sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Muistellaan mennyttä


Nämä värit!


Noin tuhansien palojen palapelit
Täällä huojuu palmut -ja minä

Houkutti kovasti
 Talvi on stand-by -tilassa, taivas pilvessä ja asteet maltilliset -5 °C, sataa muutama hiutale ja on tyyntä. Mitään ei tapahdu.

Toki kentällä puksuttaa tarmokkaasti Ponimies pyhäkoulussaan ja Otto parantelee koipeaan hokinpolkemasta. Otto onnettomuusaltis.

Innostuin tonkimaan kuva-arkistoani ja nämä viime kesän lomakuvat ovat kai jääneet täysin vaille julkaisua? En ainakaan muista, että olisin paria satunnaista kännykkäräpsyä enempää julkaissut.

Nämä ensimmäiset kuvat ovat ihanasta pikku kaupungista nimeltä Maro. Se on Malagasta ylöspäin, aurinkorannikko jää etelämmäs. Kävimme Nerjan tippukiviluolastossa ja päivänvaloon päästyämme etsimme lounaspaikkaa. Ei sitä Marostakaan saatu, mutta jotain valtavan kivaa tuossa paikassa kuitenkin oli. Toivottavasti ehdin joskus tutustua paikkaan paremmin.

Meillä kun on vähän semmoinen vika, että ei hirveästi ennalta perehdytä kohteisiin, mennään ja katsotaan mihin päädytään. Joskus on ajettu vatsat kuristen yötä vasten tuntemattomaan kaupunkiin ja toivottu löytävämme sekä majapaikka että ruokaa. Useimmiten näin on käynytkin.

Jo muinaiset roomalaiset rakensivat vesiteitä
Paikallisten ranta, ei turistiruuhkia
Viime kesänä löysimme itsemme monen muun paikan lisäksi myös Olvera -nimisestä pikkupaikasta, kävimme taas kerran Rondan rotkokaupungissa läkähtymässä ja Cadizin läpiajokin suoritettiin, taas kerran epäonni seuranamme. Ehkä vielä tulee se kerta kun pääsemme ihan hyväkuntoisina jalkautumaan Cadiziin ja tutustumaan ratsastustaiteeseen, sherryyn ja moneen muuhun mielenkiintoiseen.

Myös manner-Euroopan eteläisin piste, Tarifan seutu on jäänyt ainakin minun mieleeni kummittelemaan. Kahden meren kohtaamispaikka rentoine surffarirantoineen olisi ehdottomasti auringonlaskun aikaan koettavien listalla. Pitäisi tutustua kerrankin etukäteen ajatuksella sekä majoitusvaihtoehtoihin, että nähtävyyksiin niin reissusta saisi ehkä enemmän irti. 

Pölhö takapihan katti Osku
Mijaksen kukkuloilla, pala Vatikaania
Ojen
Olvera










Voi huokausten huokaus miten paljon minä nautinkaan tuosta valosta ja lämmöstä. No okei, myönnän kyllä hetkittäin mananneeni kuumuutta, etenkin kun kiipeiltiin noita Olveran linnoituksen kiviportaita. Ei ole elämä ollut helppoa ennenkään, ei varsinkaan noiden kivilinnoitusten rakentajien. Kun turistina, teknisissä ja kevyissä varusteissa kiipeää noita portaita selkänahka höyryten, voi vain kuvitella mitä se on ollut joskus silloin, kun tuolla on oikeasti asuttu ja eletty. On saattanut haarniskan sisällä haiskahtaa uljaimmallakin ritarilla.

Mikäli asiat menevät niinkuin on varovaisesti suunniteltu, Esikoinen opiskelee toisen vuoden lukiokursseistaan ainakin kaksi Aurinkorannikon suomalaisessa lukiossa. Eli toiveissa olisi päästä käymään tuolla myös kukkeimman kevään aikana. 

Kaikkeahan saa suunnitella ja toivossa on hyvä elää. Katsotaan miten pitkälle nämä suunnitelmat ja haaveet kantaa tässä asiassa. 

Loppuun vielä muutama sekalainen räpsäys, ensi kesänä ehkä lisää.

Leppoisaa sunnuntain jatkoa ja kevään valoa viikkoosi, missä lienetkin!









10 kommenttia:

  1. Jopa oli auringontäyteinen kuvakimara lämmöstä ja vehmaudesta! Täydellistä todellisuuspakoa melkoisen talvimyrskyn kourista. Taas.

    Lattiaprojekti etenee eteisen raivaamisella. Sieltä löytyi pölyä ja hiekkaa - uskokaa huviksenne! Ehkä ensimäiset lankut sommitellaan huomenna paikalleen. Jos Maestroa sattuu innostamaan. Parempi olis :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyi, onko joku talvimyrsky taas tulollaan? Täällä lauhtuu todella mukavasti, ilma on kuin lehmän hönkäys.

      Ikävä tulee lämpimään kuvia selatessa, toki muistan myös hyvin rakoille hiertyneet kantapäät ja huimauksen noissa portaissa, olihan kävelytaitoni uusi kun tuolla tornissa toikkaroin.

      Hyvähyvä lattiaprojektille, mietipä sitä autuutta mitä uusi, puhdas pinta tarjoaa sitten valmistuttuaan. Se pysyy kuule pitkään siistinäkin kun ei raaski kaikkia romuja heti leväyttää entisille sijoilleen ;-)

      Poista
  2. Ihastuttavia kuvia ja muutamia tunnistan Rondasta. JT:lle suuren suuri kiitos varmasta ja turvallisesta kyydistä. Tänään suunnitelmissa oli tutkailla tulevaa kevättä ja kesää, sekä kalenterin ja suunnitelmien osalta. Nemppalassa nautittiin urheilusta ja kotoilusta sekä vähän laiskailustakin. Mr. Dell avautuu vasta huomenna. Napsterille erityisterveiset Mummolaan, näin tänään taas niin hienon bortsun. Hugs from Nemppa<3! Otolle toipumisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli pitkä ja hikinen päivä kun reissuttiin. Nyt ei päästy sikaosastoon takapenkille pitämään reissutunnelmaa yllä, aika ja ikä näköjään tekevät tehtävänsä ;-)

      Tällä viikolla olisi pyrkimys buukata lennot, on sitten taas mitä odottaa.

      Bortsut on hienoja <3

      Poista
  3. Pääsisipä jänikseksi...
    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Senkun vaan hankkiudut vaikka golfbägissä oikealle lennolle, kyllä me kuskataan mukana :D

      Poista
  4. Ihania kuvia! Mulla jäi kuvat suurimmalta osalta ottamatta, me ei viikko sitten jaksettu muuta kuin tallustella lyhyitä kävelyretkiä, auringosta ja osin lämmöstäkin nauttien (lähikahvilan terassi oli sopivasti tuulelta suojassa). Olis sinne voinut jäädä - suolajärvien kupeeseen - lämpötilakin alkoi mukavasti nousta pariinkymmeneen asteeseen. Tosin kovin oli ruskeaa - tulkitsin niin, että kuukauden takainen lumisade ja öinen pakkanen oli vähän kurmoottanut luontoa.

    Voi kun äkkiä pääsisi takasin - no täytyy odotella syyslomaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä alkaa olla kevät parhaimmillaan. Ja syyskuu on kuulema mitä miellyttävin, kumpaankaan aikaan ei ole turisteja eikä hellettä. Tavoitetta...

      Poista
  5. Touko- ja syyskuu on Costa del Solin parasta aikaa! Toukokuussa bikinikelit ja hienot golfkelit, turisteja rajallisesti. Nyt toki maailman epävakaisuus saattaa lisätä kävijöiden määrää Turkin tilanteen vuoksi. Syyskuu on ihana, merivesi on lämmintä, luonto tosin kuivaa mutta aurinko ja lämpö lempeämpää kuin kesällä. Joten jokaisella vuodenajalla sielläkin oma antinsa. Peukutan nyt espanjalaiselle post-Vapulle! Hyvän Ystävänpäivää Suomen Turust��!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä miten kauan Costa pysyy vakaana olojen puolesta, uhkahan on todellinen.

      Jälkivappu kuulostaa hyvältä!

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!