lauantai 3. tammikuuta 2015

Kissa vieköön


Jompikumpi Pikkukakkosista (Oscar & Felix) eli tihukaksikosta teki erittäin rumaa jälkeä upouudelle läppärin laturipiuhalle. Niin rumaa jälkeä, että suustani pääsi ruma sana jos toinenkin ja laturista pääsi rätinää ynnä sinivalkohehkuista valoa. Lienen itsekin hehkunut raivovalkoisena. Roistoja ei näkynyt lähimaillakaan, lojuivat mokomat epatot saunanlauteilla punomassa uusia juonia ja kepposia.

Luonnollisesti vanhan MacBookin laturin kosketuspää oli erilainen eli se ei ollut käypäinen laturi tähän uuteen läppäriin. Ja sieluuni koski sekin, että joudun vääjäämättä ostamaan uuden. Koneen mukanahan tulee vain yksi latauspiuha.

Niinpä tänään, kivistävin sydämin marssin sinne jossa 'on tyhmää maksaa liikaa' ja jossa kaikki maksaa paljon. Tarvikehyllystä löytyi kaunis valkoinen pakkaus ja hintalapussa ihan tyhmästi tosi paljon liikaa hintaa, 89 €. Vaan minkä tekee ihmiskurja, kaivaa korttinsa ja maksaa. Onneksi sentään meni firman tililtä, ei tarvinnut 'omia' roposia sijoittaa. Ja saahan tuostakin jokusen euron ALV-vähennyksiin. Kuitin talletin visusti ja liitän sen enemmänkuin mielelläni tammikuun tositteisiin.


Tuossa se vielä on, uusi laatikko ja viraton piuha.
Toivottavasti kissalla edes vähän jäi jotain hampaankoloon, siihen maalliin on tuota jyrsitty, että kipeää se on kissankin ikeneen tehnyt.

Onneksi muistin, että meillähän on kemiallisia aseita kissojen ja koiranpentujen tihutöiden varalle. Kukaan vaan ei muista sitä ennen kuin vahinko tapahtuu vaan vasta joku jälkiviisas kaivaa pullon esille. Niinpä tänään heti kotiintultuamme ryhdyin etsimään huspoiskarkoitetta. Ja äsken se vihdoin löytyi.

Töhäytin oikein kunnon sumutuksen uuteen laturiin ja johtoon, varuilta sumutin koko sen alueen jossa jakorasiaa pidetään. Sitten houkuttelin Oscarin nuuhkimaan. Ei tykännyt. Peetukin aivasti ja kavahti taakse päin. Joten sen on nyt sillä tavalla, että mä olen voittanut tämän taistelun. En tietenkään koko sotaa, mutta pienetkin taisteluvoitot lasketaan. Silkkaa säästöähän tämä tietää!

Tekisi mieleni sumuttaa lähes jokainen Torpan nurkka noilta nulikoilta mutta en minäkään ihan niin sydämetön ole. Kunhan älyävät pysyä poissa minun laitteistani ja sähköjohdoista.


Felix luimuilee jossain lähistöllä ja ihan selvästi sadattelee mönkään menneitä sähköasentajaopintojaan. Ihan oikein sillekin, mokoma naperkulliainen. Kostoksi tilaan heti Loppiaisen jälkeen pallienpoistoajan molemmille.

Muuten tämä päivä onkin mennyt ihan perinteisen lauantain malliin. Lunta on satanut hullunpaljon ja se on sekä märkää, että painavaa. Iso-J on saanut hiki otsalla niitä kolata kulkuväyliltä pois ja traktorimies kävi aamupäivällä putsaamassa isommat väylät. Mukava tämä tyyppi, ottaa millälie takalanalla myös tallin edustan. Yksi kuski väitti, ettei sinne voi mennä kun aura ottaa mäkikohdassa kiinni. No tämä nykyinen auramies osaa nostaa sitä auraansa sopivasti, että saa tallinedustan tasaiseksi.

On nimittäin hiton tärkeää saada isot pariovet auki kun heinäpaaleja pyöritellään varastoon. Ne eivät mahdu hevosten kulkuovesta joka sekin on mallia väljä. Olisihan tuonkin asian voinut funtsia silloin kun talliin ovea tehtiin mutta ei tullut mieleen ison paalin mittoja tarkistaa.

Nuorimmaista kohtasi suru ja harmi, joululahjaksi saadut Hollisterin kuulokkeet katosivat kauppareissulla. En oikein jaksa uskoa löytäjien rehellisyyteen, sille tielleen jäivät ne.

Nyt lähdemme ottamaan hevoset sisään ja sitten alkaisi olla saunassa passelisti lämmin.
Huomenna on kanalan siivouspäivä ja yritän ottaa ihan oikean kameran mukaan. Toistaiseksi olen räpsinyt puhelimella nämä kuvat ja sen kyllä taitaa kuvien laadustakin nähdä. Mikälie laiskuus taas iski, uutta kuvaeditoria ei millään jaksaisi opiskella vaikka tiedän sen olevan ihan yhtä helpon ja loogisen kuin muittenkin vastaavien.

Tämmöistä tänään, huomenna lisää. Pidä varpaat lämpimänä, missä lienetkin, siellä pakastuu nyt.

Itse ilkimykset




14 kommenttia:

  1. Arvasin oikein että tuo johto maksaa mutta en arvannut että ihan noin paljon!
    Sumute on kaiketi (ja onkin kun kerran todistit sen) toimivaa, itse kun en ole noita piuhoja joutunut suojaamaan mutta pari tuttavaa käyttää (kissa/koiratalouksia) niitä kierrejuttuja millä niputetaan johtoja yhteen, tiedät varmaan mitä tarkoitan. Niitähän saa melko ohuenakin joten yksittäisenkin johdon suojaaminen käy näppärästi.


    Lunta tulee täällä vieläkin ja oikein kunnon tuulen kanssa. Ajattelin odottaa sen loppumista koska kelin on luvattu menevän pakkaselle joten Syyrialainen on käytävä putsaamassa koska en halua huomenna herätä tilanteeseen missä nuoskalumi on jäätynyt astetta tiukemmin kiinni.
    Niin ja täytyyhän nuo lumityöt muutenkin tehdä.

    Hyvää lauantai-illan jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, on kuule hinta kohdillaan :(
      Mietin minä niitä johtosuojiakin (meillä on jotain piuhoja koteloitukin semmoisiin) mutta kokeilen nyt ensin tuon töhöttimen. Ainakin kissajätkät ovat ihan hiilenä, tapella nujuavat koko ajan ja mulkoilevat erittäin kiukkuisesti minua, läppäriä ja toisiaan.

      Ihme ja kumma, meillä on pysynyt sähköt koko ajan vaikka tuuli on roima ja märkää lunta sataa välillä todella sakeasti. Siellä ovat puut vinkkelissä ilmajohtojen päällä ja muuntajat rusahtelevat. Muutama tunti sitten tuosta parin kilometrin päästä oli parisataa taloutta vailla virtoja.

      Leppoisaa iltaa vaan sinne teillekin, kokeiletko sitä hodaria?? :D

      Poista
    2. No mikäli katteja vit..ketuttaa niin aine toimii :D

      Samma här, lunta tulee ihan silmittömästi ja pelkäänpä että kun sitä alkaa olla jossain vaiheessa tarpeeksi, niin koko kylä menee pimeäksi mutta vielä tässä vaiheessa valot eivät ole edes välähdelleet tms.

      Hodaria kokeilen heti kun mulla on tarvittavat raaka-aineet joten uskoisin että viikon sisään tulee testitulospostaus :D
      Tai sitten postaus käsittelee palo - ja pelastustoimen uskomatonta ripeyttä armon vuonna 2015 :P

      Poista
    3. Jään odottamaan hodarikokemusta :D

      Poista
  2. Ensimmäinen, nyt jo edesmennyt kissani jyrsi nuoruusvuosinaan niin kaapeleita, kenkiäni kuin puisia huonekalujakin. En tiedä, mistä puutostaudista se kärsi, mutta onneksi iän lisääntyessä tapa jossain vaiheessa unohtui. Kissankarkote on hyvää ainetta, kunhan kissakin ymmärtää sen tarkoituksen. Kaikki nimittäin eivät ole moksiskaan. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä näyttää se aine lisäävän kissojen kiukkuisuutta. Tosin kaikki kissat ovat olleet aika kärkkäitä näillä myrskysäillä joten pannaan nyt kelin piikkiin tämän iltainen riehupainiloikkakilpailu.

      Mulla oli yksi kaheli katti joka rakasti valokuvia, se murtautui kerran vaatekaappiin jonka hyllyllä oli laatikossa valtavat pinot valokuvia. Ja se rontti nuoli niitä kuvia ihan hurmoksessa. Sain kiinni rysän päältä, katti makasi ihan nirvanassa kuvalaatikossa ja kuvat yhtenä klimppinä lattialla. Hänestä tuli Kemikaali-Ali välittömästi :D

      Poista
  3. Suljetut ovet ovat vastaus. Päätimme taannoin, että meidän makuukamarin ovi tulee vetää kiinni yön saapuessa. Ja mahdolliset katit poistetaan samassa oven sulkeutumisessa. Yörauha - tuo siunattu olotila!

    Meillä kun ei enää ole kuin kuusi kissaa, niin homma on yksikertaisesti hoidettu - ei stimulaatiota eikä palvelua ennen klo 08:00. Elä tai kuole sen kanssa. Nassikka-vaarin poismenon jälkeen ei ole tarvinnut 05:30 herätyksiä. Surun keskellä näen myös ne helpottavat pointit.

    Onneksi ei ole jyrsijä-ikäsiä katteja. Ongelmanne on siis ajallinen. Loppuu aikanaan (kukaan ei takaa loppulaskun suuruutta...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suljetut ovet käytössä myös täällä. Yön tullen jätkät kerätään takaeteiseen jossa niiden käytössä on myös kylpyhuone ja sauna. Ja lattialämmitys. Nyt ovat oppineet avaamaan tuvan oven joten ripa täytyy kääntää nurinkurin. Eihän siitä mitään tulisi jos yötkin täällä mellastaisivat.

      Enää kuusi kissaa... Huh! :D

      Poista
  4. Jos minulla olisi kissa, sen nimi oli pirskatti - juuri tuosta syystä. OP

    VastaaPoista
  5. Aijai kolttoskattia! Onneksi ei sentään henki lähtenyt...

    Meillä on tällä hetkellä harmonia huushollissa kun ei ole ketään varsinaista pahantekijää. Tai no... Juniorista en sano mitään, se kun alkoi syödä seinää vasta aikuisella iällä ihan vaan siitä syystä kun eniten pelottaa ja ahdistaa kaikki...
    Terroristi on puolestaan kaikesta huolimatta ollut meikäläisen kilteimpiä elikoita tihutöidensä puolesta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolttoskatilla on ainakin kaksi elämää vähemmän, sanoin kirosanan nimittäin niinkuin se on!

      Terroristilla on ässät hihassa, odota vaan :D

      Poista
  6. Raumalla sataa kettukarkkeja.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com