lauantai 8. maaliskuuta 2014

Hemma bäst


Laskeuduimme Helsinki-Vantaan maaperälle aikataulua vähän etuajassa ja olin appivanhempien kyyditsemänä kahvipöydässä hyvinkin vikkelästi. Kurvasin vielä Kirkkonummen kautta ja lähdin takamatkalta kotitaipaleelle suunnilleen kolmen aikaan. 

Erinäisten kiertoliikkeiden (palava rekka Lahdenväylällä), Nempan kassiin unohtuneen tuliaispussukan noudon Renkomäen aapparilta ja muiden varikkokäyntien jälkeen kurvasin Peetun kanssa Torpan pihaan n. Kl 21.30. Hieman aikataulusta jäljessä mutta ehjänä. 

Päivä oli pitkä ja yö lyhyt (kuten koko reissun ajan) joten Nukku-Mattia ei tarvinnut kauaa vikitellä. Noutaja tuli heti. 

Aamulla olisi kieltämättä väsyttänyt mutta mikään mahtivoima ei olisi voinut estää minua osallistumasta aamun hikijumppiin, tunti bodyattackia ja kolme varttia bodybalancea. 

Illaksi sovittu liikuntaryhmämme loppukaronkka sen sijaan uhkaa jäädä migreenin takomisen takia väliin. Mikä pettymys! 

Sunnuntaina saan vielä nukkua aamutallin yli mutta sitten onkin paluu arkeen.
Perkaan kuvasaaliin mahdollisesti jo huomenna. 

Huikea reissu, kaiken kokemani ja näkemäni sulatteluun menee loppuelämä, ymmärtämiseen ei ihmisikä riitä. 


perjantai 7. maaliskuuta 2014

The Stig

Voi varjele miten hieno päivä. Kuvat kertokoot olennaisen. Hevosvoimia pärisi berberin alla erilaisina nelivedon versioina. 

Aamuherätys 03.15, lähtö kentälle 04.30, lento 7.30 joten loput raportoin Torpalta jahka sinne ehdin. 

Palataan asiaan!


keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Think Big, dream Big, get Big one!




Torpan Armo oli hiljaista tyttöä kun ryhävalas sukkuloi ympärillä. Mykistävä näky.
Muilta osin en hehkuta enempää. Islanti on niin merkillinen maa, että tätä ei voi sanoilla selittää. Ei kuvilla kuvata. Eikä järjellä käsittää. Menee loppuelämä sen käsittämiseen mitä olen näinä päivinä täällä nähnyt ja kokenut.

Palataan asiaan, nyt pitää vetäistä gaalakolttu ylle ja ahtautua sukkahousuihin. Ilta menee seremonioissa.
Toivottavasti tarjolla ei ole mädätettyä haita, se oli jo hajuna typerryttävä.

Nähhään!

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Terveisiä

Päästiin perille ja iltapäivällä puljaamaan Blue Lagoonin ihmeelliseen veteen.

Illallinen oli omaa luokkaansa eikä nukkumattia tarvinnut odotella.

Homma jatkuu nyt aamiaisella, aamulenkillä ja kuntosalilla. Sitten katsomaan valaita! On tämä huisaa... Ei voi käsittää näkemäänsä. 

Terkut täältä, missä lienetkin !

Terveisiä

Päästiin perille ja iltapäivällä puljaamaan Blue Lagoonin ihmeelliseen veteen.

Illallinen oli omaa luokkaansa eikä nukkumattia tarvinnut odotella.

Homma jatkuu nyt aamiaisella, aamulenkillä ja kuntosalilla. Sitten katsomaan valaita! On tämä huisaa... Ei voi käsittää näkemäänsä. 

Terkut täältä, missä lienetkin !

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Päevvee, nyt alkoivat kissanpäivät!


Torpan Armo lähettää terveiset Hilton Helsinki-Vantaa Airportin Loungesta. Täällä sitä nyt ollaan Nemppakuoman kanssa kissanpäivillä. Loungessa latailen puhelinta, Nemppa liimailee matkalaskun kuitteja A4:lle ja minä ihmettelen työkseen matkustelevien ihmisten sunnuntai-illan puuhia. Useimmat näköjään näpyttävät läppäreitään (menen vielä täydestä), särpivät jotain kevyttä juomaa (menen vieläkin täydestä) ja nokkivat pientä iltapalaa (käyn vieläkin täydestä).

Päkiät ovat kipeinä korkkareilla kipittämisestä, terminaali kakkosesta kävelylenkki terminaali ykköseen ja takaisin sekä pikamarssi tänne hotelliin. Harmi, etten laittanut Sports Trackeria päälle, olisin saanut varmaan ihan kivat lukemat. Korkokenkäkävely ei todellakaan ole vahvin lajini.


Tämä sunnuntai on muutenkin ollut varsin leppoisa. Pulkkamäkeen ei laskiaisen kunniaksi joudettu. Sen sijaan lasketeltiin tuttua rannikkotietä Inkooseen, juotiin kahvit ja rapsutettiin hevoset. Plus yksi hirven kokoinen tamma. Sieltä laseteltiin Kirkkonummelle, lisää hevosia. Ja nyt selvisi yksi syy tamma Töttiksen luonne on niin viisto. Hällä on ollut varsavuosina vinolattiainen karsina. Kyseinen karsina on nykyisin nimetty Huimaushuoneeksi (kuivaushuone) joten nytpä tämäkin asia selvisi. Hevosella joka on seissyt vinolla lattialla, ei voi olla muuta kuin neljä vasenta jalkaa ja jatkuva huippaus korvien välisessä tuulitunnelissa.

Perilliset jäivät isovanhempien huomaan ja matkustavat kotiin tiistaina. Peetu näköjään on vaihtanut täysin leiriä maalaiskoirasta kaupunkilaiskoiraksi. Viihtyy hyvin ja marssii tyytyväisenä pitkiä kävelylenkkejä monta kertaa päivässä. Otan Peetun (jos nuoriherra enää suostuu lähtemään) kyytiini perjantaina kotimaahan palattuani.

Torpalla on kuulema hiljaista ja vielä kerran hiljaista. Iso-J harrastaa nykyisin kävelylenkkejä Nassen kanssa sekä pullakahvitteluja Äitikullan residenssissä. Ihme, etteivät käyneet kirkossa, niin on hurskasta meno siellä. Uskoo ken tahtoo. Kotona siis kaikki hyvin ja niin täälläkin.

Meillä on aamuherätys heti neljän jälkeen joten voi olla, että huomenna maanantaina ei tule kuittausta kummempaa. Nukahdan ehkä sinne geysiriin vai mikä se nyt oli.

Kiitti ja kuitti, palataan asiaan. Torpan Armo siirtyy nyt lomamoodiin ja kehrää tyytyväisenä.
Hellurei, missä kuljetkin!