lauantai 18. helmikuuta 2017

Tipukatsaus




Kovin näyttää kukkopoikavoittoisalta tuon alimman kuvan perusteella. Ja kun minä kanoja olisin tarvinnut. Ainahan sitä saa toivoa, kukon saa pyytämättäkin.
Tiput ovat nyt kolmiviikkoisia ja iso kanihäkki alkaa käydä ahtaaksi. Vielä ne sinne viikoksi mahtuvat, sitten on pakko jakaa porukkaa.

Tukkapäät pääsevät kanalaan silkkikanojen eriöön, sussexit taitavat vielä jatkaa häkissä kunnes erotan sukupuolet varmemmin toisistaan.

Nämä tukkapäät ovat kyllä hillittömän hauskoja ja kanaksi varsin ilmeikkäitä jo nyt. Olen aivan ihastuksissani kyllä näistä:






Erityisen ihastunut en ole Ponimiehen aloittamasta karvanvaihdosta, sitä nimittäin lähtee ja paljon ja tahti vain kiihtyy kevätpäivien edetessä. Vietin tänään tovin kameran ja Ponimiehen seurassa, piti ottaa kuvaa Oton höntsäilyistä. Ponimies oli toista mieltä ja tunki itsensä taskujeni kautta kainaloon, puski ja kiehnäsi kuin kissa. Ei sille voi olla vihainen, reppanaa kutittaa niin maan perusteellisen paljon. Tai en minä tiedä kutittaako, rapsutuksesta se kuitenkin oli tyytyväinen.

Oton säälittävä talvikarva on muutama haiven ryntäissä, sen lähtöä ei juurikaan edes huomaa. Yleensä kimojen karvanvaihto on kauheaa aikaa, sillä valkoinen karva näkyy erityisen hienosti siellä missä sitä ei välttämättä tarvittaisi, esimerkiksi auton penkeissä.

Autoista puheen ollen, muistiin on syytä merkitä Hopianuolen pesu. Sitähän en enää suostu ajamaan pesuriin koska siinä on automaattinen, sähköinen käsijarru. Pesurissa kässäri ei saisi olla päällä ja yksi kuumottava kerta jumiin menneessä pesurissa riitti.

Saa sen automatiikan kytkettyä kuulema jotenkin pois päältä, mutta en ole vielä perehtynyt autoni manuaaliin sen vertaa, että tietäisin miten ko. temppu tehdään. Siispä suosin Iso-J:n suorittamaa huolellista käsinpesua. Kyllä lähtee rapa, suola ja p-ska ja Hopianuoli kiiltää taas kilpaa kevätauringon kanssa.


Tälle lauantaille ei ole sen suurempia enää suunnitteilla, tuvan iso uuni lämpiää ja varaudun tuleviin pakkasiin. Ja koska Iso-J lähtee sunnuntaina kohti pohjoista, Torppaa lähestyy sakea lumipyry, tietenkin. Lumitöitä on siis luvassa alkuviikolle. Tänään on jo muutama kuuro saatu, niitä tulee ja menee, välillä taivas on aivan musta kuin ukkospilvistä, nyt taas paistaa ja on kirkasta.

Näillä mennään tänään, kysellään uudestaan huomenna.
Letkeää lauantaita, missä lienetkin!


6 kommenttia:

  1. Nuo kanat näyttävät, anteeksi vaan, ihan teineiltä.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytös sopisi myös hyvin jonnekin nuorisotalon nurkille, kauheita riiviöitä nuo sussexit, ihan apinalauma!

      Poista
  2. Voi kun vinkeät nuo tukkapystys-kananpojat! Teiniosasto sattuu nyt vituttamaan yli kaiken, mutta palautekeskustelun aika on huomenna.

    Ilmiselvästi Luoja antaa lapsia, että voimme jälkijättöisesti pyytää omilta vanhemmiltamme anteeksi kolttosiamme. Kaikkia nekin on joutuneet kestämään ja huolehtimaan... Näkyy kiertävän sukupolvesta toiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä on liikkeellä, täällä on jatkuva palautekeskustelu päällä :-/

      Poista
  3. Mitä se polle kieltään näyttää :) on yhtä hassun näköi, kun nuo tipusetkin

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!