lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävät



Näin Ystävänpäivän iltana ei juurikaan ole enää mitään lisättävää, kiitos Ystävät kun olette elämässäni.

Onnekseni ystäväpiiri on laaja, siihen mahtuu väkeä laidasta laitaan, kaveripiiri vielä laajempi ja voi veljet miten mainioita tuttavia minulla onkaan. Yritin tänään ajomatkalla kaupungista kotiin miettiä mistä kaikista ympyröistä ihmisiä onkaan tarttunut elämääni, lopetin muistelot alkuunsa, loputon määrä nimiä ja kasvoja vain vilisi mielessä. Vanhimmat ystävät ovat kouluajoilta, ihan sieltä huimasta nuoruudesta. Lapsuusajan ystäviäkin on vielä muutama tallella, eivät ole kaikki lukuisten muuttojen ja ihmissuhdekiemuroiden melskeissä jääneet.

Sukulaiset ovat oma lukunsa, meitä on vähän, mutta kaikki sitäkin tärkeämpiä. Oma perhe... rakkaita jokainen.

On matkoilta mukaan tarttuneita, hevosten kautta elämään tulleita, myös kissat ja koirat ovat toimineet puhemiehinä. Jopa täältä blogimaailmasta on tullut huikean hauskoja tuttuja, moni toki vain bloginsa välityksellä mutta kuitenkin.

Entisiä työkavereita, paljon mukavia ihmisiä elämääni tavalla tai toisella vaikuttaneita.
Joskus on ystävyys haaltunut tuttavuudeksi, onneksi vain harvoin on joutunut poistamaan nimen ystäväkirjasta kataluuden vuoksi. Valitettavasti joitakin ystäviä on siirtynyt pilvien päälle, mutta siellä sitten rämpytellään lyyraa jälleennäkemisen riemussa, hurskaudessa ja kirkkaudessa. Tai noh, varmasti siellä kellaribändissäkin on tuttuja.

Paljon on koettu ja paljon on varmasti vielä koettavaa. Toivottavasti nykyiset ystävät pysyvät kyydissä ja uusiakin mahtuu vielä mukaan.

Erityisen iloinen olen siitä, että olen saanut ihan omia, uusia tuttavia ja kavereita, jopa jokusen ystävänkin täältä synnyinkaupungistani. Vuodet muualla etäännyttivät tehokkaasti kaikesta ja kun tänne vuonna 2009 paluumuutimme, olin kuin se vanha kunnon Liisa ihmemaassa. Kaikki oli outoa, uutta ja onneksi kuitenkin jollain tavoin tuttua. Kotikaupunki on pessyt kasvonsa moneen kertaan ja tuntuu nyt ihan oikealta kotikaupungilta.

Kiitos kaikille, halataan kun tavataan tai jotain. Missä se sitten tapahtuukaan !



PeeÄäs: viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä erityisen kiitollisin mielin mietin Torpan karvaisia kavereita, nykyisiä ja jo joukosta poistuneita. Elämä olisi aivan kamalaa ilman eläinystäviä. Pitkää ikää ja elämäniloa kaikille eläinystäville, ihan kaikille !

8 kommenttia:

  1. Lämmin ystävänpäivähalaus Hirnakalle! Kuulostaa imelältä, mutta otetaan sitten semmoinen lämmin ja energinen halaus :D Oikeasti - olet vain niin helmi ihmiseksi. Sanan säilän heilutusta on ihana lukea blokissasi ja mieluusti kuulla taas jossain vaiheessa livenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt pukkasi silmähikeä, kiitos. Helmi olet itsekin, tiedä se. Maailma olisi katala paikka ilman kaltaisiasi. Keväämmällä tavataan, tuon vähän 'pesämunaa'. Ja ilolla esittelen uuden selkäni. Tai uudelleenrakennetun. Vähän fiksatun.

      Tuskin maltan odottaa tapaamista! Terveisiä sinne kaiken muutoksen keskelle... Jaksakaa!

      Poista
  2. Ystävänpäivää rakas Hirnakka! <3

    Vaikka mä saan seurata sydän kylmänä sun kipsailujasi/lekurireissuja, niin silti sä olet jotain sellaista...(mitä ei kommalaatikossa voi sanoa koska on juttuja joita uteliaiden ei tarvitse tietää) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos. Tässä on kuule ollut haaverilaskuri ihan viraton, ihmeen terveenä on saanut olla jo kauan.

      Hyvää ystävänpäivää tundralle!

      Poista
  3. Vielä ehdin : Tiukka rutistus rakkaalle ystävälle ja halaus myös Titalle <3 Wanhat Wetet !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaapa vaan, ettenkö muistanut yhtä hurjaa Weteraatotapaamista Inkoossa :D

      Poista
    2. Koskaan ei ole liian myöhäistä halata ystävää! Etähalit sinne Solsidaniin :D

      Poista
  4. Ja kyllä www-aika poiki monta hupaisaa hetkeä. Yhdessä on iloittu ja surtu, kiitos vaan kaikille Weteraadoille jotka nämä terveiset luette <3

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!