perjantai 17. maaliskuuta 2017

Taas tuulee

Kaverin kanalan kottaraisia

Tuulee niin, että tupee heiluu. Eilinen auringonpaiste on muisto vain, kaunis toki. Tänään on harmaata, viskoo lunta ja tuulee luvattoman kovaa. Kohta ei ole puissa mitä karistaa, hyvin tehokas kevättuuletus on viime aikoina ollut. Mutta ehkäpä nämä ovat nyt niitä tuulia jotka meille kaivattua kevättä puhaltavat.

Joutsenet ovat kuulema saapuneet. En ole nähnyt enkä kuullut, pelkästä tiedosta tulin iloiseksi. Aamulla joku ihan outo lintu huikkaili salavassa, näin vain mustan lentävän pisteen loittonevan eli tunnistamiselle ei todellakaan jäänyt aikaa. Eikä meikämandoliinin lintubongaritaidoilla tunnisteta kuin joutsen ja talitintti. Ja kana.

Yläkuvassa muutama todella outo lintu, kaverin kanalassa on vaikka mitä ihmeitä, kanasta totisesti on moneksi. Nuo ovat samaisia valkohuntuja kuin meidän kaksi pallopäätämme. Noilla on friseeratut höyhenet eli näyttävät posahtaneelta tennispallolta -tai jotain.

Tuulelta voisin tilata yhden hönkäyksen kylmempää ilmaa, sen verran vain, että saataisiin auramies kentälle. Pitäisi lumia sysiä aitojen yli jotta kevät koittaisi kentällekin. Nyt se on ehkä pahimmassa kunnossa ikinä historiassaan ja siksi tarvittaisiin yksi kylmempi hetki jotta lumelle voisi jotain tehdä.
Mietin jo, pitäisikö uriin pakkautunutta jäätä sulatella suolalla. Ehkä konsultoin jotain kentänomistajakolleegaa jolla pidempi historia hevosten hiekkalaatikoiden huollosta.

Viikko on edennyt jo perjantaihin. Iso-J tulee tänään kotiin. Lauantaina on ohjelmassa hautajaiset ja muistotilaisuus naapurikaupungissa ja sunnuntaina Iso-J lähtee taas reissuun. Seuraavina viikkoina elellään emäntävetoista arkea, eipä mittään, kyllä se meiltä käy. Tälle päivälle on vielä kaupunkireissu, aamulla ajelin hevosten kuivikkeita ja kanojen rehua kotiin.

Laitoin muuten tänään puhelimeen laskurin, lomalennon lähtöaikaan on nyt 100 päivää ja muutama tunti päälle. Ei paha.

Leppoisaa viikonloppua!





6 kommenttia:

  1. Voi mahoton, mitä pörröpäitä :D

    VastaaPoista
  2. Huh, nyt ymmärrän lintupelkoisia,itsekin ehkä niihin jossakin määrin lukeudun. Ehkä joko liian nuorena tai liian usein Linnut tai ehkä kaikkeen ei vain ole selitystä. Mr Dell ansaitsee ihan juuri ainakin lauantailevon paitsi ehkä lentojen tai kevätloman bongaukselle. Pemppu sen sijaan osaa rentoutua. Pitkän viikon päätteeksi poksautan kuohuvan ja menen saunaan ja nukkumaan! Ihanaa että teillä liput kunnossa, katsotaan miten hommat etenee, ehtisinkö muutamaksi hetkeksi samaan aikaan loppupuolesta. Hugs from Nemppa, jolta ei puutu vauhti eikä vaaralliset tilanteet!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo ovat oikeasti aika veikeitä otuksia, Dunelt on oikein hauska heppu, se hyppää hyvin ketterästi olalle ja kaivautuu tallitakkini huppuun kuin poteroon, siellä se sitten hyrrittää ja on hirmuisen onnellinen. Duneltista eroon karistautuminen onkin varsin veikeä liikuntaesitys.

      Liput on enemmän kuin kunnossa ja nyt onkin vielä 99 aamua jäljellä.

      Poista
  3. Sylikanaset on kyllä hellyyttäviä. Tuo hupputemppu on tuttua täälläkin. Kanat tylsistyvä kasvaessaan, minua lumoaa poikasten viserrysten laaja skaala. Aikuistuttuaan kotkottavat vain.

    Huikeat höyhennykset on kuvan kanoilla! Hauskaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kananen kainaloinen, nyt sen oivalsin.
      Kukkopojan kiintymys on herttaista, toivottavasti pysyy tuommoisena eikä ikinä muutu.

      Kiitos samoin, sinulla tosin taitaa mennä viikonloppu työn merkeissä?

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!