torstai 23. huhtikuuta 2015

Kehno keskiviikko ja tyhmä torstai

Katsaus keskiviikkoon
Nythän nämä kuvat heittelevät ihan omilla säädöillään, en lähde koodaamaan kun en jaksa opetella ja Blogger on joskus kaikessa nokkeluudessaan käsittämättömän joustamaton. Tämäkin teksti taitaa upottautua kuvatekstiksi.

Keskiviikko oli ihan tyhmä päivä. Mutta tyhmälläkin päivällä on kai tarkoituksensa ja opetuksensa. Ensinnäkin, Herrasväen (kaupunkilaisvieraiden) sisäänkäynti hahmottuu pikkuhiljaa. Sain pestyksi kaikki 98 ikkunaruutua rikkomatta ensimmäistäkään. Kovasti mietin mistä saisin puuttuvat 2 ruutua pestäväksi mutta koska väliovi on varastossa maalausta vartomassa, tyydyin hinkkaamaan ulko-oven laseja. Niitä ei kuitenkaan ikkunalaseiksi voi laskea. Älkää kysykö miksi. Siis: 98 pestyä ruutua.

Kun itseeni tyytyväisenä löntystelin tupaan, näin kaikki tuvan neljä ikkunaa kaikkine kymmenine ruutuineen ja koirien tekemiä nenäleimoja lähes kaikissa alarivin ruuduissa. Melkein masennuin. Tajusin, että kaikkihan ne on pestävä ennen kesäkuun kahvijuhlia. Meinaan jokaiselle kyllä mainita, että katso nyt, lasitkin pesin kun Esikoinen ripille pääsee. Tosin, koska perillisellä on varsin arveluttava geenikeitos taakk syntymälahjanaan, voihan sen rippikoulunkin reputtaa.

Ehkä voin skipata ikkunanpesun tällä tekosyyllä. Voinhan?

No sitten satoi rakeita. Minä jo peljästyin, jotta nyt tuloo vettä ja räntää ja roiskii pestyt ikkunat ihan viiruisiksi. Ei sentään, rakeilla pommitti. Pieniä olivat rakit ja rakeet, eivät tuhoa tehneet.

Hyväksi lopuksi Felix löytyi lojumasta Pienyrittäjän johtajan tuolilta, persaus valuu tuolin yli ja jätkä senkun kuorsaa. Ulkona lyllertää lihavia hiiriä ja myyriä mutta jätkät senkus lihovat tuvassa ja ryöstävät omin lupineen ruokakaapin antimia. Harva se päivä on vähintään pari Latz -pussia revitty auki ja sisukset imetty nälkäisiin kitoihin.

Joo, keskiviikko oli semmoinen semiärsyttävä päivä, mutta jotain sentään sain aikaankin. Illalla kuopaisin vähän kukkapenkin kulmaa ja löysin paljopaljon penkkipunnertajia. Sinivuokkokin jo yhdellä tupsulla kukkii. Pitää kuvata kunhan säät tuosta selkenevät.

Ja tietysti käytiin taas autokaupassa. Nyt löytyi Iso-J:n toivoma tilaihme. Minua kyllä miellytti enemmän esillä ollut punainen Ranger, mutta hintalapun lukema 61000 € palautti taas elämän realiteetit mieleen. Enkä kyllä ikänä päivänä moista summaa autoon laittaisi. No ehkä siinä tapauksessa, että joku Eurojackpotin päävoitto napsahtaisi, voisin ehkä sortua kevytmielisiin auto-ostoksiin.  Rangerissa sentään oli vetokoukku vakiona, Iso-J:n vaihtoehdossa ei. Joku hiton tyhmä panoraamakatto kyllä on ja ne turhamaisuuden huiput, erikoisvanteet.

Taas Hirnakkaa harmitti. Kaupasta poistuessamme saimme niskaamme hurjan sadekuuron, varmaan ihan kostona yläkerrasta. Nöyrä pitää olla.

Torstainen kevätaamu
Tänään heräsin huonosti nukutun (hukun räkään) yön jälkeen talvisiin tunnelmiin. Ikkunan takana pyrytti ihan kunnolla. Linnut huusivat hätäpäissään puissa kun ruoka katosi valkoisen hyhmän alle.
Iso-J lähti reissulleen ja ihan tarkoituksella on vielä talvinakit autossa. Yrittäkööt vaan sakottaa, vappuna vaihtuu meillä kiesit kesärenkaille.

Aamulla pukkasi kaupunkireissua ja kaikesta mahdollisesta (mukaanlukien säätila) närkästyneenä luikahdin salille ja tein ylimääräisen treenin, mikäli kohdensin oikein, huomenna istuminen on vaikeaa. Sitä nöyryyttä minä haen, jos ei muuten niin persauksen kautta.

Iltapäivällä oli ohjelmassa toinen reissu ja nyt iltaa kohden näyttää tahti asettuvan. Säätila jatkaa sen sijaan riehumistaan, tuli taas lumituisku, kova tuuli ja nyt paistaa kuin viimeistä päivää. Etelämpänä on puita katkipoikki ja sähköt menneet samalla.

Kyllä meinaa talvi vielä hanttiin pistää keväälle, ei se mokoma helpolla hellitä mutta tappio on varma. Kevät voittaa ihan näillä näppäimillä. Tuntuu kyllä ihan oudolta kun ei tarvitse miettiä laitumien aitaamista, hevoset tulevat näillä näkymin kotiin vasta joskus elokuussa. Silloin toki jotain aitaa vedetään, mutta turha niitä on nyt suunnitella.

Hyväksi lopuksi tähän vielä kuva Kyttäkaksikosta jonka yllätin näin sopuisasti. Meillähän on ollut portti tuvan ovella rähinöitä rajoittamassa. Joskus portti unohtuu auki ja Nassehan sujahtaa oitis tuvan puolelle tutkimaan onko taivaasta satanut mannaa ruokakuppiin.

Peetu pääsi eilen Kasvistädin trimmiin ja nyt olisi turkki melko mukavassa kunnossa seuraavaa näyttelyä ajatellen.  Saapa nähdä tekeekö Tenavatähti comebackin vai jatkuuko sama nihkeä tuomarilinja. Mustavalkoinen Jack Russel on kovastikin makuasia ja niiden perusteellahan ne koirat sijoitetaan riviin.

Leppoisaa torstain jatkoa, missä lienetkin!

Pitkästä aikaa, kyttäkaksikko



8 kommenttia:

  1. Erikoisvanteet turhamaisuuksia??? No ei tietenkään :D Kerrohan kuinka autokaupoilla käy....

    Pohjanmaa kuittaa aamun viiden sentin räntäkerroksessa. Ja niin kuin rehvakkaasti eilen nakkasin pitkävartisen lumiharjan autosta pois... mutta talvitassut oli vielä alla. Lumi suli sitten auringonpaisteeseen ja alkoi kummasti vihertää! Pintakastelu oli näköjään osin tarpeeseen.

    Respektiä ikkunanpesusta. Ruutujen määrä on... häkellyttävä. Mutta työ tekijäänsä kiittää ja valo pääsee sisälle sekä näkymät kirkastuvat ulospäin. Kehtaa kesän vihreyden rynniä sisälle!

    Missäs Peetu-poikanen seuraavaksi esiintyykään? Varustaudun etäkannatusjoukkoihin etsimällä peukutuslastat asennusvalmiiksi!

    Käyhän kattomassa istutettuja valkosipuleitasi - meillä ovat jo terhakasti 5-10 sentin piipalla! Nyt pitäisi kylvää parsa- ja kukkakaalit. Tomaatin taimet rehvakkaan alun jälkeen kuolivat yksi toisensa jälkeen. Pikkasen otti pattiin, taimipolte tai mikä lie... todistus taas siitä, että siemenkasvatus on mulle täysin tuomittu yritys. Huoh... onneksi saa valmiitakin taimia. Nih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Peetu esiintyy ihan vaan piirikunnallissa näyttelyissä, naapuripitäjistä eteläinen on seuraavaksi.

      Jos sulla ei kylvöhommat suju niin minä en ole saanut edes kylvöjä alulle. Hups...

      Poista
  2. A clean house is a sign of a wasted life... Tällä tekosyyllä minä pärjäilen ;)

    Mun kaverilla on kiva metallinhohtosininen rangeri ja kiva uus traileri ja olen ollut niillä pari kertaa kisakuskina. Kiva on ajella hyvillä vehkeillä. Mutta itsekin kuulun osastoon, että tarvittaisiin se eurojackpot, että rupeaisin moisia virityksiä ostamaan. Ja ihan nöyränä tyttönä myönsin, että "olen vain kuski", kun kisapaikalla tuli eräs valokuvaajana tunnettu nainen kehumaan vetovehkeitäni. Juu, ei ole minun! Mutta täytyy sanoa, että oli niillä kiva heppaa vetää, kun itse kun olen vetänyt ponia kisoihin joko vanhalla Volvollani, josta uhkaa loppua voima tai sitten lainatuilla autoilla, joissa milloin kuskin ovesta ei pääse ulos tai sähköjohto pitää vetää jesarilla kiinni töpseliin, niin onhan se mukavaa vaihtelua hypätä parempien vehkeiden rattiin joskus. Mutta harvinaisena ilona se taitaa meikäläisen elämässä pysyä. Kun noissa esim rangereissa ja muissa vetureissa ei tunnu hinta putoavan sitten millään tarpeeksi alas, vaikka vuosia ja kilometrejä olisi enemmän kuin tarpeeksi.

    Nöyränä on pysyttävä. Vai pitäiskö sittenkin lotota.... Erikoisvanteet, mitä ne on? Kuka semmosia tarvii? Raakaa voimaa tässä tarvittais ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raaka voima, neliveto ja aluvanteet :D Pärjäillään.... Jos Marra luulet, että leuhkin niin seuraavaksi vedän leuan rintaan ja kerron että jokainen pöhäkästi alkanut tomatintaimi nyykähti toinen toisensa perään. Ei auta kehua aluvanteita kun ei edes tomaatteja saa hengissä pysymään. Itse asiassa tomaatintaimet olis olleet tuottoisammat kuin ne perhanan vanteet...

      Poista
    2. Voi himputti, onko sulla neliveto... olen kade. Mutta onneksi vain ne aluvanteet, mä kun olin nuori ja fanitin jenkkiautoja, niin musta vain kromivanteet oli oikeat ja naureskelin vähättelevästi isäni ja veljeni aluvannekuolauksille. No, sittemmin olen siirtynyt kantaan, että perus peltivanteet on parhaat ;) Tänään yritin muuten pestä jollain vanneharjalla sen verran niitä vanteita ja etenkin pultteja ja niiden ympäristöä, että saisi kesäkumit vaihdettua alle. Ei ollut helppoa, kun en jaksanut mitään painepesuria virittää käyttöön, vaan käsipelillä yritin pestä ja damn sitä kuivaneen kuran määrää. Aina tuli uusi kerros KUIVAA kuraa kun oli heittänyt kolme ämpärillistä vettä päälle ja pessyt harjalla kerroksen kuraa pois. En tiedä miten tämäkin on taas mahdollista.... (ja pölykapseleita en siis hanki, vaikka mikä olisi).

      Toimittaisin sulle mieluusti tomaatintaimia, ellet olis niin kaukana. Mulla kun on taas vaihteeksi reiluhko ylituotanto meneillään. En tiedä miksi saan tomaatit ja paprikat elämään, mutta tapan kaikki kukat. Elämän mysteerejä...

      Poista
    3. Jep, kivahan se on kunnon kalustolla kurvailla mutta paluu oman auton ankeuteen on homman vähemmän kiva kääntöpuoli.

      Minä haen tomaatintaimet(kin) valmiina, valkosipuli onneksi puskee piippoja esiin heinäkatteen alta! Jeee!!

      Poista
  3. Voi onnen päivää! Outback tuli tänään ehjättynä kotiin! Neljän viikon piina yhdellä autolla ja paljon urheilevalla Maestrolla on kanittanut minut pyörämatkojen päähän. Nyt on kulta kotona! Neljän viikon piina johtui erikoisauton erikoisosien löytämisen vaikeudesta. No nyt on vetonivel ja valitettavasti myös akseli (juu yhdessä paketissa...) asennettu alle. Ja katsastusaikaa tämä kuu.

    Marjatarha siivottu! Yksikään personal trainer ei olisi saanut minua kurottelemaan, konttaamaan ja suorittamaan satoja kyykkyyn-ylös jumppaa. Marjapuskat saivat. Perse huutaa hoosiannaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon ilakointiin on riemullista yhtyä! Tiedän miten olet odottanut kuin kuuta nousevaa sitä subarua. Voin kuvitella miten sora ropisee kun emäntä lasettaa peltotietä.

      Jaan myös persaustuskasi. Minulla kyllä marjapuskat saavat nukkua ruususen untaan, salilla kyykätty ja prässissä rääkätty tarakka on kuin jyrätty. Pitää kai vatukko leikkoa koska sieltäkin hyvä treeni heruu bonuksena.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!