tiistai 22. maaliskuuta 2016

Ote omasta elämästä


Kukkaispoika Leffe, vaihteeksi vähän kesäisemmän vuodenajan kuva. Trimmausaika sovittu kiirastorstain iltapäivään, sitten lähtee liehukkeet ja muu turha (lue: ohdakkeenpalloja ja hiekkaa keräävä) karvoitus. Olkoonkin, että turkkikoiran sileäksi ajelevat kärventyvät kuulema hiljaisella liekillä pahoista teoistaan. Leffe ei karvojaan tarvitse kun näyttelyihin ei ole kelvollinen eikä täällä kotona niistä ylenpalttisista karvoista ole kuin riesaa.

Nyt keväällä irtokarvaa on muutenkin ihan julmasti joka puolella, kissat varistelevat karvojaan ja Peetustakin irtoaa valkoista nöyhtää. Pitäisi hankkiutua Kasvistädin tykö hakemaan kimppatilauksena hommatut groomer -kapulat, niillä kuulema lähtee tuppo jos toinenkin. Otin kaksi, isompi hevosia varten ja pienempi näitä pikkuepeleitä varten. Saas nähdä miten Felix panee suunsa kun lähestyn kissoja groomeri valmiina. Hyvällä tuurilla se ei piittaa yhtään. Huonolla tuurilla se käy kusemassa kenkiini. Tai treenikassiin.

Niin, treeni! Siitähän minun piti muutama rivi kirjoittaa.
Olen saanut tukevan otteen omasta elämästäni! Puuttuva palanen, liikunta, on jälleen lupaavasti osa arkeani. Ja nythän jokainen kuntosalilla vietettämäni minuutti on yleisesti hyväksyttyä kuntoutusta ja terapiaa, ei turhanpäiväistä ulkonäkökeskeistä keikistelyä <--- kin...="" minne="" p="" piikki="" pit="" sinne="">
En oikeasti ymmärrä sitä ajattelua, että kuntosalilla treenaaminen olisi tuota edellämainittua turhanpäiväisyyttä. En etenkään silloin, kun siellä rehkii paremman kuntonsa eteen kuka mistäkin lähtökohdista sinne pinnistelleenä. Siellä näkee kaikenlaista lisävastusta; liikoja kiloja, ikävuosia, klenkkakinttuja, skolioosiselkiä, ihan kaikkea. Jumalauta, minusta jokainen salille hankkiutunut on sankari, jolle pitäisi myöntää kansanterveyttä edistävän vapaaehtoisen liikunnan ja kuntoilun kirkkain mitali.  Siellä me sulassa sovussa pyörimme, vanhat ja vaivaiset, riskit ja rimpulat, fitnessbeibit ja punttipojat. Kaikille on tilaa.

Minä aloitin tämän uuden kuntoutumiseni vaihtamalla lämmittelytekniikan uuteen. Tähän saakka olen sätkinyt crosstrainerissa alkuun 10 minuuttia ja lopuksi verkkaisemmalla tahdilla vähintään 5 minuuttia. Nyt on toisin! Koska minusta ei ole tällä kunnolla vielä sätkimään (ja se on ihan pahuksen puuduttavaa neljännen vuoden jälkeen), parkkeerasin ahterini soutulaitteeseen, köytin töppöset kiinni ja aloitin veivaamisen. Kun rytmistä saa kiinni ja ajatukset nollattua, soutelu on mahdottoman mukavaa, tehokasta ja nivelille ystävällistä.

Soutelun jälkeen emäntä on lämmin ja valmis sitkeään treeniin. Turha kai mainita, teen kaiken hitaasti, pienillä painoilla ja mahdollisimman puhtaalla tekniikalla. Minä siis peilaan salilla!!!
Peili on armoton, se näytää kropan vinouden ja auttaa oikaisemaan.

Painoilla en juhli, teen pitkää sarjaa ja paljon toistoja.
Hyvä tulee silläkin tavalla, eikä ainakan mitään turhia takapakkeja tule revähtymien tai muiden harmien muodossa. On muuten ihan huippuhomma, etten ole vielä kertaakaan rikkonut itseäni treenissä, tässä kiitän peilikuvan tyyppiä ja sitkeää lämmittelyä ynnä puhdasta tekniikkaa. Ei ne romut siellä tangon päässä tai pakassa vaan se, miten ne liikutellaan ylös ja alas.

Mikä parasta, korvien välys laulaa kiitosta ja ylistystä. Näin on hyvä ja treeni jatkuu.




Samaan aikaan Ison Kirkon iloihin siirtynyt Iso-J oli tehnyt tarpeellisia hankintoja. Astianpesukoneemme sanoi itsensä irti palveluksesta ja tässä on useampi viikko tiskattu käsitiskiä, kirottu ahdasta kuivauskaappia ja manattu muutenkin.

Onneksi tämäkin piina loppuu ja uusi uljas tiskari saapuu kotiin parahiksi pääsiäiseksi. Samassa kyydissä tulee kaksi uutta postilaatikkoa ja pari kaapin ovea. Jälleen kerran Vahinkopalvelusta löytyi se mitä tarvittiin ja sopuhintaan. Koko lasti reilut 400 €, pelkän tiskarin myymälähinta on liki 900 €,  joten kannatti odotella muutama viikko. Jos joku ei tiedä, Riihimäellä on Vahinkopalvelun myymälä. Sinne päätyvät vakuutusyhtiöiden myymälöille korvaamat uudet laitteet kun niitä ei voi vahingon jälkeen enää myydä täyteen hintaan kaupassa. Tämä tiskari on jonkin kodinkonemyymälän vahinkokuormasta, sprinkleri suihkinut vettä myyntipakkaukseen päälle, paketti kuivuttuaan kurttuinen ja siksi myyntikelvoton.

Meillä on pyykkikone, jonka kyljessä (kalusteisiin upotettu, edestä täytettävä malli) oli naarmu. Kyseinen 'vika' ei haittaa koneen käyttöä millään tavoin, mutta kuluttajahan ei maksa vioittuneesta tuotteesta täyttä hintaa. Samoin liesi, siinä oli kanssa jokin pieni kolhu jossain kohdassa, täysin priima Upon parempi malli. Jää-viileäkaappi oli myös jonkin väriviirun sivuunsa saanut 'vahingoittunut' vehje.

Näin. En suoraan sanoen muista, milloin olisi ostettu joku kodinkone (paitsi televiissori ja läppäri) kaupan hintaan. Kyllä vähintään puolet pitää pois saada ovh:sta.

Päivän uutiset ovat surullisia, Eurooppa ei ole ollut aikoihin se vanha ja vakaa alue, nyt se on daeshin kaltaisille roskajoukoille helppo iskukohde. Pienessä tilassa saadaan hirvittävä tuho pommeilla ja räjähdevöillä. Samalla yksi terroristi vilahtaa Paratiisiin. Toivottavasti eksyy matkalla ja kärventyy ikiajat aivan jossain muualla.

Ei näin, maailma. Ei näin.




6 kommenttia:

  1. Jiihaa, kolmen aamun migreeni on lopullisesti selätetty. Siihen tarvittiin särkylääkkeitä, salmiakkia, kuumavesipullo ja Piroxinia. Työt vaan ei irtoa, ei. Tosin eilen kävin mikistä huolimatta töissä.

    Onnittelut punttisalista.
    Minä muuten näin unta punttisaleista, taljoista ja reisiprässeistä ja niiden painoista viime yönä... Taidan minäkin sitä hommaa kaivata. Vaan luulen, että tässä on ihan tarpeeksi laatikoita nosteltavana...Tosin se toisi kaivattua vaihtelua.

    Pitäisi alkaa katsella kohtapuoleen lentoja itselleenkin. Ehkä Heatrowta kannattaa vaihtokenttänä välttää jos mahdollista nyt...

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oivoi sinun migreeniäsi. Onko se tuo kova kevään valo mikä pahentaa oireita? Monet migreenistä kärsivät tutut ovat kertoneen kevään olevan kamalaa aikaa.

      Punttisali on uneksimisen arvoinen kohde, ja helposti saavutettavissa. Jaksaa niitä muuttolaatikoitakin sitten pinota ja purkaa uudella tarmolla.

      Juuri nyt ei hirveästi houkuta matkustaa mihinkään, ainakaan isoille eurooppalaisille kentille. Frankfurt on painajainen pahimmasta päästä muutenkin ja taatusti yksi terroristimulkeroiden himotuimmista kohteista. Heathrow on käsittääkseni aika korkealla riskillä näinä aikoina.

      Poista
    2. Niksautin niskani jossain ja kipeytyi & jumiutui tosi pahasti ja elämäntilanne on aika haastava.

      Lontoon iskujen aikaan olin UK:ssa ja olihan se aikamoista, kun työpaikalleen meni aseistautuneiden poliisipartioiden välitse. Minua ahdisteltiin sen ainoan kerran, kun olen ulkomailla ollut, kaduilla tuolloin, mutta oli turvallinen olo, kun poliisin olisi saanut paikalle huutamalla. Jotenkin minä luotan Britteihin tässä, he eivät katso läpi sormien näitä. Paitsi, että Heatrown lentokentällä on turvatarkastusten läpi päässyt jonkinlaisella mollamaijan lelupassilla, sanotaan, että sieltä voisi salakuljettaa läpi norsun helposti.

      OP

      Poista
    3. No höh sun niksautteluilles. Toivottavasti pian hellittää, haasteet ja vaivat. Ärsyttäviä arjen jarruja nuo migreenipäivät, uskoisin vielä muistavani miltä migreenikohtaus tuntuu.

      Brittipoliisit ja tiedustelu on varmasti särmänä, virkailijoihin en niinkään luottaisi. Jatkuva turvatason nosto turruttaa kenttäihmisetkin, luulisin.
      Mieluummin norsu transithallissa kuin allahuakbaria huutava uskonsoturi.

      Poista
  2. Hiljaiseksi on vetänyt tänään Brysselin tapahtumat. Viime viikolla kongressikeskukseen saapuvat autot tarkastettiin pomminpaljastimella ja poliisi oli kaiken aikaa pääsisäänkäynnin vieressä. Jännittäviä käyttäytymismoodeja oli burgharouvilla, kiilasivat aivan törkeästi mm. Kaikissa jonoissa. Muutama ärsytti niin perusteellisesti, että palutin heidät Kimblessä lähtöruutuun...Hämmentävää tämä on, vetää mielen epäuskoiseksi ja toivoisin että Suomessakin luovuttaisiin turhasta sinisilmäisyydestä lainsäätäjien osalta...Emme elä enää turvallisesti pussin perällä ja lintukoto löytyy pihapuusta, jos sinne linnunpöntön on ruuvannut. Arki kuitenkin jatkuu, onneksi ja joka tapauksessa. Huomenna Redsy starttaa kohti kotia ja kiitää ...nopeasti toivottavasti perille asti. Torpalle leppoisaa Pääsiäiseen laskeutumista Nempalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arki rullaa, onneksi.
      Pariisi ja Berliini tuntuvat olevan kaukana vaikka tv ja netti tuovatkin ne ihan liki ja on käsittääkseni vain ajan kysymys milloin joku kilipää päättää siirtyä Paratiisiin vaikka Ruoholahden metroaseman kautta lentävällä lähdöllä :(
      Pääsiäisen toivotuksia sinnekin.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com