sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Maalissa

Pitkätukat riehumassa
Huh mikä viikonloppu!
Perjantaina päästiin Iso-J:n työkiireiden takia matkaan vain 1,5 h myöhässä suunnitellusta. Suunta oli Espooseen saakka. Perille päästyä ehdin hädintuskin juoksemaan suihkun alta, suoriutumaan vaatteisiin ja sutimaan meikkiä vähän sinne sun tänne. Ajattelin käytännöllisesti, että enimmäkseen pimeässä siellä ollaan, joten ei se ole just niin tarkkaa onko kulmakarvat nypitty (ei ole) ja menevätkö meikin häivytyksen pilkulleen symmetrisesti (ei mennyt). Vaatteet oli helppo homma, mustaa alaosaa, mustaa yläosaan.

Pikaisen hölkkälenkin (parkkipaikalta 1 km) jälkeen pääsimme kutsuvierasovelle ja tapasimme muun ryhmän. Siitä oitis baariin ja viihtymään. Alapermannon baarissa oli tarjolla vain panimotuotteita joten rymistelin portaat yläkerrokseen jossa myös viini virtasi ja näkymät lavalle olivat paremmat.
Hirveät oli riistohinnat baarissa, en ymmärrä kenen persaus kestää käydä viihteellä viikottain. Joku 5,40 oluesta ja 8 € viinistä on törkeää rosvousta. Pikkujoulujen piikkiin se kestitys nyt kuitenkin meni, harvoin me ulkona humpataan. Hipsaanian loman kulunkeja ei lasketa, siellä kaikki on niin paljon edullisempaa ja loma on vain kerran vuodessa.

Kovan luokan keikkahan se oli. Minulle aivan turhan monta uutta/ikivanhaa biisiä joita en edes tunnistanut, mutta visuaalisesti nautin suunnattomasti kaikista efekteistä.
Jostain syystä valot ja pyrot eivät käyneet ohimoon, välillä vain käänsin selän hetkeksi pois lavalta ja kovimmasta valotulituksesta.

Keikan jälkeen kirmasimme pienentyneellä porukalla Tapiolan yöelämään. Joku paikallinen baari sieltä löytyikin ja ilta jatkui vielä tovin.
Sitten mittaripirssillä Iso-J:n kotitalolle ja nukkumaan. Oli hauska ilta, kiitos osallisille.

Kaukana Pariisissa eräs toinen konsertti päättyi kaaokseen, sydäntä kylmääviä uutisia. Miten ihminen voi olla niin pahuksen paha? Mitä asiaa edistää viattomien, täysin ulkopuolisten pariisilaisnuorten teloittaminen?

Pessimisti minussa sanoo, että ei tämä vielä tähän lopu. On vain ajan kysymys milloin meillä Suomen lintukodossa posahtaa. Toivottavasti ihmeitä tapahtuu ja koko helkatin fanaatikkolauma seuraajineen ja sotureineen palaa helvetin tulessa. Mahdollisimman pian.

Maratoonari
Kellonsoittajana
Lauantaina kotimatkalle päästiin ihan hyvissä ajoin ja ensimmäinen etappi oli Paloheinässä. Siellä rakas Siskolikkani toi finaaliin kahdeksan kuukauden projektinsa, ensimmäinen täyspitkä maratooni on juostu maaliin saakka. Käsittämättömän hieno suoritus.

Maaliintuloa emme valitettavasti voineet jäädä todistamaan, tässä ensimmäisessä kuvassa hän tulee seitsemänneltä kierrokselta kääntöpaikalle, toisessa kuvassa kello jota sain hänelle kilkuttaa viimeisen kierroksen merkiksi. Ja kyllä kilkutin!

Arvostan valtavasti hänen saavutustaan. Työ, lapset, jääkiekko ja arjen yksin pyöritys vievät tehot. Mutta kun poika on jäällä eikä äidillä ole toimitsijavuoroa, silloin hän painuu kiertämään hallien lähimaastojen lenkkimaastoja. Ja juoksee muuten muulloinkin kuin lätkäiltoina, säällä kuin säällä, Haltialan peltolenkeillä askeltaa yksinäinen hahmo. Ihailtava sitkeys ja tahto, semmoinen on minun sisareni.

Kotona Torpalla olimme ihmisten aikaan lauantaina. Napattiin matkalta pizzat mukaan ja illan ruuanlaitto oli hoidettu.

Olin niin poikki, että saunan jälkeen rojahdin suunnilleen suorilta jaloilta sänkyyn. 
Oli kiva jutella Sudburyyn ja terveisten kerronnan jälkeen Perikunta ryhtyi tutkimaan netistä lentolippujen hintoja Torontoon. Kova olisi heillä into päästä näkemään pieni pala Kanadasta. Toivottavasti jonain päivänä onnistuu.

Kotimatkalla pysähdyttiin vaihtamaan kuskia jossain Juvan ja Savonlinnan välillä. Kurkkasin levähdyspaikan kaiteen yli ja näky oli tämä:

Järjen riemuvoitto
Juu, ei ole ihmisen järjenköyhyydellä mitään rajaa. Onhan se nyt varmaan ihan tosi helppoa ja kätevää kipata turhat roinat ja roskat autosta ulos levähdyspaikalla. Eikä tuo kasa ollut ainoa, koko rinne näytti samalta. Olisi kyllä mukava yllättää tämmöisen tekijä ns. rysän päältä kiinni ja kuulla perustelut miksi näin tekee.

Jotenkin on hirveän vaikea uskoa, että kaatopaikkamaksut olisivat niin huimat, ettei sitä pysty maksamaan. Itsekin jätemaksuja maksavana tiedän, ettei se summa nyt oikeasti ole kova ja ainakin täällä meillä on jäteasemia jossa voi ihan itse, vapaasti valitsemanaan aikana käydä ILMAISEKSI jättämässä roinansa laillisiin ja asiallisiin astioihin. Niitä jäteasemia on isojen markettien takapihoilla, kylien jätepisteissä ja monessa muussakin paikoissa. Ainoa tehtävä on etsiä paikka, ajaa sinne ja nakella roippeet oikeisiin paikkoihin.

Vaan taitaa olla ylivoimaisen vaikeaa rakettitiedettä sekin, aina on näitä pimeäpönttöisiä jotka katsovat olevansa oikeutettuja kippaamaan jätteensä luontoon.

Pimeäpönttöisistä ei tunnetusti ole pitkä matka Torpan koiriin. Tässä muutama puhelinräpsy Leffen ja Peetun tämän päivän lumileikeistä. Leffelle menee Nassen työrotsi mikä sinänsä on ihme. Mutta Nasse on iso borderiksi.

Tollo ja Hönö
Hönö ja saalislapanen
Lumipallo!!

Tänään otin vihdoin itseäni niskasta kiinni ja kärräsin sipulipenkin äärelle valikoidut, pulskat valkosipulinkynnet ja nipun työkaluja. Kärryllinen hevosenlantaa ja ämpärillinen tuhkaa, siinä on kasvun takeet.

Iso-J jyryytti jyrsimellä mullan moneen kertaan nurin ja minä kuljin tekemässä vakoja. Kaksi L:n muotoista penkkiä tuli. Kuvanottohetkellä ne ovat vielä ilman katetta. Lunta tuli perinteiseen tyyliin kun Torpan valkosipulit istutetaan, mutta siellä ne nyt ovat. Ihan kaikkia en laittanut, ehkä kilo tai kaksi jäi laittamatta. Loppui valo ja voimat kesken.

Samaan aikaan toisaalla Nuorimmainen oppi juoksuttamaan Ponimiestä ja hienostihan se sujuikin. Ponimiehen liikunta on turvattu myös niinä päivinä kun päivä on lyhyimmillään. Hevosen ilme oli vähän vino kun tajusi, että nyt meitä juoksuttajia on kaksi eikä löhöpäiviä suoda enää huonoon säähän tai kentän puutteeseen vedoten. Nyt on kenttä missä juosta. Toki parasta liikuntaa on ratsastus kentällä tai maastossa, mutta joskus Ponikin joutuu liinan päähän ympyrälle.

Illalle ei ole muuta ohjelmaa, ihan perushommia vaan. 
Sain kuin sainkin täytettyä omakanta -palvelussa esitietolomakkeen Savonmuan tietäjien tapaamista varten. Tiistaista alkaa uusi ajanlasku.

Lunta on tullut koko päivän, nyt sitä on isommin valehtelematta viitisen senttiä. Ihmeesti maisema valaistuu kun on lunta. Lumentulon tajusin myös hevosten jalkoja vilkaisemalla, hirveät tilsat (lumikökkäreet kavioissa). Pakko soitella kengittäjälle heti huomenissa. Saattaa olla pari muutakin hokkikenkien kyselijää linjoilla.

Minun puolestani talvi saa tulla!
Kevyttä viikonalkua, missä lienetkin.

Maahanpanijaiset




16 kommenttia:

  1. Nyt liippasi jo melko läheltä. Jos olisin tiennyt Torpan Armon olevan huudeilla, olisin köynynnyt vaikka miten lenkkipolun varteen moikkaamaan. No, toisella kertaa sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vierestä vietiin ;-)
      Siinä Paloheinän jäähallin kulmalla oli maratonin huoltopaku ja maali, olet ehkä joskus nähnytkin sen miehen siinä parkissa?

      Toisella kertaa juu! Sitä odotellessa kepeää viikkoa.

      Poista
  2. Saiko kyläläiset taas katsottavaa, kun istutushommissa olit marraskuun puolivälissä (hyvänen aika)?

    Ihmeentynkä, että valot eivät laukaisseet migreeniä.

    Samaa mieltä roskaamisesta. Täällä on kuulemma tapana kipata sillalta roinat tuohon kaupungin keskellä olevaan järveen. Jep.

    Tollo ja Hönö ovat suloisia.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taktisesti pukeuduin mustaan takkiin mutta pipo varmasti näkyi. Eikä pottumopon pärinä jäänyt sunnuntaikävelijöiltä kuulematta joten osasivat tiirata oikeaan suuntaan.

      Minä olin henkisesti valmistautunut poistumaan konsertista etukäteen mutta hyvin pärjäsin. Ehkä se mun pullistuma painaa myös jotain migreenihermoa.

      Täällä myös joki nielee paljon tavaraa, sukelluskerhot dyykkaavat keväällä enimpiä pois, roju tarttuu venepoijuihin ja vetää ne alas. Sikamaisia ovat ihmiset laiskuudessaan ja piittaamattomuudessaan.

      Poista
  3. Je suis Paris, Pariisi Valon Kaupunki, Nemppalassa on seurattu herkeämättä viikonlopun tapahtumia. Lauantaina heräsin epäuskoon, Pariisi on ehdottomasti yksi kauneimmista ja viehättävimmistä kaupungeista, one of my absolutely favourites. Viimeksi siellä ollessani työmatkalla katselin Sacre Coueria hotellin ikkunasta aamuin ja illoin ja muistan aina Pitkänperjantain illan vuosia sitten ranskalaisen yrityksen palkkalistoilla ollessani, kun käveli kollegoideni kanssa Montramartren kukkulalla, kirkosta kuului urkujen soittoa. Kuinka kukaaan voi olla niin brutaali, niin sivistymätön, että teloittaa silmittömästi perjantai-iltaansa viettäviä pariisilaisia? Aion useammin valita lasiini ranskalaisen viinin ja hautaan Pr..a-haaveeni ja perhana ostan sen Speedyn LV:ltä, Perilliset saa lähteä assistenteiksi ja tilaan vielä kustomoidun version Ranskan lipun väreissä. Vaikka globaali politiikka ei ehkä ole vahvinta osaamisaluettani, toivon että G20- maat löytävät yhteisen linjan ja pommittavat sen f...king kolkan maan tasalle. Olen niin vihainen ja toivon todellakin että rajavalvontaa tiukennetaan ja Supo saa entistäkin tiukemman tiedustelulainsäädännön käyttöönsä, mieluiten jo heti huomenna. Huhhuh, olipas tilitys mutta aidosti viime viikon jälkeen Pariisin teon pahuus on vienyt energiaa. Leffe näyttää kyllä aika Hönöltä Nassen takissa:). ja totta puhuen mantteli pukee Nasse-setää paremmin. Tsemppiä Savonmaalle, pitäisi liikkua niillä kulmilla itsekin mutta tarkkaa aikataulua en tiedä ja DickDock Hillillekin pitäisi tulla. P.S Marralla oli huippuhienoja Ponikuvia, piristi päivää:) Kaunis Ponniini! Terkkusia kaikille , big HugsYou can call anytime<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoja latuja omatkin ajatukset kulkevat. Jos Ranska monen muin maan rinnalla osallistuu Isisin vastaiseen taisteluun, on se näemmä niille hulluille syy tulla ihmispommeina Eurooppaan.

      Nyt pitäisi vihdoin meillä pohjolassakin ottaa päättäjien pää pois pyllyistä ja antaa tiedustelupalveluille kaikki apu ja oikeus seuloa radikaaliaines esiin. Yksilönvapaus hetkeksi syrjään kansallisen turvallisuuden edestä.

      Katsoin Marran kuvat, hienot!
      Ehkä törmäämme, ainakin jos tulet näille kulmille? Kerubin lounas?

      Poista
  4. Kyllä ottaa päästä ihmisten laiskuus ja nuukuus ihan väärässä paikassa, eli laittomat kaatopaikat. Tällä maalla se on ikävä kyllä vähän niin kuin yleinen tapa. Mutta melko vistoa metsälenkillä törmätä sohvakalustoon tai pakastimeen... vihaksi pistää!

    Pientä kiukutustahan tuommoinen on maailman tapahtumien äärellä. Hulluja ei edelleenkään tarvitse kylvää eikä kyntää. En voi käsittää viattomien ihmisten teurastusta. Se on vain ihan hirveän väärin.

    Kiitos koirakuvista - niillä on näköjään hulppean hauskaa lumessa irrotella. Meillä on maa edelleen musta. Siis sysimustaa on, kun valoa on jaossa niukasti ja pienen hetken päivällä.

    Onnea valkosipuleiden istutuksesta! Siellä versoo tulevaisuuden toivot heti varhaisesta keväästä.

    Voimaa viikkoosi. Tiistaina varustan erikoispeukutuksen tanaan koko päiväksi. May the Force be with You!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maalla on perinteisesti kuopattu kaikki turha roina mutta se on tehty omalle maalle. Nykyisin roina dumpataan surutta muitten maille eikä tajuta, että kunta eli me niidenkin siivous maksetaan.

      Eivät nuo ihmissaastat ole mitään 'veljiä' tai sotureita. Raukkoja paskiaisia ne on. Niin julmaa kuin se onkin, sotivissa maissa syntyy aina myös siviiliuhreja. Mutta kyllä isis ja muut kilipäät tappavat siviilejä enemmän. Ihan siellä omilla alueillaan.

      Tiistai on erään ajanlaskun päätös ja uuden alku. Nähtäväksi jää mitä se tuo tullessaan.

      Poista
  5. Voihan mitkä riukulat jalat tuolla Lehottaja-Leffellä on! Ne karvaiset tumpulat olivat ihanat!

    Joko tulet kohta maastoilemaan kun on luminen metsä?
    Minä olen nyt vapaa kuin taivaanlintu, aikaa on vaikka muille jakaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leffe on kieltämättä pölhön näköinen mutta parissa viikossa karvaa tulee koipiinkin.

      Sulla alkoi nyt vapaa? Hienoa!
      Mulla alkaa piinaviikot, tänään tuli märkää rättiä kasvoille kun Kuopio siirsi aikani perjantaille. Ja sekin käynti voi olla ihan vaan 'seuraillaan nyt tilannetta' -tuloksella. Eli turha.

      Rento maasto voisi ehkä vähän tätä odottelua helpottaa.

      Poista
    2. Mitä v****a? Miten ne nyt sitä aikaa voi tollain vaan siirtää? Kyllä sitä nyt pitää hoitoon päästä kun tommosista asioista kuitenkin kyse. Argh!

      Poista
    3. Älä suostu siihen, että tuloksena on seuraillaan vaan tilannetta...vaadi tutkimuksia ja toimenpiteitä, jos jotakin ylipäätään voidaan tehdä.

      Mulla on elämänpituinen historia yliopistosairaalan/keskussairaalan asiakkaana eikä mulle koskaa ole tehty noin. Joskus on soitettu, että aikoja vapautui, että voinko tulla aikaisemmin kuin kutsussa on.

      OP

      Poista
  6. Kuomaseni, asia etenee varmastikin perjantaina. Jos ei etene, niin sitten etsitään keinot ja kontaktit... että etenee! Neurokeskus joutuu vastaamaan hoitotakuun mukaisesta hoitoon pääsystä enkä usko uhkasakkojen kiinnostavan. Todennäköisesti Poppamies on sairastunut itse! Täällä olen istunut aamusta Mr: Dellin äärellä ja hetkinen pitäisi vielä jatkaa mutta ihanaa on olla omassa kodissa eikä Radisson-kodissa. Warm Hugs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marra, OP ja Nemppa.
      Ei kieltämättä mieli mettä keittänyt kun sain sen puhelun, annoin kyllä välittömän palautteen. Ja pyysin myös anteeksi tuohtumustani.

      Ja vaikka maailmassa on paljon enemmän kärsiviä, minä en jaksa tätä särkyä enää montaa viikkoa.

      Odotamme nyt perjantaihin jolloin toivottavasti alkaa uusi ajanlasku.

      Poista
    2. Purkaa valmiin lastoituksen peukaloista.... Odottavan aika ON pitkä. Malttia olla rauhallisesti, vaikka ottaakin päästä nyt myös vähemmän kirjaimellisesti.

      Poista
    3. Lepo vaan, perjantaina kl 12 saa jöpöttää!
      Ihan tyhmää järkätä koko viikon jutut nyt uusiksi mutta minkäs teet.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com