keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Kiireestä toiseen

Oscar pienenä
Alan toistaa itseäni näissä päiväkirjamerkinnöissä.
Kiirettä ja muita (teko)syitä blogihiljaisuudelle, viikosta toiseen.

Hengissä täällä kuitenkin ollaan.
Esikoinen toipuu hitaasti mutta varmasti, piti viettää pari lisäyötä sairaalassa kun päänsäryt ja huimaus eivät millään meinaa lieventyä. Tehtiin magneettikuvaus, siinä ei onneksi näkynyt mitään hälyyttävää. Mutta hirvittävä migreeni tuli entisen päänsäryn lisäksi.
Nyt on kotona ja toipuminen näyttää hissukseen etenevän, lonkka ei kuulema enää ole kipeä, selkä vielä aristaa ja päänsärky on ainainen seuralainen.
Onneksi on koeviikko eli normaaleja oppitunteja ei ole ollenkaan. Yksi englannin koe täytyy jotenkin käydä hoitamassa pois, sitten se onkin siinä.

Töttis lähtee tämän hetkisen tiedon mukaan lauantaina ja haemme vanhan kunnon Vallupapan Ponimiehen kaveriksi. On meillä tässä viritteillä kaikenlaista, eiköhän hevoshommienkin osalta voida tiedottaa jotain ihan lähipäivinä. Ponimies pääsi eilen hankilaukalle, hartiavoimin sai tehdä töitä sillä meillä todellakin on lunta, koko ajan sataa lisää ja lumen syvyys on valehtelematta jo 35 cm.
Itsenäisyyspäivän kunniaksi Suomenhevonen sai taas yhden vapaapäivän.

Muilta osin elämä sujuu omalla painollaan. Eihän se ikinä helppoa saati kepeän kuplivaa ole, mutta kyllä minä tässä myllytyksessä vähitellen tasaisempaa jaksoa toivoisin. Odottelu on kauheaa, etenkin kun ei tiedä mitä odottamisen lopuksi saa tietää.

Joulu pakkaa päälle enkä ole vielä(kään) pistänyt tikkua ristiin valmistelujen suhteen. Tai joo, on meillä adventtikynttilät ja hyasintteja sentään.

Nyt jos olisin oikein ahkera, lähtisin lumitöihin. Sen sijaan taidan ottaa vielä yhden kahvimukillisen.
Mukavaa viikkoa, missä lienetkin!


Oscar isona




14 kommenttia:

  1. Oscarista tulee mieleen sanonta: minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
    Täälläkin "vähän" kiirus.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oscar on kehitellyt selälläänmakoilusta taiteenlajin. Lisäksi se tekee kuperkeikkoja.

      Kiirusta riittää.

      Poista
  2. Toipumista toivotan kolhuja saaneille. Viekääpä likka sinne taikanäpin luo, kun mustelmat asettuvat. Lantio on saanut sellaisen tällin, että si-nivel voi olla jumiutunut. Kuten tiedät, se tekee skolioosin ja painetta C1:lle. Tämä voi aiheuttaa päänsärkyä. Se usein on tyypiltään takaraivosärkyä. Joka tapauksessa niska ja kallonpohjan lihakset olisi hyvä käsitellä.

    Voimia! Olet usein ajatuksisani - mulla kun on tätä aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varaan ensin LPG-ajan, sillä samallahan hoidetaan hevosiakin ;-)

      Pitää kyllä hierontakin ottaa, selkeästi on jumissa.

      Ja kiitos, aikaa ajatella kyllä on, etenkin aamuyön tunnit ovat siihen tarkoitukseen näköjään suunniteltu.

      Jaksamista sinullekin!

      Poista
  3. Kannattaa antaa aikaa toipumiselle riittävästi. Kuuluisan typerän P-Jaskaksi kutsutun rämäpää ratsun selästä suistuttuani heitehuimaus vaivasi varsin pitkään. Nukkuminen oli inhaa, koska maailma keinui kääntyessä. Tsemppiä toipumiseen Esikoiselle! Täällä painitaan vaihteeksi juridiikan ihmeellisessä maailmassa, päivät kiitävät ja saa viettää ne pääosin epämukavuusalueella...Ensi viikko menee Kirkolla, huoh! Powerhugs from Nemppa Kuomaseni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, terveiset välitetty.

      Pitäisi jossain välissä soitella. On taas kaikkea.

      Poista
    2. Call anytime you wish! Hah, täällä kärvistelen erinäisten direktiivien parissa...huoh! Redsy kaipaisi huoltoon mutta joutunee tyytymään paikalliseen tarjontaan, nyt kalenteri ei vain taivu- yhtään mihinkään...

      Poista
    3. Juu, Hirnakka, tälleistä toipumiseen täytyy varata aikaa. Purin kirjahyllyä, ja lattia oli vähän nihkeä, ja minulla villasukat jalassa. Jotenkin siinä kävi niin, että kaaduin, kylki mustana, häntäluu + alaselkä kipeä, pukkasin seuraavaksi yöksi pahoinvoinnin tai migreenin, kumpi lienee, ja päätä särkenyt siitä asti, melkein kuukauden jo. Edes Burana ei toimi. Nyt alkaa tälli helpottaa niin, että voi tehdä muutakin kuin ne pakkolliset. Kuumavesipullo ja kylmäkalle käytössä.

      Eli lopullinen toipuminen voi viedä pitkään.

      OP

      Poista
    4. Voi sinnuu OP. Kaikkea sitä pitääkin sattua, viekkaat villasukat sentään! Toivottavasti paranet pikaisesti, ihan turhaa vastatuulta sinullakin.

      Poista
  4. Mun käy esikoista niin sääliksi kaiken tapahtuneen jälkeen mutta erityisesti noiden pääkipujen suhteen koska tiedän mitä helvettiä se on kun pää on on kipeä joka jumalan päivä + ne pahemmat päivät päälle :(

    Hengessä oon mukana ja lähetän terkkuja toipilaalle vaikkei se olotiloja parannakaan ja teille muille kaikkea hyvää - muista olla rehkimättä koska...kyllä sä tiedät <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Esikoinen on kehitellyt pakastevihannespusseista ja tuubihuivista päänviilennyspatentin. Yritän valvoa viilennyksen kestoa, ettei aivot hyydy pakkaseen.

      Kipu ei ole kivaa, ei millään tavalla.

      Poista
    2. Invaliitolla (jos oikein muistan) on myynnissä kylmäkypärä (googlaamalla selviää) jota on tullut itsekin kokeiltua eikä sen hintakaan päätä huimaa. Tarrakiinnitys takana ja ohimoilla sekä otsalla geelipussit, kypärä laitetaan ensin pakastimeen (aikaa en muista) ja sen jälkeen sitä pidetään maks. 20 minuuttia. Mulla tuo ei toiminut mutta muutama migreenistä kärsivä on kehunut sitä.

      Poista
    3. Oikeasti?! Kylmäkypärä?! Mutta voin oikeasti helposti kuvitella sen auttavan juurikin migreenin iskiessä.

      Nyt joutuu kyllä tutkimaan netin antia. Kiitti!

      Poista
  5. Prinsessa Tötteröiselle hyvää ja turvallista matkaa uuteen kotiin sekä lempeitä onnenkantamoisia, mukavaa hevosen elämää ja auringospaistetta toivottelee Nemppa<3 Torpalle hyvää viikonloppua kaikille tasapuolisesti!

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com