maanantai 10. elokuuta 2015

Likapyykki pestään kotona

Loimet valmiina
Sunnuntai oli mitä aurinkoisin ja parhain pyykkipäivä. Niinpä retuutimme painepesurin tykötarpeineen pihalle ja levitimme pressun. Siihen ensin muutama matto, sitten satulahuopia ja lopulta neljä loimea.

Kyllä se on vaan niin, että minä en enää muita loimia osta kuin Horsewaren Rhinoja ja Ramboja. Tuo yksi Wahlstenin fleece saa armon, se on hyvä kuivatusloimena. Vanhin Rambo -sadeloimi on vuosikertaa 2011 eikä siinä ole vielä mitään muuta vikaa kuin Ponimiehen repimä toinen etulukko. Oman nuttunsa jäbä tuhosi viime keväänä, samana yönä kun nosti karsinan oven saranoiltaan ja tuhosi saranat. Ihme virtuoosi se eläin kyllä on.

Mutta vielä noihin loimiin. Toki ostohetkellä yskittää, koska eivät todellakaan ole markkinoiden halvimpia loimia. Mutta mieluummin minä maksan kerralla pikkuisen enemmän, kuin ostan joka vuosi kaksi halpisloimea joita ei kannata ensimmäistäkään kertaa pestä.

Onneksi meillä hevoset eivät juurikaan harrasta toistensa loimien tuhoamista vaan antavat nuttujen olla kiltisti paikoillaan.  Paitsi Ponimies joka saa joskus äärimmäisen tuhoisia ideoita. 

Kun loimet oli ripustettu kuivumaan, oli aika laittaa kaikki munat yhteen koriin ja kokeilla miten laukkujen pesu painepesurilla onnistuu. Minulle on kertynyt vuosien aikana useampi Longchampin nailonkassi. Suurin osa on lojunut käyttämättömänä koska niihin on tullut joku ruma tahra tai muuten näyttävät nuhjuisilta.
Don´t try this at home
Siitä vaan pressulle, kastelu ja mäntysuopa pintaan. Vähän jynssäystä juuriharjalla ja sitten painepesurilla huuhtomaan.
Pikkuisen hirvitti niitä viritellä kuivumaan, lopputulos kun saattaisi olla ihan mitä vaan. 
Tänään kurkkasin varovasti ja kappas, ihan käyttökelpoisia ja puhtaita laukkujahan niistä oli tullut.
Yhteen isoon tummansiniseen oli tullut valkoinen pieni viiru, ilmeisesti paine oli raapaissut väriä veks, muuten ei mitään havaittavia vaurioita.

Joten kyllä laatu kestää vähän kovempaakin käsittelyä. Viime viikolla pesin muutamat kuolaimet astianpesukoneessa ja sekin oli oikein toimiva ratkaisu.
En nyt kuitenkaan ryhdy Niksi-Marttana ketään ohjeistamaan, omalla riskillä voi tehdä näitä kokeiluja. Tällä kertaa tarina ei päättynyt harmitukseen.

Kassialman pyykkipäivä

Pyykkipäivän parasta antia olivat puhtaan pyykin lisäksi entisestään ruskettuneemmat kintut. Aurinko näyttää nyt majoittuneen Torpan ilmatilaan ja se kyllä kelpaa. Tuuleekin juuri sopivasti.
Tänään olisi tarkoitus desinfioida talli ja katsoa mitkä kohdat kaipaavat paikkamaalausta. Karsinat on jo pesty.

Yritän lisäksi tehdä jonkinlaista päätöstä ensi talven kuivikkeesta. Meillähän on ollut olkipelletti hevosten alusena ja se on kyllä ollut hyvä ratkaisu. Nyt mainostetaan kovasti hamppukuiviketta ja naapurikaupungissa sitä valmistetaan. Täytyy varmaan vierailla tehtaalla ja tutustua aiheeseen paremmin. Turve ja puru eivät ole vaihtoehtoja, olkipelletillä tai hampulla mennään. Olisi kiva kokeilla hamppua, ainahan sitä voi palata olkipellettiin jos homma ei jostain syystä toimi.

Hevoset tulevat kotiin loppukuusta, katsotaan nyt miten saadaan hommat kuntoon.
Tähän loppuun haaviin jäänyt Haapaperhonen, koiras se kuulema on. Hieno kuin mikä ja melko harvinainen näillä seuduilla. Hevostarhassa olen joskus noita nähnyt, nyt Iso-J nappasi haaviin.

Nyt kun likapyykki on pesty, on syytä sukeltaa tilinpäätöspuuhiin. Älyttömän kiinnostavaa puuhaa tämän kesän ainoina aurinkoisina päivinä, mitenkä sattuikin?

Aurinkoista viikon jatkoa, missä lienetkin !

Haapaperhoskoiras



2 kommenttia:

  1. Oi onnellista saada loimipyykit pestyä! Mulla matonpesu-urakka vartoo tekijäänsä, voi olla että kun kerkeen on taas sadekausi. Kesän helteet kun saattoivat olla tässä, kukapa sen tietää...

    Hamppu kuivikkeena on ihan uusi juttu minulle, itse taaplasin purun ja turpeen seoksella. Sekin koska lantakomposti oli siten ylimaallisen etevää viljelytouhujen iloksi... tämmöisen linkin lukaisin http://www.hamppukauppa.fi/product/30/hamppukuivikelava-24-paalia-tallille-kuljetettuna

    Mitäs kuiviketta kanalaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ollut kanalassa pitkään puru, mutta murhemielin sitä sitten kärräsin kompostin takaosaan, maatuu niin hitaasti ja ammoniakinhaju kanalassa oli aika topakka vaikka yritin talikoida enimpiä pois ja korvata uudella. Viime talvena siellä oli hevosten karsinoiden kevätjämät ja lisäsin vain purua pintaan siivousten jälkeen, valaisee niin nätisti. Se combo toimikin hyvin. Ja sillä jatkan. Nytkin on kanalan siivousta odottamassa iso kottarillinen hevosten kuivikkeiden jämiä.

      Hamppua ne kovasti nyt kotikanaloissakin suosivat, saapa nähdä tuleeko siitä nyt uusi kuivike purun ja turpeen tilalle. Kestopehkua monet ainakin yrittävät mutta minulla ei sielu sietänyt sitä käryä joten kippasin kokeilutalvena marraskuussa käryävät pehkut pois.

      Mikäli hamppuun päädyn (saan hinnan neuvoteltua sopivaksi), kokeilen sitä kanalassakin.

      Ja kyllä, mikä ilo oli kantaa tuulen- ja mäntysuovanraikkaat loimet ja satulahuovat varastoon! Nahkakamojen pesutalkoot meillä on sitten kun hevoset palaavat varusteineen kotiin, sitä pyykkiä kyllä riittää.Täällä on nyt ollut todella hienot säät jotka ovat suosineet näitä pesuharrasteita. Pitäisi pesaista hevosetkin. Ponimiehen kohdalla se on kyllä ajan ja aineiden tuhlaamista, jäbä dyykkaa ensimmäiseen ojaan heti kun on pesupaikalta laitsalle talutettu. Tamma ehkä vähän heiluttelee tukkaansa ennen kaatumistaan suorin jaloin saviojaan.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!