sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Ensimmäinen kokonainen viikko

Aurinko pyörähti nurkalla
Jahas, taas yksi viikko taaperrettu ja viikonloppu tössehditty lökärikalsarityylillä. Tätä viikkoa ei ole pätkitty arkipyhillä vaan ihan maanantaista perjantaihin mentiin aikataulutettua arkea. Iso-J oli torstaihin saakka reissussa ja sehän tiesi rakkaalle Hopianuolelleni paikallisajokilometrejä.

Pakkasta on ollut joko ihan älyttömästi tai sitten vähän maltillisemmin (tänään vain -16°) jolloin ihminen kykenee toimimaan myös ulkosalla. Ainakin hetken. Iso-J on tietysti niin outo ja poikkeava, että rehki koko pihan lumityöt kolansa kanssa. Traktorimies kävi pyörähtämässä pihatiellä ja totesi homman tehdyksi ja jatkoi matkaansa.

Minä olen toimitellut milloin tyhjää milloin asiaa. Eilen oli niin otollinen tilanne, että nukahdin tuvan soffalle. Sinänsä pienoinen ihme, mutta ylimääräinen uni tuli tarpeeseen.

Tutkailin kuluneen viikon liikunnallisia tekemisiäni Heiaheia -palvelusta ja sehän näytti hittovie hyvältä. Yhteensä 13 tuntia, saman verran treenejä ja tässä on mukana myös lumityöt. Yleensä en lumitöitä tai tallihommia ota laskuihin, mutta tämä vuoden eka rutistus oli merkinnän arvoinen.

Sähköpostiin kosahti uusi treeniohjelma ja se on lyhyt mutta ytimekäs. Kaikki ylimääräinen on karsittu pois, teen vain isoja asioita pikkuisen eri tavalla koostettuna. Tuskin maltan odottaa. 

Outo saattue
Tänään kipaisin kameran kanssa sen verran ulos, että saisin talviauringosta muutaman kuvan. Eli en yhtään. Jotenkin minä jään aina zoomailemaan jotain outoja yksityiskohtia, eikä edes tarvitse sen kummemmin zoomata, yksityiskohdat pompsahtavat esiin ja rääkyvät; kuvaa nyt törppö tätä! Niinpä sitten syntyy näitä Outo saattue - nimisiä otoksia. Ehkä minun tehtäväni 'kuvaajana' on poimia esiin outoja asioita. Tai sitten tuokin räpsy on niitä sokean kanan tuurijyväsiä.

Hevosista en saanut yhtään uutta ja outoa kuvakulmaa irti, siellä ne möllöttivät naamat pitkinä. Edes Ponimies ei osoittanut yhtään mielenkiintoa kuvausta kohtaan ja mökötti nuttunsa alla kuin äksy vanha ukko.

Hevosista on käyty perhepalaveria koskapa Leikkaus on vääjäämättä edessä. On hyvin todennäköistä, että sekä ajokieltoa että muuta toimintarajoitusta pukkaa. Niinpä päädyimme siihen, että etsimme hevosille väliaikaispaikan.  Asiat ovat sen suhteen ihan alussa ja kesken, jotenkin tuokin asia järjestyy.



Mitäpä vielä muuta? Ei juuri mitään uutta eikä mullistavaa joten viikko on ollut hyvä. Turvalliset rutiinit ovat juuri nyt se tekijä, joka pitää mielen tyynenä ja ajatukset oikeissa asioissa eli arjen pyörittämisessä.

Sitä minä joskus joutessani mietin, miltä tuntuisi jos Torpan Päiväkirjoilla olisi satoja tai tuhansia lukijoita. Kirjoittaisinko silloin jotenkin siistimmin tai harkitsisinko pidempään mitä julkaisen? Varmaan. Nyt on päkistetty tarinaa laidasta laitaan, asiasta ja aidanseipäistä. Tietysti on juttuja joita en kirjoita, nimiä joita en mainitse ja asioita joista ei puhuta kuin perhepiirissä.
Ihmeen uskollinen lukijakunta te olette, kaikki 68 virallista lukijaani. Epäviralliset siihen päälle.

Ai helkatti, yksi juttuhan minulta on ihan tyystin unohtunut. Hevosten karkaaminen.

Viime sunnuntaina köllöttelin puhelinta näpyttelemässä kun Iso-J ryntäsi karmit kaulassa tupaan ja hihkui, että hevoset ovat matkalla N:n talolle.
Ryysyä niskaan ja matkaan. Naapuri N olikin jo autoineen pihalla. Hän oli ollut äässimarketissa ostoksilla kun joku tuttu oli kysynyt, onko N karkuuttanut hevosensa kun kaksi kopukkaa oli norkoillut N:lle vievän tien varressa. Naapuri N oli toki heti älynnyt kenen elukat siellä toilailevat ja kurvaili meille niin pian kuin pääsi.

Siitä sitten vain narut käteen ja kyytiin. Hevoset olivat naapuri K:n omenatarhassa, siellä tarkoin vartioitujen ja huolella hoivattujen omppujen seassa, en edes uskalla ajatella mitä tuhoa ne ovat kenties saaneet aikaan.

Vasta naapuri K:n ulkosaunan tienoilla sain Töttiksen kiinni kun se jäi oikein antaumuksella jyrsimään avokompostista löytämäänsä meloonin kantaa. Sieltä sitten marssittiin Iso-J:n ja hevosten kanssa kulkueena kotiin. Samoja reittejä tultiin mitä hevoset olivat kirmailleet, peltojen poikki.

Akku oli ihan mykkä, joten sähkö kun ei kierrä niin sittenhän se ohut nauha ei Ponimiestä pidättele.
Illalla vedettiin talvinauhalla kaksi kierrosta ja vaihdettiin eristimet. Kivasti napsahtelivat pakkasessa eristimet rikki joten sadasta ei montaa jäljelle jäänyt.

Varpaat ja sormet sulivat joskus keskiviikon tienoilla.

Että tämmöistä.
Seuraavaksi vuorossa päivällinen ja tallihommia. Paperitöitäkin on mojova nivaska odottamassa. Mukavaa sunnuntai-iltaa, missä lienetkin!



20 kommenttia:

  1. Kiva kuulla pakkasvikosta, Ällissä ja Tällissä on muuten selkeää yhdennäköisyyttä! Viimeinen kuva on huippu!!! Nemppalassa on lorvaoltu, kuitenkin täysin ansiosta. Juoksemaan ei pääse ja Reddietä en rääkkääkää kylmäkäynnityksellä juuri nyt! Ehkä huomenna sitten! Hugs from Nemppa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdennäköisyys näköjään tarttuu. Toki Leif pystyy tyrimään tuonkin, katso nyt sen kuonoa :D

      Sinä jos joku olet lorvailusi ansainnut. Eikö sulla ole tolppapaikkaa? Kauhea kohtalo Redsyllä jonka kuvia muuten juuri tuossa ihastelin. Toimitan ne vaikka meilillä.

      Poista
  2. Erittäin mieleisiäni kuvia. Kutittelivat nauruhermoja mukavasti. :)

    Tuosta bloggaamisesta. Itse olen aika vapaasti kirjoitellut, mutta paljon on jäänyt kertomattakin, vaikka moni toisin luulee. Tämä viimeisin blogiuudistukseni karisti osan lukijoista lopullisesti pois muonavahvuudesta. Se ei ihan ollut tarkoitukseni, josta syystä nimimerkki esiintyy edelleenkin blogin nimessä, mutta mitä vähemmän lukijoita, sen parempi. Teidät lähemmin 'tutut' mielelläni pidän, mutta ne loput... No, jos tiensä sinne löytävät, niin en toki poiskaan aja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiva jos hauskuuttivat, jätin muutaman koirien toljailukuvan jemmaan pahan päivän varalle. Eli varmaan heti seuraavassa postauksessa Älli ja Tälli temmeltävät taas.

      Minä olen vähän kurja bloggari siinä mielessä, että hyvin harvoin jaksan/ehdin kaikkien lukijoitteni blogeja selailla, lukea saati kommentoida. Toki yritän aina säännöllisesti jokaisen kuulumisia kurkata ja poistan sitten lukulistaltani ne, joissa ei ole eloa ollut viimeisiin kuukausiin.

      Mieti nyt miltä tuntuisi olla joku Huono Äiti -bloggari? Kymmeniä tuhansia lukijoita. Mitä niille voi kertoa? Ja se, että joku blogi onkin mojova seos faktaa ja fiktiota, on mielestäni tosi tylsää. Ruma sana sanotaan niinkuin se on. Omastani jätän pois asioita, koska lukijakunnassani on todella paljon myös perhettä ja sukua. Ja aivan kaikkea ei heidänkään tarvitse tietää ;-)

      Poista
  3. P.S Osamalle ja Felixille vinkki Manny-toverin selfiet Twitterissä, ihan huippuja! Nassehan homman jo aloitti. Erityisesti Felixillä voisi olla mielenkiintoisia kuvakulmia. Mannyn otoksia MTV3:n sivulla, siinä rottiksetkin on ihan pihalla:) Osama ja kemikaali-Ali voisi yhdistää voimansa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi varjele moisesta! Felixin persaus on levinnyt kolossaalisiin mittoihin, enää se ei pysty survoutumaan tuvan oven portista vaan odottaa kuin patsas, että joku jättää portin auki.

      Kemikaali-Ali ja Osama, tuo eläinmaailman tuhokaksikko.

      Poista
  4. Sulla on ihanan oivaltava kyky yhdistää kuva ja kuvateksti!

    Pakkasia täälläkin pidetään -25 asteen tyynessä kelissä. Ei kamalasti vedätä ulos, paitsi liiterin ja pirtin väliselle polulle ja kanalaan. Tunnen kuinka läski kertyy... mutta keväällä talikon varressa olo taas notkistuu. Muutoin jumppaan vain huushollin siivousta. Sitä piisaa, vaikka en ole vielä hammastikulla kaivellut jalkalistojen välejä :D Koitan saada kaapitkin viimein ojennukseen.

    Niin raskasta kuin hevosten lähtö olikin, niin yksi asia nousi positiivisena: ei ollut huolehtimista. Sen koommin ei ole naapurit soitelleet, että tulisitkos hakemaan konisi pois meidän pihalta. Monen monta huolenaihetta jäi pois, tosin myös roppakaupalla iloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Toveri!
      Joko teillä on sen verran lunta, että saitte kivijalan suojaksi lumieristeet? Meillä vetää lattioilla vielä ihan vinhasti, lunta on loppujen lopuksi aika vähän. Jotain on yritetty kauhoa kivijalkaankin. Kyllä se vähäkin auttaa, lämpö alkaa pysyä siellä missä pitääkin.

      Tuntuu todella tyhmältä pistää hevoset täysihoitotalliin kun kotona on kaikki fasiliteetit enemmän kuin hyvät. Mutta saikku on saikku ja aivoleikkauspotilas ei ehkä ole kaikkein pätevin tallihommiin.
      Katsotaan nyt.

      Poista
  5. Voihan Töttis ja melonin kanta :D :D :D Mun ponille ei muuten kelvannut vesimeloni, kun kerran kokeilin. Liian epäilyttävää. Mutta Kekkeri-keksit ja jauhelihapizza kyllä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naapuri K:n tunkiosta ei löytynyt meloninkantaa kummempaa mutta blondille sekin oli jymylöytö :P

      Poista
  6. Outo saattue oli suorastaan hyytävä kuva ja oikealla hetkellä olet tirpan lennon vanginnut - se on hieno.
    Viimeistä kuvaa taasen ei voinut nauramatta katsella koska Leffellä on ilme jota en ole nähnyt enkä tule näkemäänkään. Eikä pelkästään kyseisessä kuvassa vaan kaikissa missä Leffe on. Se on niin hyvä hä?mitä?minäkö?-ilmeensä kanssa että vaikka se on huvittava, on se myös samalla erittäin hellyttävän näköinen koiruus. Peetu nnyt on aina yhtä särmä koira joka kuvassa (paitsi nukkumiskuvat) ja todistaa sen että jätkä pitää aika tarkkaa kirjaa siitä mitä ympärillä tapahtuu.

    Hevosihmisten riemuja... voin vain kuvitella fiilikset mutta kaipa se on osa sitä elämää ja jos jotain hyvää hakee, niin onneksi ei sattunut mitään haaveria jonkun hulluna kaahvan autoilijan taholta tms.

    Pakkasta, sitä riittää vähn liian kanssa! Viime yönä tuli tosi sakeasti lunta ja pakkanen käväisi -10 asteen lämpöisemmällä puolen mutta nyt, tai oikeastaan jo aamusta lähtien ollaan menty tutuissa -20 asteen lukemissa ja jos on yhtään uskominen Ilmatieteen laitoksen pitkään ennusteeseen, niin vasta torstain kanttiin pakkanen hellittää ja putoaa -10:een ja seuraavalla viikolla edelleen mutta näissä on aina se iso jos.

    Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa <3

    Ps. Niin, olen tässä herätellyt läskikuuria ja tarkoitusta varten roilasin netin suurissa syövereissä lähinnä ruokalistojen perässä ja läysin tälläisen:

    http://kaisajaakkola.com/2013/09/proteiinipitoinen-aamupala-smoothieresepteja/

    Tuttua kauraa varmaan teikäläiselle ja vaikka mukana on kaupallista hapatustakin, osa sivuston linkeistä on ihan jees.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori puuttuvat kirjaimet ja muut hirviöt, nakit ovat liian hitaat suhteessa siihen mitä pää pukkaa :D

      Poista
    2. Minä olen niin hiton vanahanaikainen, etten mitään smoothieita jaksa päristellä. Johan siinä koko perhe herää ennenaikojaan kun ulvotan jotain bamixia aamukuudelta. Rauhassa saa syödä jugurttinsa ja myslinsä kun hissuksiin rapistelee ne kippoon.

      Mutta kukin tyylillään. Mitään vihermehuja en ole juonut enkä juo, tosin voihan se olla että henkistyn kohta niin, etten muuta teekään kun meditoin ja pukeudun kaftaaniin.

      Pakkanen kiristyy, nurkat jo napsuu. Jotenkin tuo Outo saattue tuo Tundran asukit mieleen :D

      Poista
    3. Ja olet aivan oikeassa, Leffe on aina vähän puolivaloilla, Peetu särmänä ja tomerana. Pitäisi molemmat jätkät viedä kasvattajilleen siivottavaksi. Leffen tupee on 'vähän' ylimittainen ja Peetun karvat posahtaneet jotenkin ihan pörröön.

      Poista
    4. No en minäkään mikään smoothie - fani ole mutta mä olen huomannut että vaikka mä aloitan aamuni puurolla, niin tämä mun syömiseni on aika hemmetin yksioikoista ja just tuo päivän tärkein eli aamiainen. Osasyy, tai suurin syy on se laiskuus kun ei viitsi tehdä pelkästään itselleen kunnon aamiaista ja se on asia mistä mä olen koittanut päästä eroon.
      Jatkan etsimistä koska mä tarttisin sellaisen hyvän, proteiinipitoisen ruokalistan koko viikoksi ja eritoten noiden aamupalojen suhteen. Mulla on niin hiton huono mielikuvitus tässä asiassa etten osaa kasata viikon jokaiselle aamulle - päivistä puhumattakaan - erilaista menua ja sitten kun haet niitä tuolta netistä, niin niissä on puolet sellaisia aineksia joista mä en ole koskaan kuullutkaan :D

      Oikeesti, vähän kinkkimäinen tilanne koska mä koitan selkäni huomioiden pitää jonkinmoista kuntoa yllä mutta v*tuttaa kun massaa ei kerry.

      Poista
    5. Jos sun aamiaiseksi syömäsi puuro ei pidä nälkää neljää, viittä tuntia, kokeile jotain proteiinipitoista sen sijaan tai lisäksi. Minulle ei aamupuuron hiilarit riitä vaan tarvitsen proteiineja. Eli mahdollisimman vähäsokerista mysliä, soijalesitiinirakeet, pellavarouhetta,vähärasvaista luonnonjugurttia, mustikoita, hunajaa turaus ja käkättimeen.

      Jotkut friikit survovat puuroon raejuustoa, ajatuskin oksettaa. Minä en aamuisin saa kasviksia kurkusta alas joten vihermehut ovat ehdoton no-no.
      Jos meinaa tulla nälkä ennen lounasta, otan varuilta mukaan banaanin tai pähkinöitä.

      Minä tutkin vähän nettiä ja linkkaan sulle järkeviä ruokajuttuja.

      Poista
  7. Hyvältä kuulostaa tuo, että hevoset menevät täyshoitoon, jos leikkauksesta kuntoituu arvioitua nopeammin, niin saahan ne sitten pian takaisinkin.
    Kaverini äidiltä leikattiin joku luukasvain(kalkkia kai suuremmaksi osaksi) ja yllättävän nopeasti olivat kotiuttaneet ja toipui, vaikka ikääkin jo oli hänellä.

    Hyvät kuvat. Mutta missä piilee oma toteemieläimeni nykyisin?

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lomittajaahan me ei harraste-eläimille saada, olikohan se eläinyksikkö 6 elukkaa tai jotain. Eli meillä ei ole edes yhtä yksikköä vaikka onkin kaksi hevosta. Tuo on sitä lomitusmatematiikkaa jota ei ole tarkoitettu ihmisen ymmärrettäväksi.

      Kaverin tallissa olisi just kaksi paikkaa vapaana, mutta sielua jäätää ajatus lähes tonnin kuukausivuokrista.

      Toteemieläimesi voi hyvin. Ja paksusti. Jopa niin paksusti, ettei pysty enää keplottelemaan itseään portin raosta eikä jaksa hypätä yli. Odottaa siis riutuneen näköisenä (vaikeaa niillä läskiposkilla) portin takana, että joku ystävällisesti avaa portin ja mieluiten kantaa hänet ruokakipolle.

      Poista
  8. Grr...kylmää! Redsy saa torstaina Kuopiossa sisuksiinsa lohkolämmittimen. Joenkaupungin L-liike niin ruuhkainen että tällä hetkellä Savo on todennäköisin kohde torstaiaamulle! Huomenna karautan huudeille illasta, joen varren majatalossa asustelen ja visiteeraan L-liikkeessä. Bägiä siellä jo kiillotellaan ja raivasin Redsyn takaosaan tilaa....ihana nähdä hyvän lounaan äärellä ja ties mitä keksitään!!! Terkkusia Torpalle Nempalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskiviikon lounas sovittu! Täsmennetään aika sitten kun kumpaisenkin henk.koht. aikataulut selkenevät. Paikka on sama.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com