lauantai 27. joulukuuta 2014

Viidakon Ykä


Kaunis päivä, mutta sangen lyhyt on vielä valoisan aika. Auringon kuvatakseni oli kuva otettava makuuhuoneen ikkunasta, yläkerrasta. On se tuolla, mutta kovin kalpeana ja kaukaisena vielä.  Lohdullista nähdä tuota kauan piilosilla ollutta valopalloa.

Siskolikka pakkasi pojat autoon ja karautti kotimatkalle, tänne jäi hiljaisuus.

Lunta on satanut muutama sentti lisää ja kaikki on niin niin puhdasta ja pehmoista. 
Tänään ei joudettu hevosten kanssa puljaamaan, eikä liki -20 astetta houkuta ratsaille. Naama jäätyy.

Harri-Serkku tuli kahville ja löysi itsensä telkkarin asennushommista. Siellä sitä kyykki otsalampun hohteessa kaksikin johtoviidakon tarzania. Hirveä homma, eivätkä juurikaan arvostaneet hyvää tarkoittavia kommenttejani joten katsoin parhaimmaksi poistua asennusalueelta. 

Iso-J vilkuili tv:n pakkauskaatikkoa ja minua sillä silmällä, että ohjeistaja päätyy kohta pakkauskaatikossa pahvipuristimeen jos ei älyä pitää suutaan kiinni. 


Tilanne on asennusalueella nyt se, että kuvaa on, ääntä ei ja kuvakin on jotain Samsungin omaa tuotantoa. En tiedä milloin ja miten lautasantennin kautta näkyy jotain, enkä uskalla kysyä koska ja miten äänentoistojärjestelmä toimii. 

Paljon on asennuslevyjä jäljellä ja miehen on nöyrtyminen käyttöohjeiden lukemiseen. 

En sano enempää etteivät jää viimeisiksi sanoikseni. Veikkaan tästä illasta tulevan vähäpuheisen. 

Ja loppuun kuva joka kertoo karua tarinaa Torpan tapaturmalaskurin nollaamisesta. Vasen käsi, taas. Koska leivinuunin suu oli kuuma. 

Varo näppejäsi, missä lienetkin! 


MUOKS:
huomaan toistavani itseäni jo otsikoissakin. Viidakon Ykä on jostain syystä jäänyt elämään, luokattoman surkea leffa se ainakin oli. Paitsi Ykä oli ihan sötnos mutta sekään ei aina riitä.

Yritänpä uuden blogivuoden kunniaksi petrata otsikoinnissa(kin). Tämän vuoden kirjoitusten määrä on alhaisin ikinä, saikkupäivillä kompensoin puuttumaan jääneet päiväkirjamerkinnät.

Olisiko lukijakunnalla toiveita blogin suhteen? Mitä lisää, mitä vähemmän? Ihan sama?









10 kommenttia:

  1. Teillähän on siellä kunnon pakkaset, täällä on menty -5 ja maks. -16 asteen keleissä joista tuota jälkimmäistä ei kestänyt kuin oikeastaan yhden päivän. Tosin nythän se lupasi alkuviikosta kylmää kyytiä mutta sitten taas mennäänkin oikein suojakelien puolelle.

    Ah, digitaalihimmeleiden asentaminen on nykyisin miltei datanomin hommaa koska mitä useampi laite on liitetty toisiinsa, sitä tarkempi niiden keskinäisen hierarkian on oltava jotta ne "keskustelisivat" keskenään siten kuten niiden kuuluukin. Tv- puolella se on suorastaan ärsyttävää kun joutuu (useiden eri liitäntöjen takia) laitetta vaihtaessa useimmiten vaihtamaan sen tulolähteenkin koska sinisen raimon kuva tulee eri hdmi:stä kuin esim. erillisen digiboxin ja sitä rataa, tosin nykyään lähes kaikissa tv:ssä on "sisäänrakennettu" digiloota joten siitä ei tarvitse välittää.

    Sympatiat ja parantavat pusut sun peukulles ja vaikka ei saisi hymyillä toisen vahingolle niin en voinut sille mitään kun ajattelin että eikö se nyt voi viettää edes joulua ilman että teloo itteensä :D

    Mun mielestäni sun blogin sisältö on hyvää koska noita sun valokuvia on mukava katsella ja siks toisekseen teikäläinen kirjoittaa varsin laaja-alaisesti niin Torpan tapahtumista kuin muistakin jutuista. Plussana se että sun tekstisi on "soljuvaa" jota on todella helppo ja vaivaton lukea.
    Jos nyt toiveita saa esittää niin ne sinä jo tiedätkin ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, senkin roisto (Kissi Vähä-Hiilarin äänellä)! Sinä ja sun toiveesi, kuvia heruu jatkossakin varpaista ja muusta olennaisesta, punnerruskuvia tai kyykkäystä videoituna ei tule :D Joku roti se on oltava kuvienkin suhteen.

      Noi digitaalihimmelit on ihan penaalista. Yritin kysellä koska se virityskuvatesti tulee, ihan lapsuusnostalgian nimissä olisin halunnut sen kuulla. Ei kuulema tule semmoista 'ääneni pitäisi nyt kuulua vasemmanpuoleisesta kaiuttimesta'. Nyt jo digiboksit ja mitkälie PS -laitteet käy ja kukkuu ynnä dvd tai joku bluray mutta ei kympin uutisia.

      Siirryn Nukku-Matin antimiin, sieltä pesee taas kaikenlaista örkkiä ja Tuulen viemää.

      Poista
    2. Nonni. Kyllä näin joulun aikaan pitäisi vähän osoittaa myötätuntoa vaatimattomien toiveiden suhteen sillä niiden toteuttaminen tuottaa suurta iloa tähän ankeaan elämään ja varsinkin jos kuvaa saisi oikein videon muodossa (miten helvetissä tuo mahdollisuus ei ole tullut mulle mieleen?) :D

      Digihimmelit ovat itsestään saatanasta ja toivon muuten hartaasti että saatte kuvayhteyden ennen Uutta Vuotta koska silloin tv:ssä puhuu maamme arvostettu presidentti Urho Kekkonen.

      Poista
    3. Juu ei, ei heru videota eikä kuvia, meitsi hikikinkku ei todellakaan ole kuvauksellinen tyyppi eivätkä jälkipolvet menetä mitään vaikka yhtään kuvaa ei jälkeeni jäisi. Että sori vaan, ei heru. Ei tipu. Eikä tirise.

      Poista
  2. Auuh, sunkin sormea. Aika vahvasti onnistuit sen käräyttään. Näköjään sormivammoja on nyt liikkeellä :(

    Telkkariin en ota kantaa, minä kun en osaa meidän telkkaria laittaa edes päälle, niin asennushommissa ei parane meikäläisen ruveta neuvomaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on vasen käsi, oikealla vaihtuu auton vaihteet ja muu tärkeä homma. Vasuri joutaa remonttiin paremmin.

      Mä en erota telkkarin ja muiden härveleiden kaukosäätimiä toisistaan muuten kuin vertailemalla niitä pinossa olevien laitteiden logoihin ja sitten söhimällä kapuloita laitteiston suuntaan toivoen, että joku löytää pakasta parinsa. Yleensä ei. Mutta tuon uuden monsterin osalta olen jo menettänyt pelin. Sen mukana nimittäin tuli kaksi säädintä...

      Poista
  3. Ah kaukosäätimien arsenaalia... meillä lojuu neljä säädintä ja pitäis muka tietää mikä on mihin. Kiitti hitosti logovinkistä! Toisaalta en paljoa persuustani sohvalla töllön äärellä lepuuta, joten asiasta en kärsi. Sanon vain, että ennen oli yksinkertaista. Tämä nykyinen teknologia kehitys on sitä kyytiä, että tipun ihan mieluusti kelkasta. Kunhan tietokone toimii, olen tyytyväinen. Puhelimesta piisaa oikein hyvin näppäimellinen versio.

    Osanotto palovammoista. Vinkkinä jatkoon, että pienikin hipaisu vaatii kunnon kylmäyksen hanan alla. Vaan aina sitä ajattelee, että ei se kuin hipaissut vain... ja vesikellukka nousee.

    Torpa blogi on kuin keinutuoli. Tänne on ihana rantautua ja lueskella elämän tuomia laineita laidasta laitaan. Sillä huikealla sanaisella annilla, josta olen nauttinut jo yli 10 vuotta. Enempikin. Hassut asiat tuovat ihmisiä yhteen :D Mutta pitkä taival on tavallaan yhdessä eletty.

    Go Girl samaan tahtiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhii, asennus jatkui eilen yövuorolla, minä livistin nukkumaan. Ja nyt aamuvuoro jatkaa. En anna tuoreen kahvintuoksun häiritä, hevoset on ulkoistettu ja minä jatkan uniani vielä pari tuntia koska on sunnuntai.

      Kyllä meillä Tita taitaa olla tosiaan vuosikymmen ja vähän päälle yhteistä taipaletta. Hevosethan ne silloin olivat yhdistävä tekijä sen yhden nettipalstan lisäksi :D

      Poista
  4. Blogi on ihana, kuvat laskevata verenpainetta, siis elukoita esittävät, ei runnottuja ihmisiä esittävät, mutta saiskos niistä hamsteri-marsuista kuvia joskus. Ennen kuin ne kuolevat ;-DD.. OP

    VastaaPoista
  5. Kiitos OP. Joskus tunnen hieman syyllisyyttä kun tiedän joidenkin kuvien aikaansaavan spontaaneja reaktioita... Enkä ikinä muista varoittaa :D

    Pitääpä marsupojista napata kuvat, Nipahan menehtyi viime kesän helteillä, Kalle ja Sulo vielä kuikuttavat laulujaan.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com