perjantai 20. marraskuuta 2015

Savonmuan Tietäjä

Jättiravun pyrstöt

Kuopijon Tietäjän luona on käyty ja kotonakin olen jo useamman tovin saanut hissutella. Ajomatka oli aivan hirveä, lunta ja räntää, loskaa ja roiskeita. Onneksi oli valoisaa kun lähdin, sai edes toisen suunnan ajaa valoisassa.

Joku ihme etiäinen käski himmaamaan kaasua kun yksi paku kökkelehti edessä, onneksi himmasin, se nimittäin teki tulipalopunaisen jarrutuksen ja pakun edessä ajanut henkilöauto teki muutaman sivupiruetin ja kiepsahti tienvarren pusikkoon. Ihmeen nätisti puiden väliin ja nokka tielle päin.

Savonmuan sairaala on kyllä savolaesen kierouden kristallinkirkas ydin, ei juuri hankalampaa reittiä olisi voinut olla parkkitalosta oikealle osastolle. Meillä oli Iso-J:n kanssa treffit pääaulassa. Piti olla ilmoittautumassa 11.50, tasan kl. 12 hölkättiin Iso-J:n kanssa oikeassa kerroksessa oikealle luukulle. Ja sitten saatiin vajaa tunti odotella lääkäriä.

Vaan kyllä kannatti vartoa. Oli mukava, rauhallinen ja empaattinen mies, ilmeisen pätevä ja osasi esittää asiat niin, että potilaskin ymmärsi. Piirteli hienoja selventäviä kuvia ihmisen verisuonistosta. Tässä oli tapahtunut lääkärinvaihdos lennossa, minulle alunperin nimetty lääkäri oli poissa ja tämä heppu tuurasi. Tajusin hänet eri henkilöksi vasta kun katsoin lääkemääräystä. Joku savolaisten kiekaushan se tuokin oli mutta hyvän miehen laittoivat tuuraajaksi. Ei ollut edes valelääkäri, kysyin hoitajalta.

Sitten syynättiin magneettikuviani, siellä se Torpan Armon kovalevy oli kuvattu monesta kulmasta. Paljon harmaata mössöä, verisuonisto kuin purkillinen onkilieroja. Luutkin olivat aika symmetrisesti eli hyvin olin paikoillani pötkötellyt siinä oman kaupungin helvetinkoneessa jota paikalliset reteästi magneettikuvantamislaitteeksi sanovat. Savolaesilla on kuitenkin paremmat vehkeet joten minut on otettu nyt KYS:n neurokirurgian potilaaksi. Paikalliset hoitavat verikokeet sun muut.

Kana-vuohenjuustoburgeri

Semmoinen juttu tässä nyt on diagnoosina, että kaksi vikaa on päässä, kolmoishermon jumittuma yhden suonenmutkan takia ja sentin kokoinen aneurysma. Että saataisiin tarkempi tolkku aneurysman sijainnista ja laadusta ynnä suhteesta kolmoishermoon, pitää tehdä tarkempi varjoainekuvaus. Se tapahtuu samassa sairaalassa noin kuukauden kuluessa. Kuvauksen tulosten jälkeen neurotiimi päättää kokouksessaan hoidon, joka sangen todennäköisesti on leikkaus. Leikkauksessa aneurysmakohdalle survotaan jonkinlainen 'venttiili', suntti taisi olla oikeampi nimitys.

Naamanpuutumiseen ja muihin hermovaivoihin sain uuden lääkkeen, aloittelen sen vähitellen viikonlopun aikana. Tänään en, sillä iltatallin jälkeen aion lorottaa pidemmän kaadon punaviiniä ja huokaista hetkisen.

Elämä siis jatkuu ja nyt eletään Kuopijon keikka kerrallaan. Saan jatkaa liikuntaa, toimia oman vointini rajoissa ja levätä silloin kun päässä sirittää liikaa.

Sairaalalta lähdettiin Iso-J:n kanssa ihan hyvillä mielin. Kyllä tämä tästä. Koska olimme kahdella autolla liikenteessä, Hopianuoli vietiin osulan marketin parkkiin ja jatkettiin keskustaan.
Iso-J:n lapsuudenkaveri on töissä Soitinkaupassa ja siihen yläkertaan on tullut soittoruokala, Gastropub King's Crown, Kuninkaankatu 22.

Lämpimästi suosittelen, menkee ja syökee hyvin. Palvelu on rentoa ja hyvää eikä eväissä ole moittimista. 
Safkaa ja soittopelejä

Kotimatka olikin yhtä sohjorallia mutkaisilla metsäteillä. Onneksi oli jämäkkä auto alla, joten ihan rennolla asenteella kurvailin kotikaupunkia kohti. Ihan sopuisasti ajeltiin, minä Hopianuolella edellä ja Iso-J isolla mustalla perässä. Kumpikin sai ajatella omiaan ihan rauhassa, yhdessä pidettiin purkupalaveri burgereiden äärellä. Ja mikä parasta, ei tullut kinaa musasta. Mulla soi oma soittolista spotifystä ja Iso-J kuunteli tapansa mukaan jotain Aamulypsyn uusinnan uusintaa.

Perikunta sai kotiintuomisiksi pizzaa, me kun syötiin liinapöydässä niin hyvin, että seuraava eväs lienee aamiainen.

Äitikulta on nyt vastuutettu verenpaineen mittaajaksi ja sen viralliseksi valvojaksi, pitää olla vähintään parin viikon lukemat ennen seuraavaa käyntiä. Nythän ne lukemat olivat kolminumeroisia, mutta pannaan jännityksen piikkiin. Tupakointi pitäisi lopettaa viimeistään nyt, mutta sehän ei ole ongelma kun sekin pahe jäi jo vuonna 2009.

Josta teenkin päätelmän, että paheeni ovat vähäiset. Siispä teen nyt reilumman pituisen kaadon punaisia flavonoideja ja otan rennosti.

Päivän sää: lunta on satanut aamusta lähtien, nyt piti jo kolalla ottaa enimmät. Plussalla taitaa vieläkin olla mutta kuulema vähän selkenee ja kylmenee.

Rentoa iltaa sinulle, missä lienetkin!

Possusota

PeeÄäs: Peetu yritti näpistää Leffen terapiapossun ja siitähän tuli ihan vetokisa. Piti puhaltaa peli poikki, sillä possusta ei olisi Peetun suolistamisnäytöksen jälkeen jäljellä kuin pari riekaletta.


26 kommenttia:

  1. No iso PUUUUUUUHHH! Onneksi selvesit reissusta ehjänä niin tienkulkijain kuin liäkäreittenkin osalta. Odotuksesi siis jatkuu ja kalenteri jää jännäksi suunnitella.

    Täälläkin jokunen räntähiutale on osunut maahan asti, jännässä odotetaan josko lisää tulee. Maailman valostuminen olisi tilauksessa.

    Sorruin tarjouslanttuihin ja päädyin lanttulaatikon tekoon. Vuosittainen ihmettely on siinä kuinka mieto lanttu haisoo ikävälle kun sen keittää. Sitten kun paistetaan laatikoksi, tulee hyvät aromit. Jääkaapissa on possun ulkofile ja leivinuuni on tulikuuma. Jotain pikkujoulun tapaista näistä saa kehitettyä.

    Nauti illasta, kaada toinenkin ja huilaa! Mä taidan etsiä jostain lonkeron itsellenikin, joten skoolataan etänä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeeh. Ihan hyvä tietää että kalenteria voi täyttää ja noudattaa ainakin kuukauden ihan entiseen malliin. Se mikä tässä on kirkastunut, on se, että toivon mahdollisimman pikaista operaatiota. Sittenhän se on tehty.

      Lumi valaisee, se on totta.
      Pikkujoulut kuulostaa hyvältä ja melkeinpä voin haistaakin lanttulootan. Minä jätän ne hommat vielä tuonnemmaksi, ehkä voisi käydä paikallisen yrittäjäklubin joulukattauksella hakemassa suutuntumaa.

      Otan vielä toisen kipollisen ja sitten se on lepo. Etäskååål!

      Poista
  2. Pakko nyt lähettää tällainen ällö etähali, olet niin ollut mielessä tänään.

    Muista nyt olla itsellesi armollinen ja jättää turhat hääräilyt muille. Kyllä nekin osaa, usko pois :)

    Mäkin osallistun skoolailuun. Sen verran hurja olen, että vetäsin kitusiini lasillisen maitoa. Kyllä täälläkin osataan elää vaarallisesti !

    Ja Titalle kiitos oranssin liemen hankintapaikan tiedosta, pitää pirauttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos murunen <3 Etähali hyväksytty ja vastaanotettu. Peetu sen toimitti, tuli tuohon niskan taakse nukkumaan.

      Olen minä armollinen, armahdan itseni jokapäiväiselle jumpalleni ja sallin hyvät yöunet. Kymmeneltä pitää olla pedissä viikolla. Viikonloppuna voi vähän venyttää.

      Ottakaa sitä oranssia kimpassa isompi setti, tulee matkahuollot halvemmaksi. Sittenhän sinä ihan hurjaksi herkeät kun vaihdat maitosnapsit oranssiin!!

      Poista
    2. Ole hyvä Nita. Eliksiirin veivaaja on pian 90-vuotias. Mitä melkoisin mummo!

      Poista
    3. Eikähän tuon tyrnimummon ikä kerro jo jotain tuotteiden tehosta ;-)
      Taidanpa tulla hakukeikalle.

      Poista
    4. Tervetuloa, posti onkin nyt lakossa :D

      Pohjanmaa kuittaa ensilumen - mä lähden kattomaan sitä kameran kanssa!

      Poista
    5. Täällä sataa niin, ettei voi ulos mennä tai pitää pukeutua burkhaan.

      Poista
  3. Kuulostaa siltä,että oli tuloksekas reissu, eikä aiota vain katsoa. Toivon, että pääset leikkaukseen todella pian, tässä on kuitenkin joulukin välissä, ja lääkkeet auttavat sitä ennen.
    Minulla on tapana sanoa niille, jotka epäilevät minun järkevyyttäni, että minun pa aivot on kuvattu moneen kertaan, ja todistettavasti ne ovat olemassa (ja sen lisäksi on sähkökäyrääkin melko pitkä lenkura), toisin kuin kysyjän aivot. Hah.
    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se tunne minulle jäi, että nyt tuli lääke oireisiin ja syitä setvitään tarkasti. Ettei ammuta kärpästä haulikolla vaan on ns. täsmähoito.

      Minäkin sanoin Iso-J:lle, että katsoo tarkkaan ja oppii, siinä on aivot näytillä. Miespolo näytti siltä, että oksentaa hihaansa. Reppana.

      Poista
  4. No nyt ainakin tiedet jo huomattavasti enemmän :) Vaikka eihän tuo miltään kevyeltä kamalta kuulosta näin maallikon silmään tuo aneyrusma, mutta toisaalta, nykyään osataan kyllä ihan mahtavan hienosti hoitaa vaikka mitä. Joten Kuopion keikka kerrallaan :)

    Rentouttavaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tieto ei tällä kertaa lisännyt tuskaa vaan antoi oikeasti sen tunteen, että valta on hoidolla.

      Sen verran näemmä käynti vaikutti, että hihkun valveilla vieläkin. Jotenkin kai viikon odotus kuitenkin vaatii valvomisensa.

      Kuopiossa riittää kuulema hyviä ravintoloita ja hyviä hevosia joten siellä visiteeraa mielellään. Ja jos tulee joku 'aamulla oltava paikalla' -keikka, yövyn erittäin mieluusti Puijolla. Illastan pyörivässä tornissa ja yövyn alapihan majatalossa. Siitä on kätsä lasetella vaikka stigalla lasarettiin. Koska YOLO!

      Poista
    2. Rakastan niin tota sun viimeisen kappaleen asennetta!! :)

      Poista
  5. Täältäkin singahtivat ajatukset siihen suuntaa Suomenmaata moneen kertaan päivän aikana. Hyvä, että reissu meni kaikin puolin nappiin ja homma oikeasti etenee. Nyt vaan heität sen aatoksista vielä hetkeksi ja keräät voimia tulevaan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3
      Nyt voi todellakin elellä ihan niinkuin ennenkin, pari viikkoa ainakin.

      Poista
  6. Onneksi olet sitkeä ja sulla on hyvä tukiverkosto ympärillä niin selviät mistä vaan. Ja unohtamatta terapeuttista eläinlaumaa! Ja jos vaan oikeasti jaksat, niin vien sinut ratsastamaan maastoon lumiseen satumetsään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se luminen satumetsä houkuttaa yhä enemmän.

      Poista
  7. Kuopion reissu meni niin kuin pitikin!
    Hyvissä käsissä on helppo ja turvallinen olla.
    Olen ehkä lukenut huonosti tai sitten en tajua lukemaani ;) mutta kumpi löydöksistä aiheuttaa oireet jonka vuoksi olet alunperin hakeutunut lääkäriin?
    Aivan loistavaa talvista viikonloppua Torpalle, voikaa kaikki hyvin ja nauttikaa lumileikeistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sehän meni ihan niinkuin piti, homma hoituu ja etenee.

      Alkuperäinen syy on suonenlenkki joka painaa kolmoishermoa, nyt löytynyt aneurysma painaa kasvohermoa JA kolmoishermoa. Aneurysma pitää hoitaa ensin alta pois koska se on vuotaessaan isompi riski. Varjoainekuvaus näyttää miten ne kaksi ovat sijoittuneet ja miten ne saisi blokattua pois painamasta.

      Sekavasti olen itse kirjoittanut, sekava vyyhti kun on niin ei tässä pysy itsekään aina rattailla.

      Lunta riittää ja lisää sataa, kaunista on.

      Poista
  8. Tosi huojentavaa luettavaa, vaikka ei diagnoosi ole tietysti keveimmästä päästä. Eniten sitä jännittää sitä, ettei ole tietoa. Empaattisissa ja osaavissa käsissä on turvallinen olo.

    En ihmettele, että Iso-J. näytti pahoinvoivalta, varmaan jännitti hänkin.

    Coolia alkutalvea! <3

    t. Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa, niin on hyvä ja turvallinen mieli kun olen osaavien huippuammattilaisten hoteissa.

      Iso-J on vähän herkkä kun puhutaan aivojen ronkkimisesta ja kallon poraamisesta.

      <3

      Poista
  9. Tsemppiä vaan ja lippu täystangossa, kunnes toisin määrätään.

    Mä aloitin vihdoin viime viikolla lukemaan koko stooria läpi, nyt menossa vuosi 2011 alkukesä... ihan parasta iltalukemista, kotijoukot saavat turhautuneita ärähdyksiä häiritessään lukusessiota - ei tahtoisi jättää kesken. Ainoa mikä ärsyttää on tään bloggerin järjestys, pitää lukea nurinpäin kukin aikajakso että pysyy aikajärjestys tai sitten tää taulapää ei vaan osaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeasti? Luet koko tarinaa läpi?? Huh, on sulla selaaminen. Blogger ei anna lukea kronologisessa järkässä vaan pitää juurikin lukea viikko kerrallaan.

      Kiitos kannustuksesta, ilmoitsn sitten seuraavan tsempintarvepäivän kun saan sen selville.

      Poista
  10. Juu, tää sun blogi on koukuttava - mä tykkään kissoista ja koirista, mutta nykyään huushollista löytyy vaan isännän lisäksi reippashenkinen jälkikasvu ja pimeiden nurkkien villakoirat.

    Edellisestä ratsastuskerrastakin on jo aikaa, mutta saattaisin ehkä muistaa vielä miten se kauramoottori liikkuu - no kumminkin alle 10 vuotta, sijoituskoirakin oli joskus parikymppisenä, mutta se vei meikäläisen oman tyhmyyden takia toisesta kädestä yhden sormen nivelen...

    Jälkikasvu on aikuisten oikeasti kunnostautunut siinä ettei yhtään lemmikkieläinvaadetta ole tullut (vielä).

    Tätä lukiessa haastetta varsinkin tabun pienellä näytöllä tekee se että viikkokin pitää lukea alhaalta ylöspäin ja skrollata skrollaamisen jälkeenkin, ensin alas loppuun, sitten ylöspäin mistä päivän juttu alkaa ja taas alaspäin lukemalla ja taas ylös... no nou hätä, pistän puumerkin, kun pääsen ajan tasalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, uskomatonta sinnikkyyttä! Miten ihmeessä sinä jaksat kaiken lukea? Pitää ihan itsekin kurkata mitä kevättalvella 2011 oli mielenpäällä.

      Hirmuisen kiva kuulla, että tykkäät lukea näitä jorinoita. Silloin ennen oli kuviakin. Nyt vain kännykkäräpsyjä enimmäkseen. Kuvaaminen on vähän hankalaa näiden kasvovaivojen takia mutta yritän kyllä jossain sopivassa tilanteessa.

      Lunta on muuten ihan kauheasti jo täällä. Ainakin 10 senttiä...

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com