perjantai 26. elokuuta 2016

Kituviikon perjantai

Kintut on tasan
Tulihan se sieltä, perjantai nimittäin.
On ollut Kituviikko, ihan kirjaimellisesti. Kun on jo tottunut oman auton tuomaan liikkumisen vapauteen ja aikatauluista riippumattomuuteen, tämä autoton sairausloma on yhtä hiton koppikomennusta. Sääkin on ollut asteikolla 0-10 jotain 3- koska lähes joka päivä on satanut, enemmän tai vähemmän.

Aika on käynyt pitkäksi ja päivät ovat olleet melko tylsiä.
Toki olen käpsehtinyt pihalla ja tallissa muka tekemässä jotain.

Saatiin me jotain aikaankin, Perikunnan kanssa videoitiin Töttistä eestä ja takaa, vietiin nähkääs termi 'jalat on kuvattu' aivan uudelle tasolle, me videoitiin ne! Ei tarvitse olla ostajan kummoinenkaan meedio nähdäkseen, että kopukalla on neljä jalkaa, kaksi paria edessä ja kaksi takana. Jalat alkavat mahan alta ja loppuvat lattiaan. Jos haluaa pikkumaisuuttaan tarkemmin kuvailla, sopii tulla trailerin kanssa pihaan ja ajaa vaikka Vermoon niitä molekyylitasolle saakka läpivalaisemaan. Omalla ajallaan ja omalla rahallaan.

Ensi viikolla astetta osaavampi ratsastaja tulee kurvailemaan Töttiksen ja samalla myös Ponimiehen, pahimmat ruohohöyryt (pitkäksi venähtäneestä laidunlomasta) pitää tuuletella pois. Siitä se on kiva se Ponimies, ettei sillä laidunloma ja sitä seurannut rokotusvapaa vaikuta päänuppiin, ei puhalla villlit tuulet korvienvälyksessä enempää kuin normaalistikaan. Ehkä pikkaisen pontevammin nousee jalka.

Keskiviikko oli oikeasti kiva päivä, eräs ystävätär tuli kahvittelemaan ja useampi tuntihan siinä vierähti. Oli kauheesti kivaa.
Torstainakin oli kiva aamu, ystävä S tuli kaupungista vasiten käymään koiranruokatehtaalla ja minäkin sain samalla keikalla pakkaseen lihaevästä jätkille.

Tänään onkin ollut perjantain kunniaksi aurinkoinen päivä... ja kun tarkemmin nyt ajattelen, eihän tämä viikko nyt ole ollut ollenkaan tylsä.

Illalla Siskolikka ja toistaiseksi epälukuinen joukko nuoria ja varttuneempia miehiä kurvaa Torpalle, hirmuisen kivaa siis tiedossa viikonlopuksikin.

Kalenteri täyttyy kivaa tahtia, kohta on pakko puhallella Hopianuolen avaimista pölyt pois. Kunhan nyt saan ensin vieroitettua loputkin kipulääkkeet pois. Tänään on niidenkin osalta ollut helpompi päivä. Se on matalapaine ja vesisade jotka selkeästi lisäävät v-tutuksen tasoa ja sitä kautta nostavat kipuja. Heti kun on lämmintä ja valoisaa, ei särje eikä jomota. Ettei nyt vaan olisi jotain psykologista hommaa tässäkin?

Kivaa viikonloppua!
Kuva: Taidevandalismi





keskiviikko 24. elokuuta 2016

Piti tämäkin nähdä


Leffen elämä on jännittävää ja täynnä uusia elämyksiä. Tänään oli huisan hauskaa juosta ympäri tupaa muovimuki suussa ja superjännittävää hommasta teki oma hengitys joka mukiin höngittynä kuulosti ihan puhvelin puhkumiselta. 

Autuaita ovat yksinkertaiset!


tiistai 23. elokuuta 2016

Uutta päin



Nyt ne viimeiset (toivottavasti edes toistaiseksi viimeiset) lääketieteelliset korjaustoimenpiteet on suoritettu. Jäljelle jäi painkillereiden resepti ja kymmenen tunnin välein alkava jäätävä niskasärky oikealla puolella.  Hammasjuuriston ja ohimon viiltokipu sekä korvasärky on puuroutunut jotenkin yhdeksi isoksi kivuksi. Odottelen vielä muutaman päivän särkyjen asettumista jomotuksesta siedettävämpään versioon ja vasta sitten soittelen Savonmualle lisäohjeita kyselläkseni.

Paljon uutta ja osin vanhaakin on aloiteltu tämän pitkähkön tauon jäljiltä. Tamman panin myyntiin. Ja puhelin on soinut, kaksi tasavertaisen hyvää tarjousta on jo tullut. Niistä ensimmäisen ratkaisen uudella visiitillä savon synkeään ytimeen, siellä olisi nimittäin vaihdossa tulossa sangen näppärän oloinen TAMMA. My ass. Mikäli Esikoinen koeratsastuksen jälkeenkin on innostunut, vaihdamme hevosia. Tämä olisi sinällään valmis peli, osaava 12-vuotias.

Jos minä joskus vannoin, ettei minulle tule ikinä Suomenhevosta. Eikä varsinkaan tammaa. Eikä missään herran nimessä puoliveristä tammaa. Ainakaan puolalaista. Joo. Jepjep.

Toinen vaihtoehto olisi panostus Suomenhevosen jalostukseen, Töttistä on sukunsa ja ulkomuotonsa puolesta kyselty ja harkittu eräälle komealle (tajuttoman upealle) oriille kotirouvaksi. Ja pääsisi ihan kotitarveratsuksikin leppoisten rouvanpäiviensä lomassa.

Muista vaihtoehdoista en nyt vielä raportoi, yllättävän hyvän vastaanoton myyntiaikeeni ovat kuitenkin saaneet.

Ja mikä tärkeintä, kiirettä myynnin suhteen ei ole. Tammalla on koti ja on tallissa oma yksiö. Se mahtuu siellä hienosti elelemään ja toimeenhan me tullaaan, siitä ei ole kyse. Mutta jos hyvä tarjous esitetään ja se molempia osapuolia miellyttää, en näe mitään syytä jemmata Töttistä täällä enempää. Ei se tuosta enempää eheydy, nyt olisi senkin jo aika päästä mielekkääseen työhön. Kyllä sen siivet jo kantaa Torpan ilmatilasta poistumiseen ja omaan lentoon.


Toinen naftaliinista kaivamani asia on kevättalven koulutussuunnitelma. Minä nyt olen ilmoittautunut ohjaajakoulutukseen, lokakuun lopussa on ensimmäinen osio Isolla Kirkolla. Sitä ennen käyn täällä kotikaupungissa tiiviin preppauksen. Ja pitäisi ihan oikeasti vähän vilkaista omia treenitrikoita. Hienot pinkat on pöksyjä ja toppeja, enää pitäisi mahtua niihin ja veivata itsensä sairaussäädöiltä normaaliin elämään.

Sairauslomaa on syyskuun puoleen väliin, kunnon ja voinnin mukaan voi (ja pitääkin) aiemmin pyrkiä liikkeelle. Meinasin elvytellä vanhan juoksukouluni taas henkiin, sen missä edetään minuutti kerrallaan kohti puolen tunnin tai 5 km:n yhtäkestoista juoksua. Ei ole liian rankkaa eikä ahista.

Nyt muita hommia, kukko perhana huutaa ruoka-aikaa!


PeeÄääs:

-Leif!
-Nii?
-Oot sitten taas käynyt kissanhiekalta paskaa syömässä?
-Nii!
-Tuhma!
-Ruokkisit joskus.

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Itse teosta kiinni jääneet


Tämä kaksikko 'oikaisi' ompputarhan kautta laitumelle, suut täynnä hyväskää ja herkkua. En torunut.

Täällä asiat hyvin, tulevaisuuttakin olen jo suunnitellut.

Tästä on hyvä jatkaa!


PeeÄääs:
Töttiksen myynti-ilmoitus on nyt virallisesti julkaistu. Eihän sitä tiedä jos vaikka polku jatkuisi jossain toisaalla jonkun toisen ystävänä. Saa toki tännekin jäädä jos ei ole kelvollista kotia tarjolla. Ja seula ON tiukka.