lauantai 25. helmikuuta 2017

Kuukauden tipu

Sussexkukkopoikii
Söpö tipu?

Nyt ovat tipuliinit kuukauden ikäisiä ja muodonmuutos on hurja. Söpöistä keltaisista palleroista on kehkeytynyt outoja kummajaisia. Sussexit etenkin ovat kuin kauhukabinetista reväistyjä. Tuossa ylemmissä kuvissa kaksi kukkopoikaa istuu kuvut pulleina häkin ovella, ovat nähkääs hyvin kesyjä käsikukkoja. Minä, lievästi lintukammoinen ihminen olen vapahtanut sisäisen lintukuiskaajani ja nyt minä annan kukkojen istua kämmenellä ja tuijottelemme toisiamme aivan yhtä epäuskoisina; "hirvee haahka, mistä tuo tuohon tuli ja miten mä tähän tilanteeseen jouduin?"

Tänään siivoan kanalan ja siirrän nämä sussexit sinne. Perjantaina, Iso-J:n kotiuduttua kävimme sangen kiivaan sananvaihdon tipujen levittämästä roskamäärästä, minä kyllä siivosin mutta eihän niuholle mikään riitä enkä tajunnut imuroida patterin takaa.

Nuo räähkät kyllä jo pärjäävät kanalassakin, pitää viedä sinne marsujen hirsimökki turvataloksi jos isommat meinaavat niitä nokitella.

Nämä räksät sen sijaan saavat vielä nauttia +20° lämmöistä, marsunhäkistä ja lämpölevystä, moppitukat ovat nyt ehkä pienen räksän kokoisia mutta tukkaa on jo:

Reikäpää ja hattunsa
Donald ja Reikäpää
Ovat kyllä vinhoja jo nyt. Donaldin tupee on vähän pöyhtynyt mutta se on kuitenkin hyvin lattea takaraivolta, enkä puhu nyt kahvijuomasta. Reikäpää on kasvattanut komian hatun itselleen eikä sen silmiä oikein tahdo nähdä. En kuitenkaan nypi ensimmäistäkään sulkaa irti, selvitelköön näkökenttänsä ihan itse.

Reikäpään nimi tulee siitä, että kun hain untuvikot kaverin kasvatusakvaariosta tänne Torpalle, sillä oli keskellä nuppia jokin rupi, oli ilmeisesti hosunut päänsä kiinni lämpölevyyn ja käräyttänyt sulan alut. Hyvältä kuitenkin näyttää hatun kehitys, ei palanut juuria myöten.

Yllättävä tieto oli se, että tipun jalat ovat yllättävän lämpimät. Aluksi vähän inhotti pitää lintua kädellä mutta nuo olivat niin tyytyväisiä, että itsekin rentouduin. Mukavia tirppoja ovat.

Olisipa kiva jos nämä olisivat kukko ja kana. Ihan sama, molemmat ovat jo nyt Torpan pysyväisjäseniä.

Kivaa lauantaita!

Hirveesti nätit




6 kommenttia:

  1. Kanan jalat ovat lämpimät. Ja suomuisen kovat, mutta niilläkin on jonkinlaiset pehmeämmät nystyt sielä jalkojen alla. Söpöjä tipuja noi tukkajumalat, mutta Sussexkukot on kyllä melko räähkän näköisiä.

    Tipi yrittää sinnikkäästi hautoa, vaikka näpistänkin sen alta munat aina pois. Ei se itse muni, mutta joku ruskea rouwa näkyy käyvän lahjoittamassa samaan pesään haudottavaa. Meillä ei itse asiassa tarvita enempää kanoja, mutta miten selität sen Tipille ymmärrettävästi. Et mitenkään. Lisäksi sekarotuisuuden mahdollisuus on ilmeinen, kun Elvis on kukkoilemassa. Ei vain raaski katkaista senkään räähkän kaulaa. Sitten jos tulee kukkotappeluita, niin pakkohan se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussexkukot ovat myynnissä, joku saa siitä komiat linnut, mieluummin pitoon kuin pataan. Nämä ovat nimittäin erinomaisen värisestä parvesta, toivottavasti hyvä light -väritys periytyy. Nythän sitä ei vielä ihan näe, keväämmällä olen viisaampi.
      On pakko kyllä pistää hautomakone vielä kerran hyrryttämään, kanoista on pula. Munivia sussexeja on vain kaksi, yksi vaikuttaa hirveän nukkavierulta, liekö jo vanha ja ehtynyt.

      Anna tipin hautoa sitten keväämmällä, onhan hälle siinä tipunkasvatuksessa puuhaa. Jännä etteivät ne muut maatiaiset ole innostuneet?

      Poista
    2. No sitä minäkin olen ihmetellyt, ettei muut maattarit osoita elettäkään hautomiseen! Tipi on sussex-alhomix, josta jälkimmäinen selittää hautomainnon. Päivittäin vetäisen munat alta pois ja tarjoan pesään vettä ja einettä. Ei ole edes maatiaisenmunia tarjota haudottaviksi. Ne ei nyt munaa juurikaan.

      Poista
    3. Alholaisilla on kyllä kova se hautomavietti, jännä miten se voikaan vaihdella. Kiuruvetiset sen sijaan touhuilevat kaikkea muuta kuin kananvirkahommia. Ne on semmosia.

      Poista
  2. Nauroin tuolle Donaldille.
    Miten lievästi lintukammoinen on tullut hankkineeksi kanoja...

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Donald on hauska. Ja ne kesyyntyvät koko ajan enemmän. Kohta ei tarvitse kuin laittaa käsi häkin luukulle niin ne hyppäävät käteen.

      Minä lintukammoinen sain 6 kanaa tupaantuliaislahjaksi tänne Torpalle, siitä se sitten lähti kun pakkohan niitä oli ruokkia ja vesiä vaihtaa ja muutenkin hyysätä. Mitä enemmän niitä seurailin, sitä tutummiksi ne tulivat. Mutta villilintuja pelkään yhä jos tulevat ihan tuijotusetäisyydelle.

      Sattui joskus muinoin semmoinen tapaus, että oltiin yhden kaverin veneellä jossain Porkkalan ja Inkoon välillä. Kaverilta lensi veneestä lippis kaislikkoon ja minä jostain syystä vedin lyhimmän tikun, piti hakea se lakki. Sattui sitten niin, että se lakki kellui aivan risukasan kylkeen. Risukasa oli joutsenen pesä ja juuri kun olin sitä lakkia hamuamassa, joutsenet tulivat jostain ja se hiton iso lintu sylki, pieksi siivillä vettä ja sähisi. En oikein ymmärrä mitä siinä tapahtui, mutta se pahuksen lakki kellui just käteni ulottuville ja sain napattua sen kiinni. Sitten oli pakko liueta kun se joutsen oli niin pelottavan lähellä ja hyökki päin. Vieläkin puistattaa.

      Ja harmittaa, että tuli häirittyä niin törkeästi heidän pesintäänsä. Mutta kaipa se lakki oli erityinen, mikälie NFL -liigan lippis.
      Vieläkin muistan sen, kun kapusin veneen uimatikkaita ja olin ihan varma, että seuraavaksi on joutsenen nokka pakarassa :D

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!