienet piiperöt pomppivat turhan kaukana emostaan ja etenkin ne jätit ovat ihan hömelöitä, eivät yhtään katso.

Murhe jatkuu.
Tänä aamuna yksi silkkikanoista löytyi hengettömänä. Olin jo sopinut kaupat koko parvesta ja nyt yksi valkea rojotti koivet oikosenaan orren alla. Voi että. No, minä otin silkeiltä munan ja jättikochin munan ja tälläsin ne koneeseen. Tulkoot uudet!

Tukkapäät pärjäävät nyt hienosti, ne saivat kanihäkin itselleen ja elelevät varaston lämmössä vielä jonkin viikon. Mitä ilmeisimmin minulla on tässä sekä kukko (vasemmalla), että kana (oikealla):


Nämä hollannin valkohunnut ovat niin hauskoja, että näitä otan silkkien tilalle muutaman kanan lisää.  Ovat jo käsikesyjä ja mahdottoman uteliaita. Laitettiin niille ihan virikehäkki, se roikkuu tuossa alemmassa kuvassa. Toistaiseksi kumpikin on siellä käynyt pomppimassa kerran. Syövät ihan älyttömästi, tipurehua ja muuta evästä saa viedä aina mukanaan. 

Muutenkin menee ihan kohtuullisesti. Kummasti ne yöunet kuitenkin auttavat tässä arjessa paarustamisessa. Ensi viikolle on tullut useampikin tapaaminen sairaalan suunnalle ja vakuutusyhtiökin otti jo yhteyttä, pitäisi jotain hakemuksia tehdä. Päivä on pidentynyt ja sen jo todella huomaa, sekä aamusta että illasta. Varovaista positiivista värettä, ehkä.

Ettei kuitenkaan riehaannuta, hautajaisetkin on kalenteriin merkitty. Ei omat.

Hyvää yötä ja mukavaa loppuviikkoa. Ensi viikolla on sitten se lomaviikko.

Dunelt ja Reikäpää-Melooni







10 kommenttia:

  1. Turvekutteriseos oli minun mielestä ihan paras. Kokeilin Rutimixiä, mutta halvemmaksi tuli hakea turpeet ja kutterit traktorikuormina ja sekoittaa ne itse. Ja maatuu muuten erittäin hyvin. Kutteri vähän ilmastoi kompostoitumista. Pelkällä turpeella tuli liiankin tiivistä ja ilmatonta kompostia.

    Kanalassa aina sattuu ja tapahtuu. Meillä Tipi luovutti hautomisen, kun aina vein munat alta. Ei vielä passaa lisäystä tulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille käy ihan hyvin tuo valmiiksi pakattu -ja paras on käydä kun varastotila on rajallinen eikä lähimailta saa kumpaakaan raaka-ainetta irtokuormina. Tuohan on kiva jos maatuukin nopsaan. Vielä en ole haittapuolia keksinyt, onkohan niitä?

      Kanalassa joo..

      Poista
  2. Meille tuli kans pari viikkoa sitten tallin tyttärelle noita silkkiuikkuja ja olen tässä huomannut kuinka hiivatin hankalaa niitä on hämärässä karsinassa kuvata, vaikka olen ollut siellä polvillani oikein yrittämässä, mutta kun on hämärä talli ja sitten ne silkkipäät aina joku liikuttaa pollaansa, niin juurikaan yhtään oikeasti onnistunutta kuvaa en onnistunut saamaan. Pöh. Mutta siis on noussut kunnioitus noita sun kanakuvia kohtaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haahhaaaa ! Se on juurikin noin :D
      Kanojen kuvaaminen on aika työlästä puuhaa. Ulkona ne kaikki höntyilevät jaloissa ja ihmettelevät ensimmäisen vartin. Sitten lähtevät omiin hommiinsa ja silloin otetaan ne valokuvat. Talvella sisätiloissa se on vähän työläämpää, pitää vaan jaksaa odottaa ja sitten räpsiä sarjatulella. Joku onnistuu, useimmat eivät. Siis kuvat.

      Poista
  3. Passi meni vanhaksi ja tarvitsen valokuvan sitä varten. Saanko lainata ylintä kuvaa? Olemme suht samannäköisiä...

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Toki, onko sinullakin ylimääräinen sulka päässä?

      Poista
    2. ...ei ylimääräistä, mutta sen kerran kun minulla olisi aikaa valokuvaan (pitää palata sumuisille saarille takaisin taas asap, sinkoilen edestakaisin), kuontalo ei tottele kampaa, ei hiuskiinnettä ei mitään ja näytän just tolta, värikin on suht oikea.

      Poista
    3. Kukapa meistä on parhaimmillaan passikuvassa, itse näytän, anteeksi nyt vain, pepewillbergiltä joka on juuri tullut tuulitunnelista.

      Poista
    4. Pepe Willberg, joka on tullut tuulitunnelista :D :D :D :D :D

      Poista
    5. Hymy pyllyyn nyt siellä :D
      Passi onneksi vanhenee ensi vuonna, uusi yritys kuvan kanssa.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!