perjantai 29. tammikuuta 2016

Menoa etsimässä?

Villiä menoa
Todella villiä, pää kääntyi

Perjantai, tuo arkisen aherruksen päätöspäivä! Sitä juhlistettiin koko Torpan voimin mönkimällä kuka mihinkin koloon hämäränhyssyn ettonille. Minä löysin Oscarin yläkerrasta makuuhuoneesta ja soma oli lämpimän kissakäärön vieressä pötkötellä. Nasse, Kemikaali-Ali pyrki myös samoille patjoille ja osasi tällä kertaa olla tarkkana päästöjensä kanssa.

Enpä muista tätä tapahtuneen, että ihan koko lössi nukkuu iltapäiväunet yhtä aikaa. Että näin raisua menoa täällä.

Heräämisen jälkeen Esikoinen ja Iso-J kurvasivat kaupunkiin pakolliselle jääkaapin täydennysreissulle ja haalimaan tarjottavia huomisille Esikoisen synttäreille. Minä siirryin tallisiivouksen kiihkeätempoiseen maailmaan ja Nuorimmainen lähti Leffen kanssa kylätielle, menoa etsimään.

Nyt odottelen, että perjantai-illan eväs valmistuu uunista ja perhe saa lämmintä ruokaa. Iso-J harrastaa kolatesta pihalla ja Perikunta hoitaa iltatallin.
Jos ihan raisuksi heittäydytään, saatetaan ropsauttaa sisäsauna tulille.

Norssihenki elää

Eilisestä on mainittava visiitti Esikoisen ilmaisutaidon ryhmän syksyn produktion näytökseen. Hienosti toteutettu Unelmien Kääpiö (Kääpiö ja seitsemän Lumikkia) näytelmä oli hauska ja oivaltava. Illan näytös oli jo kolmas saman päivän aikana ja kotiin ajeltiin ihan hissuksiin, esiintyjä jännityksen kaikottua autuaasti haukotellen. Oli vielä niin pahuksen pliukas tie, ettei kaasuläpykkää tehnyt mieli polkea ihan loppuun saakka. 

Iso-J kotiutui myös ja vietimme parisuhteen laatuaikaa (ei todellakaan) mättämällä katolta varaston oven eteen pudonneet lumet pois ja tiputtamalla loputkin. Lumi oli jo vääntänyt paloportaat vinkkeliin ja irroittanut samassa väännössä muutaman seinälaudan.

Pikkuisen väsytti ja isosti vtutti kun pääsin nukkumaan. Aamulla heräsin kokovartalokipsissä tai siltä se tuntui. Täysjumissa koko akka.

Onneksi reipas aamujumppa kuntosalilla ja sen perään Body Attack verrytti niin, että kykenin jälleen jonkinlaiseen toimintaan.

Sitten pitää vielä mainita se, että ei ole helppoa näiden nykyautojen pesurissa käyttäminen. Iso-J komensi ajamaan osuuskaupan kirjainaseman (tahallani kirjoitan pienellä ja väärin) pesuriin. Siellä hän viittilöi ajamaan Hopianuolen suoraan pesukadulle, hän oli ostanut pesutkin valmiiksi. Minä ajoin vasemman renkaan kiskolle, sammutin auton, otin vaihteen vapaalle ja katsoin, ettei käsijarrunapissa pala valo.

Alkoi lupaavasti, vettä ja pesuainetta roiskui tuulilasiin. Muuta sitten ei tapahtunutkaan. Auto ei liukunut kiskoilla eteenpäin milliäkään. Kallistui vähän. Siitä me Esikoisen kanssa katselimme miten pesukadulla harjat huiskivat ja vesi suihkusi, Hopianuoli jökötti lähtöviivalla kuin muuli. Lopulta päädyimme henkilökunnan kanssa siihen, että pidän auton käynnissä pesun ajan, koska sillätavoin sain käsijarrun (tai rengaslukituksen) pois päältä ja auto liukui hallin läpi.

Auto oli suunnilleen yhtä likainen poistullessaan koska pesuohjelma meni sekaisin. Onneksi asema hyvitti pieleenmenneen pesun uudella.

Täytyy selata ohjekirjasta miten pesurissa toimitaan, joku kikkakakkonenhan tuohon on oltava. Vasiten kokeilin kotona, kun auton sammuttaa, kuuluu ääni joka kertoo, että nyt meni rengaslukko (tai joku) päälle. Vaikka vaihde olisi vapaalla, auto ei lähde valumaan. Olivat miehet jutelleet Hopianuolen pesureissun aikana eikä tämä tapaus ole ensimmäinen laatuaan. Kuulema joitakin autoja ei voi viedä pesuriin jossa on vetokisko. Eritoten Nemppalaan lähetän nyt vakavan varoituksen sanan, tutki ihmeessä Redsien ohjekirjasta miten pesukadulla toimitaan. Ei kuulema ole helpoimmasta päästä se automerkki.

Nyt alkaa perjantai-illan meno ja meininki, nakkelen lautaset pöytään ja huutelen porukan syömään. 
Ei tämän ihmeempää eikä menevämpää. Hyvä näin.
Kivaa perjantai-iltaa, missä lienetkin!

Nätti kuin näätä (Peetun käsittelyn jälkeen)

PeeÄääs: kuvissa esiintyvät koirien lelut ovat rikki ja niitä todellakin vahingoitettiin kuvien ottamisen aikana. Leffeparka, joululahjat säpäleinä. Sen siitä saa kun lyöttäytyy Peetun völjyyn. Turmiolan terrieri se on.

8 kommenttia:

  1. Mukavaa viikonloppua Torpalle! Kelit on kohtuulliset ja kevättä ilmassa edes huijauksen verran. Sekin kelpaa oikein hyvin näiden pakkasten jälkeen. Yleensä pakkasjakso palkitaan ruhtinaallisella lumisateella.

    Kolates on ansiokasta liikuntaa raittiissa ilmassa. Minä kokeilin maistiaisiksi myös puusavottaa. Sekin ihan tosi kivaa ja hyödykästä.

    Keveitä askelia viikonloppuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purku pakkasen perästä... eli lumenahan se purkupalaveri pidetään.

      Minä kuulin tintin laulavan! Se on virallisesti kevät kun Ponimieskin varistelee karvojaan :D

      Poista
  2. Voi Lefaa, Turmiolan terrierit ovat pahasta viattomille spanieleille! Elämä opettaa Lefalle realiteetit. Redsie asioi pääosin pesuhallissa, koska kammoan pesulinjoja ja Redsy pääsee ehkä jopa käsinpesuun ja vahaukseen. Huima viikko takana, tänään tuli uutisia järjestömaailmasta ja Nemppa pääsee toteuttamaan edunvalvonnan pariiin ihan eturivin paikolle...kiva olla kotona ja ensi viikolla Redsie kurvaa kotikulmille! Näkemisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lefan edesottamuksista ihan kohta enemmän, kurpannoutaja näytti taipumuksensa... *ei hyvää päivää näiden kanssa*

      Juuei ole nykyautojen paikkoja nuo kiskopesulat kun pitää ohjelmoida autosta pois ties mitä toimintoja. Minä mikään koodari ole, Hopianuoli ei moisiin hommiin lähde.

      Ehkä ehditään näkemään? Minä tiistaina Kuopiossa.

      Poista
  3. Leif on kyllä erittäin luonteensa näköinen koira. <3

    VastaaPoista
  4. Esikoiselle myöhästyneet synttärionnittelut!
    Lumi on kirottu elementti ja varsinkin katolla. Noita yläpään kiinnityksistään revenneitä tikkaita on tullut korjattua jokunen ja jokaisen korjauksen yhteydessä olen asentanut lappeelle (luonnollisesti tikkaiden kohdalle) n. kahden metrin mittaisen lumiesteen joka torppaa lumen ennenkuin sen paino repii tikkaiden yläpään seinästä. Lumiesteenä ehdottmasti putkiversio koska niillä pelllistä pokatuilla kulmaesteillä ei tee hevon viivakoodia.

    Sulla ongelmana renkaat, mulla taasen korkeus. Pösö kun ei mahd normi pesumestoihin.

    Mukavaa sunnuntaita ja terkkuja koko Torpan väelle. Eritysesti Leffelle joka on sen näköinen että eikö täällä kukaan leiki mun kaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. On meillä fiksu Perikunnan vanhimmainen.

      Lumiesteitä on kaikkialla muualla mutta EI noilla vanhoilla karjakeittiön aikaisilla palotikkailla. Nytpä on sekin seinänosa korjattu ja rännitkin putsattu lumesta. Putkiversiot näkyvät olevan muut lumiesteet, mitään peltiä ei todellakaan laiteta moista taakkaa kantamaan.

      Missä sä sitten peset Syyrialaisen??
      Leffe on ihan hönö, kerron kohta.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com