maanantai 19. tammikuuta 2015

Pari ihmettä


Tuosta edellisestä riparia koskeneesta päiväkirjamerkinnästä ja sen synnyttämistä ajatuksista kehkeytyi uusi. Yleensä välttelen tässä Torpan päiväkirjassa aiheita, jotka herättävät suuria tunteita ja joista jokaisella on oma mielipiteensä. Uskonto ja politiikka ovat 99 %:sti (ei mennyt oikein tuo taivutuspääte) niitä asioita joihin en kajoa tällä foorumilla. Paitsi nyt prosenttijengiläinen minussa vaatii puheenvuoron.

Itse kukin oman kantansa perustelee ja sen kanssa elää, en ole minä mikään tuomitsemaan kenenkään maailmankatsomusta. Ainakaan niin kauan kun siinä ei olla pienille paha ja ollaan muutenkin ihmisiksi,  ketään tahallisesti ja tarkoitushakuisesti sortamatta, riistämättä tai loukkaamatta. Epäreiluus, kohtuuttomuus, ahneus ja suoranainen typeryys ovat asioita joihin törmätessäni näen tapauksesta riippuen tuskanpunaista tai ärsyynnyn ihan mahdottomasti. Mutta harvoin provosoidun. 

En minä nytkään ole provosoitunut, en sinne päinkään. Tuli vain siellä kirkonpenkissä istuessa mieleen yhtä sun toista. Kuten eilisen kommenteista saimme lukea, rippikoulu voi olla suunnattoman ahdistava kokemus, koettelemus suorastaan. Tai sitten vain muutaman kuukauden pituinen jakso nuoren elämässä jota muistellaan aikansa ja sitten se jää uusien kokemusten alle.

Ylimmäinen kuva on suora räpsy Esikoisen ripariaineistosta, vuosimallia 2015. Eilisessä saarnassaan pappi kertoi tulevaisuuden ennustamisista ja muista spekuloinneista joita ihmiskunta on aikojen alusta saakka pohtinut; mm. temmataanko kristityt taivaaseen ennen maailmanloppua ja sen sellaista. Tuo Fingerporin kuva on omassa hönöydessään kyllä ihan hervoton. Pitelin siis poskiani pyhäaamuna kirkossa kun muistin tuon kuvan ja kuuntelin päivän saarnaa.

Meillä täällä on nykyisin aika rentoa meininkiä, ainakin riparitouhuissa. Ei se jäykkää jäpitystä ollut silloinkaan kun omani kävin... vuonna... *kööhhööhhööhhöh* ... mitä väliä. Hiihtolomalla hoidettiin homma pois, ettei yksikään kesälomaviikko tuhraantuisi tunkkaisessa leirikeskuksessa. Äitikulta kertoo paljon karumpaa tarinaa oman aikansa rippikoulusta, kepillä tuli sormille jos näpräsi lettiä tai soperteli kymmenessä käskyssä. Se oli se Herran pelko ja herralla pelottelu.

Mihinkä sitä rippikoulua sitten tarvitaan? No ei kai mihinkään varsinaisesti, lähinnä ehkä yleissivistyksen kannalta se on hyvä käydä mikäli seurakunnan jäseneksi on kastettu. Että tietää nämä tärkeimmät loitsut ja rukoukset ja opetukset.  Ja että on kummiksi kelvollinen mikäli semmoinen kunnia eteen osuu. Jotkut saavat seurakunnan toiminnasta uuden harrastuksen, jotkut saavat hengellistä antia, kuka mitäkin. 

Perusteinille (esimerkiksi minulle) se on ehkä yksi kokemus jonka muisto haaltuu ajan myötä jonnekin päiväkirjojen sivuille. Mutta joka on tärkeä ajanjakso asian ollessa akuutti.

Ikävää on se, että aikuiset tuntuvat sössivän tämänkin asian. Perheethän ihan keskenään päättävät käykö teini riparin vai ei, en minä siihen puutukaan. Meinaan vaan näitä kiihkomielisiä Jumalan karitsoita jotka eivät näe omaa kapeaa putkeaan laajemmalti. Mikään tuskin tappaa nuoren uteliaisuuden, innostuksen ja oppimishalun tehokkaammin kuin tiukasti rajat ja reunat asettava 'kyllä näin on totisesti koska minä niin sanon' -sananjulistaja. Silloin kun uskontoa käytetään lyömäaseena, uhkana, pelotteena ja ties minä kiristysvälineenä, silloin ollaan minun oikeustajuni mukaan kaukana siitä mitä uskonnossa on opetettu, se lähimmäishomma tuli ekana mieleen.

Lähinnä nämä kiivailijat käyttävät uskontoa oman asemansa pönkittämiseen ja sallivat asemansa tuoman vallan käyttäytyä katalasti ja käyttää epäinhimillisiäkin keinoja asiansa ajamiseen. Eikä se asia aina ole pyhä ja harras.

Ääh, etten loukkaisi enempää, antaa asian olla. Meillä ollaan sangen maltillisia mutta nykyaikaisia, ainakin riparipapin, nuorisotyöntekijöiden ja isoisten sekä riparilaisten kertoman mukaan. Käykööt Perilliset rippikoulunsa, yksi etappi elämässähän se on.


Niistä ihmeistä joita otsikossa oli vihiä. Olihan tuo ripariavautuminen omanlaisensa ihme. Koska ylipäätään katsoin aiheelliseksi avautua. 

Nyt on sitten meikäläinenkin virallisesti keski-ikäinen, koska olen hommannut kaksi lippua Joensuun Oopperayhdistyksen esitykseen joka on osa Joensuun Musiikkitalvi -tapahtumaa. Äitikullalle ystävänpäivälahjaksi meinasin tuon reissun. Paikatkin sattuivat ihan just eikä melkeen.

Vähältä piti, etten samalla reissulla buukannut lippuja Sami Hedbergin keikalle, mutta koska kalenteri on täynnä muuttujia, en kertakaikkiaan uskalla varata iltamenoa arki-illaksi itselleni ja Iso-J:lle.
Ihme siis, että edes tuon musiikkitapahtuman sain aikaiseksi hoitaa.

Toinen ihme. Ihmepoika ei ole enää virallisesti poni. Se on hevonen. Säkäkorkeus 153 cm tasan. Mittakeppinä tuo suomenhevostammavarsa joka viime syksynä näyttelyssä mitattiin ja tismalleen ovat samalla korkeudella. En minä ole edes osannut ajatella Ihmepoikaa aikuisena hevosena, varsanulikka se on ollut ja ponina pysyy, ainakin luonteeltaan. Ikinuori Vaahteramäen Eemeli, täsmätuhoase ja mitä suloisin pikku PONI. Nih.

Töttis on virallisesti ponimittainen, hassua sekin.


Ja tässä se Iso Ihme. Espoonlahden hammashoitolaan on Esikoiselle varattu aika!!! Ei ole espoolaisten veroeurot menneet hukkaan kun on niin hienot it-systeemit värkätty, että Joensuussa voi varata Espooseen ajan. Tai itseasiassa, ilmeisesti Espoossa on pidetty vapaiden aikojen arpajaiset ja tänä vuonna onni osui meille. Jotka muutimme pois tuolta riemujen rannoilta vuonna 2009. Ehkä siellä on nyt niin paljon vapaita aikoja, että myös poismuuttaneet saavat hammaslääkärivisiitin ihan tuosta vaan.

Hassua on se, että Joensuun hammaslääkärisysteemi lähetti paria päivää aiemmin lappusen jossa kerrottiin Esikoisen menevän täällä lääkäriin päivää ennen kuin Espoossa olisi aika. Kyllä meistä nyt huolta pidetään.

Yritin soittaa tietysti tuonne Lokirinteen toimipaikkaan mutta eihän sinne pääse elävän ihmisen kanssa puhumaan. Yritän huomenna uudestaan ja jos en onnistu, lähetän lappusen postissa ja ilmoitan kohteliaimmin, että emme ole enää espoolaisia veronmaksajia.

Suorastaan liikutuin, vielä meitä Espoossakin kaivataan <3 p="">
Noh, tämä tässä nyt tällä kertaa. Sekalaista horinaahan tästä taas tuli kun olen ihan tohkeissani tuosta vapaasta hammaslääkäriajasta. Koskahan sieltä lähestyvät muiltakin tahoilta? Neuvolasta kenties?
Onkohan aika alkanutkin juosta minulta salaa takaisinpäin, pikakelauksella vuoteen 2009? Toivottavasti ei.

Pysy ajassa, missä lienetkin!



10 kommenttia:

  1. Olihan siinä ihmeitä kerrassaan :D Ja arvasin että iloinen karjalainen mielenlaatu ymmärtää uskon muuksikin kuin elämisen maksimaalisessa ahdistuksessa odottaen kuoleman jälkeistä elämää. Kärjistin tahallisesti.

    Talven pakkasennätykset voi paukkua ensi yönä. Nyt on -16,3. Ennätys tähän asti on -19,3 Lempeää talvea on pidellyt, eikä se haittaa ollenkaan. Jojo-talvesta puhuvat ja seuraava lauha kausi onkin jo näkyvissä ennusteissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä itärajan eläjiä on vuosisatojen ajan kurmuutettu idästä ja lännestä joten ei me keskenään osata mesoa. Kunhan vaan urputetaan takanapäin. Onhan niitä klikkejä täälläkin varmasti ja ääripäitäkin on mutta ei onneksi enemmistönä. Vaikka me luterilaiset ja ortodoksit olemmekin ihan vähemmistönä tässä hassussa pitäjässä :D

      Onhan teillä ollut leuto talvi, ihme! Täälläkin kiristyy ihan selvästi, taivas tuikkii ja ilma on kirkas, tietää tiukkaa pakkasta.

      Poista
  2. Jeps. Tuo hammaslääkäriaika. Tuliko kutsu muuten teidän nykyiseen osoitteeseen.

    Tiedän tunteen. Pelottaa edessä oleva muutto, että kuinkahan kauan sitä saa taas asioita hoitaa tuplasti tai mitä jää siirtymättä uuteen asuinpaikkaan. Olen satavarma, että jos lähtisin jostain viranomaisrekisteristä itseäni hakemaan, saisin vastaukseksi, että virallisesti teitä [minua] ei ole olemassa.

    Mutta sehän olisi hienoa, jos aika menisi taaksepäin. Nuortuisi. Olisi nuori ja viisas.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kutsu tuli juuri tähän nykyiseen osoitteeseen, sehän tässä hauskuutta lisääkin, ei ole lähettäjä ollut tilanteessa tarkkana. Ei ole viiteen vuoteen meidän Perillisiä Espoosta kaipailtu lääkärintarkastukseen mutta kertahan se on ensimmäinenkin.

      Muutot ovat ääh -statuksella pelkkänä ajatuksenakin. Onnea vaan omaasi ja pysy rekistereissä. Verottaja kyllä muistaa, sieltä jos kysyy niin varmasti löytyy.

      Hieno näkökulma tuo ajan takaisinpäin menosta. Että nuortuisi ja sitten olisi tämä järki. Voi että... enpä tosin tiedä mitä toisin tekisin. Ehkä jotain jättäisin tekemättä tai käyttäisin enemmän harkintaa ihmisiin luottaessani mutta muuten kai se meni niinkuin pitikin.

      Tuli mieleen se yksi elokuva jossa se se se... ööh... tumma miesnäyttelijä (amerikkalainen) eli tyytyväisenä elämäänsä eikä tiennyt että hän elää kuplassa jota muut seuraavat ulkoapäin. Nimeä en muista mutta noin 10-15 v vanha juttu. Ehkä.

      Poista
    2. Voi olla, että kutsu tulle jostain postin lähetysjärjestelmästä automaattisesti, joka on yhteydessä ajanvaraukseen, voi olla, ettei tuota ajanvarausta ole edes kukaan ihminen käsitellyt. Koska osoitetieto on oikea, se kertoisi jostain tämmöisestä.

      Minä näin Hirnakan torpan ihmepojasta unta....että tähtäin olisi jossain Brasilian kisassa 2016...Mietin siinä unessa hevosen lennätyksestä E-Amerikkaan. Ei pidä lukea klo 18.00 jälkeen blogejakaan, näemmä, kun tulevat uniin. Vaikka ei se painajainen ollut.

      OP

      Poista
    3. Kone siinä on ollut asialla, ihan varmasti. Sainpahan makeat naurut.

      Oi, Ihmepoika olympialaisiin, huimaa! :D Eihän sitä tiedä, stadionit on nykyisin vaikka kenen saavutettavissa.

      Poista
  3. Meillä päin oli ilmeisemmin aika hyvät riparit, koska tosi moni koulukaveri jäi sen jälkeen mukaan kirkon toimintaan ihan useammaksikin vuodeksi. Minähän en tiedä asiasta mitään, koska kävin ratsastusriparin kaukana kotoa, mutta muutoin meidän paikalliskirkolla kuului olevan hyvä meininki, kun siellä kävi myös koulun cooleimmat tyypit. Eli ei siis varmastikaan kovin ahdistavia ja kielto-voittoisia juttuja ollut siellä :)

    Mutta näissä lienee tosiaan hyvin isot paikkakuntakohtaiset erot. Itse kanssa hämmästelin sun edellisen postauksen kommenteissa kuinka lestadiolaisetkin on ollut mukana toisten rippikuvioissa, kun mäkin olen aina kuvitellut, että ne on jotenkin omissa poteroissaan eikä niillä ole vaikutusta luterilaiseen kirkkoon, mutta näköjään sitä on kaikenlaista...

    Ja kylläpä sun poni on iso hevonen. Mun poni jää nyt ihan pieneksi Ihmepoikaan verraten. Kun vuosia sitten mitattiin, niin meikän poni oli vain 137 cm vaikka onkin nykyisen tallinsa isoin heppa. Täytyy varmaan mitata uudestaan, voi kyllä iskeä alemmuuskompleksi :D Tosin olenpa minä ratsastanut ihan aidolla Islannista tuodulla 160 cm korkealla issikallakin. Mutta anyway, yllättävän korkea se on Ihmepoika! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiphei, nythän mä hokasin, Ihmepojalla on piilokorot. Eli hokkikengät. Niillä tulee äkkiä yllätyssenttejä korkeuteen. Mutta Hänen Norjalainen korkeutensa olkoon Iso Poika jos kerran on ego niin isoksi pullistunut, ettei ponikokoon mahtunut. Kuka muu muka... *huoh*

      Jo vain tuntuu olevan ripareissa hyvin suuret paikkakuntakohtaiset erot. Oma kummipoikakin oli isosena useana vuonna ja hänen tuleva vaimonsa opiskelee teologiaa, ripariaikoina tapasivat.

      Uskonnolliset yhteisöt ovat voimakkaita vaikuttajia ja pienellä paikkakunnalla se pistää monen ihmisen valinnan eteen ihan alkaen ruokakaupasta. Tästä on lähipiirissä kokemusta kun kauppiaina olivat pohjois-pohjanmaan kunnassa.

      Poista
  4. Meille sattui viime viikolla, että tuli entisen asuinkunnan paloviranomaisilta kirje, jossa ilmoitettiin tulevasta "palotarkastuksesta kiinteistöönne". Osoite oli tietysti meidän nykyinen kuoren päällä, mutta tarkemmin kirjettä luettuani tajusin, että sehän on meidän entiseen kiinteistöön (joka myytiin 5,5 vuotta sitten...). Ei taida olla kyllä terveydenhuollolla ja paloimmeisillä hienot järjestelmät ihan ajantasalla... En jaksanut reagoida heidän mokailuunsa, liekö lensi kirje uuniin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kone se on ollut asialla sielläkin. Josta tuli mieleen, ettei meillä ole pidetty palotarkastuksia koskaan. Itse on nuohoojakin vuosittain hälytetty hommiin, eivät ne rutiinisti tule. Tosin täällä on ollut nuohoojissa jotain eläköitymishässäkkää ja sijaisten sijaiset hoitaneet hommia joten siksi kai vähän rempallaan.

      Vallu sai toppatakin aamulla. Olipa urakka nostaa toppis niin korkealle ja kitostella kaulakappalekin kiinni. Onneksi on kärsivällinen hevonen, jaksoi odottaa kun askaroin.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!