perjantai 12. elokuuta 2016

Kanakatsausta odotellessa

Jätti vahtii

Kuten jo monelle lukijalle taitaakin olla selvää, Torpan mäkeä asuttaa nelijalkaisten lisäksi aivan oma sakkinsa kaksijalkaisia. Tupaantuliaislahjakanoista se lähti silloin vuosia sitten. Siitä lähtien kanat ovat muodossa jos toisessakin kuuluneet Torpan nuppilukuun eikä ilmankaan osata olla.

Viime keväänä kun kukkoja oli ahkerien ja onnistuneiden hautomisten takia yli oman ja naapureiden sietokyvyn, olin ampumassa koko riiheä kanoineen kukkoineen taivaalle. Alkukesällä saneerasin kanaparvet omiin porukoihinsa ja hankkiuduin tyystin eroon maatiaisista. Ne ovat kivoja. Ja on hienoa, että suomalaisia maatiaisrotuja säilytetään ja pidetään elinvoimaisina. Mutta nyt on ihan kiva kun on hieman rauhallisempaa ja hillitympää porukkaa, maatiaiset ovat vilkkaita ja viriilejä.

Näissä muutamassa kuvassa ovat jättikochit. Ja mittatikkuna kääpiökochkana.
Iso-J on aina halunnut jättillintuja ja nyt tänä keväänä vihdoin sai ne. Kukon ja kanan. Näissä kuvissa linnut ovat vielä tipuja, pieniä vasta...

Jättikochin kana
Nyt jättikochineista kanankin nuppi huitelee jo yli polven korkeuden, kukko on huikea ilmestys. Ja mitä isompi, sitä kiltimpi, lempeä jätti siis. Vieläkin ne kasvavat, kuulema.

Nämä syövät pullaa ja leipää kädestä ja ryysäävät tarhan portille ensimmäisinä pummaamaan tulijan eväät.

Meillä on siis neljää rotua: valkea parrakas silkkikukko kanoineen (iänvanha Gaddafi ei ole muistanut heittää henkeään vieläkään ja roikkuu parvessa mukana yhä), light sussex parvi (5+1) ja sitten nämä kochit, jätit (1+1) ja kääpiöt (1+10). Kuvia on toki jossain, laitan paremman esittelyn kun motivaatio on vähän parempi.

Munia tulee mukavaan tahtiin, Sussexit ovat sopuisia ja tasaisen luotettavia munaajia, kochit pyrkivät hautomaan, silkit samoin munivat muistaessaan ja hautovat vaikka omia koipiaan. Nuoret jätit eivät vielä taida tajuta munista ja muista mitään. Kauhulla odotan jättikukon ensikiekaisuja. Kovin rääkyjä on ehdottomasti kääpiökochkukko, se vetää melkein vertoja Vappupillille. Ko. korvapora siirtyi viime keväänä naapurikylälle mellastamaan, nämä jätit tulivat vähän niinkuin vaihtareina.

Ja tänäkin aamuna kun valvoin neljästä eteenpäin, kuuntelin kukkojen aamunavauksia. Ensimmäiseksi kajauttaa huomenensa Sussexisäntä, valkea silkkikukko yhtyy kuoroon seuraavaksi, vanha Gaddafi rääkyy väliin ja sitten kääpiökukko aloittaa oman konserttinsa. Onneksi se kääpiö on vähän aamu-unisempi eikä aloita täydellä teholla heti neljältä, se malttaa odottaa kuuteen.

Kaikesta melusta huolimatta, on kiva kun kanalan suunnallakin on elämää. Ilmankaan ei osattaisi enää olla.





4 kommenttia:

  1. En ole mikään kanaornitologi, mutta nuo jätit on tosi jättejä. Tuli melkein kalkkunat mieleen.

    Yhä jaksaa naurattaa Vappipilli ja Gaddafi. Voin kuvitella.

    Maatiaiset samoin nämä ei-maatiaiset tehomunijat osaavat olla todella äänekkäitä. Kanalauma ilman kukkoa on vielä äänekkäämpi. Kokemusta on naapurin kanoista.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalkkuna on pelottava ilmestys, nämä jätit ovat oikeasti huvittavia pussihousuja ja kukko hölkkää ihan reipasta ravia, jalkasulat viuhuen poika kiiruhtaa leipäjonoon.

      Kyllä noista kanoista ääntä lähtee, hienoja munauslauluja osaavat, aina jodlauksesta kunnon munanpuskemiskaakatukseen. Eivät silti vedä vertoja maatiaisten ja tehotyttöjen mekkalalle. Sussexit ovat hiljaisia, outoja kerrassaan.

      Poista
  2. Ai jaa, nämäkö on äänekkäitä? Kun ei muusta tiedä, niin hyvin mennään maatiaisilla ja tehokanoilla. Aivan ihana ylläri oli tänään löytää ihan eka oma tipu kuoriutuneena! Viisi munaa on vielä ehjinä pesässä, toivottavasti kaikki kuoriutuu. Kuvat on blogissani.

    Noi jätit on eksoottisen näköisiä otuksia. Pitää tulla joskus kattomaan ihan livenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Sulla ei ole verrokkiryhmää.
      Kun siihen sun porukkaan lisää 7 kukkopoikaa niin johan alkaa desibelit nousta.
      :D

      Oi, Tipi onnistui <3 Tipusen kehitys on sitten jotain aivan huikeaa. Sun pitää nyt laittaa joku tiputurvallinen vesiastia, se ei osaa uida ja hukkuu helpost. Kanaemoksi sinäkin, hushus!

      Ja kyllä se on sinun vuoro visiteerata, ihan oikeasti on. Tule tule.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com