sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Pientä vipinää


Tänään taisi loksahtaa pari palikkaa kohdalleen. Kanalan viikkosiivousta tehdessäni mieleen hiipi yhtäkkiä idea. Oivallus.

Minä hankkiudun itseäni viisaampien tykö ja kurssitutan itsestäni tähän perheyhtiöön 'graafikon' ynnä sivuntekijän. Oikeat ammattilaiset, herneet pois nenästä heti. En ole änkemässä akateemisten tekijöiden tontille riesaksi hääräämään, vaan hankkimaan sen verran tietoa ja taitoa, että osaan kotitarpeiksi tehdä esitteitä, kuvastoja ja tuotekortteja.

Ajatus lähti alun perin siitä, että Iso-J on nyt koko viikonlopun tusannut leikkaa ja liimaa -menetelmällä tuotekuvastoa, joka on tarkoitus painattaa ja antaa printtiversiona asiakkaille.

Monta hemmetin tuntia se ihmiskurja on tuolla työhuoneessa värkännyt, eikä valmista tunnu tulevan muuten kuin monen manaamisen kautta. Toinen henkilö on räpsinyt tuotekuvia jotka ovat aivan hirveitä ja hän ottaa omalla puhelinkamerallaan parempia, kaikki on siis tehty kahteen kertaan. Eikä valmis ole vieläkään. Ihan kuin tämän voisi tehdä helpommin, vähemmällä manaamisella, voisikohan?

Näitä kuvastoja tarvitaan vuodessa useita, samoin olisi hyvä saada nettiversio. Kun minulla nyt on kohtuullisen hyvä kamera, kohtuullisen kelvollinen kirjallinen ulosanti ja jonkin verran aikaa, voinen tämän taakan ottaa Iso-J:n harteilta pois. Hän keskittyy siihen minkä parhaiten osaa, myyntiin.

Homma vaatii uuden tehokkaamman läppärin hankintaa ja se olisi muutenkin ajankohtaista, sillä vanha kunnon MacBookini alkaa olla tupaten täynnä ja päivitys uuteen käyttöjärjestelmään olisi enemmän kuin suotavaa. Se vaan ei mahdu tähän nykyiseen. Lisäksi tarvitaan kuvauksia varten heijastamattomat taustat, kenties lisäsalama ja toinen objektiivi. Kaikki nuo ovat olleet hankintalistalla jo kauan.

Oi että, melkein tässä jo innostun. Katselin jo sen verran netistä koulutustarjontaa, että sitä on ja vieläpä vanha, entisestä elämästä tuttu firma sitä tarjoaa. Nyt kun nämä kaikki kulungit voidaan laittaa suoraan yhtiön kirjanpitoon, kipukynnys lähtemiselle on huomattavasti matalammalla. Pienillä kuluillahan tässä on tahkottu, eikä tästä edes vuositasolla isoa kuluerää kerry.

Oliskohan tämä nyt se portti tai edes joku sivuovi siihen elämään jota olen salaa itselleni toivonut? Hetki omaa työtä, omaa projektia ja omaa osaamista. Ja kaiken voisi näkemykseni mukaan ujuttaa sulassa sovussa Torpan elämäntahtiin. Pari kurssipäivää Isolla Kirkolla ei tätä pakkaa sekoita yhtään.

Hmmm... tämä on nyt sitä vipinää jota kaamostympääntynyt minäni taisi juuri kaivatakin.
Pitäkäähän peukkuja, että kaikki järjestyy ja saadaan työnjakoa hieman mielekkäämmäksi.

Mukavaa viikonjatkoa, missä oletkin. Marraskuu kääntyy vihdoin loppusuoralle ja se on kyllä iso juttu se!

Heltta punaisena pohtien kohti tulevaa











12 kommenttia:

  1. Ja ne valot kans!!!! Mahdollisesti myös heijastimet myös. Mutta ainakin kaksi kappaletta valoja jalustalla. Yeah! Sun hommas ilman muuta! Kyllä nyt alkoi kuulostaa tosi hyvältä :D

    Teillä olis kyllä kaksi mannekiinia omasta takaakin... varmaan edukkaalla sopimuksella töihin lanseerattavissa. Käytähän omaa mielikuvitusta... asiat voi aina hoitaa jotenkin paremmallakin tavalla. Näet itse omilla silmilläsi.

    Ilonen vilkutus alkavaan viikkoon Torpalle ja blogin lukijoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos murunen, Toverini Hulluudessa. Mitä enemmän asiaa pohdin, sitä varmempi olen, että tämä on se juttu jonka haluan katsoa kokonaan.

      Tuleva vuosi on haasteita täynnä myös tämän perheyhtiön kanssa. Resiinalla lähdettiin liikkeelle ja nyt ollaan jo pendolinon kyydissä. Isoja juttuja tulossa joissa Iso-J on mies paikallaan. Minä voin vallan hyvin hoitaa nämä näpertelyt. Etenkin kun niistä tykkään ja niitä olen ennenkin työkseni tehnyt. Mainosguruhan minusta piti tulla mutta elämä meni toisin. Nyt pientä revanssia :D

      Poista
    2. Mä vain nyökytän päätä niin suu hymyssä. Go girl GO! Visualisti sinussa huutaa estradille pääsyä. Kyllä hyvä on näin *pekutus*

      Poista
    3. Jep, kurssiasiaa selvitetty ja kohtuuhinnalla se järjestyy. Enää pitäisi buukata päivät. Siitä se lähtöö.

      Poista
  2. Tsemppipeukut täältä meidänkin vaaralta naapuripitäjään, ei kun vaan kohti uusia esitteitä!! :D

    Ps. Kutsu maastoratsastukselle on erittäin voimassa. Ja nyt jopa voitas harrastaa rekiajelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti tsempeistä. Rekiajelulle olisin kyllä tulossa jos vain jonain päivänä ehditään yhtäaikaa paikalle :D

      Tämä valoisa aika vaan on niin pahuksen lyhyt... maastoratsastus houkuttaa sekin ihan mahdottomasti. Pakko ottaa aikaa!

      Poista
  3. Onnittelut ammatillisesta oivalluksesta. Varmasti on sun osaamisalaa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh, nyt tää bloggeri sekosi. Äsken kommentti näkyi ja nyt ei. Täällä kummittelee.

      Saa nyt nähdä mikä tästä oivalluksesta lopulta kehkeytyy. Ainakin ajankäytöllisesti se hieman tasaisi puntteja Iso-J:n kanssa. Mulla kun on hetkittäin jopa sitä joutoaikaakin.

      Poista
  4. 110% tuki teikäläisen idealle ja kaikki mahdolliset tsemppaukset koska meikäläisestä tuntuu että sun suunnitelmat saa aikaan sen Ison Liikahduksen joka on tietysti positiiviseen suuntaan tapahtuva, niin sun oma itsesi kannalta (no et sinä rakas mitenkään nega ole ollut , en mä sitä tarkoittanut :D ) kuin myös bisenksenkin kannalta.

    Olkoot polkusi kevyet ja tulevaisuutesi antoisa!
    (Paitti jos et muista huolehtia ittestäs. Silloin mä tulen ja saat selkääs)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks! Tsemppiä ja sisua tässä tarvitaankin. Olisihan tuo jo aika omankin rataan pyörähtää uuteen kierrokseen pitkän pysähtyneisyyden ajan jälkeen.

      Poista
  5. Ookko nää käyny kosmetologilla? Minä olen tänään käynyt ja toooosi hauskaa oli!!! Tsissös, tästä riittä naurua piiitkän aikaa. Ja semmoinen tulee nyt niin tarpeeseen, joten käyhän sinäkin! Koskaan ei ole liikaa hupia elämässä.

    VastaaPoista
  6. Terkkusia Tampereelta nääs. Aamulla suosikkimajatalossani Plazassa en muistanut missä kaupungissa olin. Kun se sitten selvisi en enää muistanut miksi olen Plazassa enkä kotona ja minne menen aamulla. Sen selvittyä mietin että lähdenkö illaksi Tampereella vai Turkuun ja iltapäivällä oikeasti jouduin skarppaamaan että muistin suunnistaa kohti Hämeen härkätietä. Täällä ollaan ja huomenna vielä Vaasaan ja sitten hiphei, Valkotassun keula kohti kotia....Kosmetologilla on yleensä varsin mukavaa, joskin loputtomaan nuoruuteen ei liene enää paluuta..:) Terkkusia renkailla rullailevasta Nemppalasta:)

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com