tiistai 7. lokakuuta 2014

Tuo mainio vaari harmaissaan

Nasse, laidunportin helposti lahjottava vartija

Jatketaan tätä Torpan Eläinten viikkoa näyttämällä vihdoin kuvat Nassen muodonmuutoksesta. Aluksi arkipukukierros. Tuo harmaa Chewbacca istuu melkein tasan tarkkaan laitumen veräjälangan alla. Raja kulkee suunnilleen koiran tassujen edessä olevan risun kohdalla. Tämä turvaväli siksi, että Nasse kusaisi muutaman kivuliaan kerran paimenlankaan. Vahingosta viisastuu, näemmä.

Nassehan on kasvanut hevosten parissa. Ensimmäisen kerran se pääsi tallille mukaani ollessaan noin 3 kk. Siitä eteenpäin se kuului silloisen tallimme koirajengiin. Hääräsi Herra Harmaan Hevosen kanssa jotain hämäriä koira-hevos -juttuja. Mutta sitten Nasse teki emämunauksen, kusaisi hevosen nähden tämän heiniin. Siitä ei hyvä heilunut, heilui hokkikavio ja tallinkäytävällä sinkoilivat kipunat. Nasse sinkoili samantien tallista ulos ja istui hyvin loukkaantuneena auton vieressä odottamassa kotiinlähtöä.

Tuli kuitenkin jatkossakin maneesiin, hölkkäsi Herra Harmaan perässä monen monta kilometriä tai seisoi keskellä juoksutusympyrää. Nassen tähtihetkiä ovat varmaan olleet viime joulukuinen Veteraanivoittajan titteli ja se, kun pentusena pääsi kansainvälisestikin ansioituneen kouluratsastajan toppaliivin sisään eräässä valmennuksessa.

Vitsit sikseen, uskon, että arki on parasta juhlaa Nassenkin elämässä.

Viime perjantaina oli Nassella parturiaika ja korkea aika olikin. Tuosta ensimmäisestä, syyskuussa otetusta kuvasta turkki vielä hieman reuhahti. Rouva trimmaaja nyppi ja nyppi ja tuloksena oli sitten näin simpsakka kaveri:



Nassen pointtihan tässä poseerauksessa on se, että juuri tuohon kohtaan portaissa töhöttää lämpöilmapuhallin kaikkein parhaiten. Vanhoja luita taisi hieman kolottaa syysviileät ja kun vielä pitää alushoususillaan kirmailla, on syytä hakeutua lämpöön. Tuo oli myös yksi Veljesten (R.I.P.) lempipaikoista.

Tuossa on myös erinomainen vaklauspaikka, näkee eteisessä liikkuvat, kuulee sopivasti tuvan äänet ja etenkin, pystyy tarkkailemaan Pikkupoikien liikehdintää kerrosten välillä. Pojat tosin piutpaut välittävät porrasvahdin ärinöistä, loikkaavat liitoloikalla yli.

Nasselle sattuu silloin tällöin ns. black outeja. Viimeisin ihan lähiviikoilta. Se taisi olla se myrskyn jälkeinen raivaustyömaa jossa Nassekin hääräsi pomona. Ensin se piski oli ihan siinä ja hetkessä tiessään. Ei löytynyt mistään. Ei niin mistään.

Koska viereinen tie on niittänyt kallista satoa, oli tärkeää löytää koira hetimmiten. Niinpä sisätilojen tarkastamisen jälkeen Iso-J lähti autolla suuntaan a ja Esikoinen fillarilla suuntaan b.

Iso-J palasi kohta ja apukuskin penkiltä löytyi Nasse. Äijä oli pötkinyt kaikessa rauhassa, hyvin määrätietoisesti kylälle päin. Ja hämmästynyt ihan kauhiasti kun tuttu tyyppi kyseli autoon.

Nykyisin Nassenkin ulkoilu tapahtuu hyvin valvotusti. Peetuhan on ulkona aina hihnassa (pitkä hevosten juoksutusliina) tai vain takimmaisella pellolla vapaana. Ei ollut ensimmäinen erreyksissä poistuminen, joten tuon harmaan vispiläkintun tekemisiä pitää seuraila. Vaari on vikkelä.


Tämä päivä on alkanut ihan normaalisti mutta sitten hakkaava yskä ja mahdottoman kipeä olo pakottivat sänkyyn. Vähitellen hissutellen olen toimittanut asioita ja kaikissa mahdollisissa väleissä ryystänyt teetä. Onneksi teevalikoimani on laaja ja Teekannen teetä löytyi tallinnan peremarketista isot kasat. Kyllä näillä talven yli pärjätään.

Eilisestä sen verran, että se auton katsastus meni ihan keturalleen.
Kurvasin aamulla pajalle jossa Automies buuttasi muuan turhaan palaneen huomautusvalon. Hyvillä mielin buukkasin katsastusajan ja kurvailin hakemaan Nuorimmaista kyytiin. Ja tietysti siinä kurvaillessa se samperin valo syttyi uudelleen. Eikä aikaa ollut enää poiketa pajalle.

Niinpä kaupungissa kurvasin kiesin kumit sutien merkkihuoltoon jossa tehtiin pikainen työmääräys ja vaihdettiin joku virtakytkin. Yhteensä se kierros tarkoitti 55 €:n ylimääräistä laskua. Seuraava päämäärä oli katsastuskonttori, ihan siinä merkkihuollon vieressä. Sangen voitonvarmana luovutin rekisteriotteen ja avaimet, maksoin 48 € ja istahdin kahville. No perhana, tulikin hylky.

En nyt lähde tarkemmin muistelemaan mikä vika se oli, mutta osa maksoi 8 € ja se asennetaan huomenna oman kylän pajalla. Sitten voikin lähteä hyvillä mielin ja huolettomana ajelemaan etelään. Pitää tietysti muistaa se uusintakatsastus johon on aikaa nyt tasan 29 päivää.

Silta istumalta soitin huutoraivoavautumispuhelun Iso-J:lle jota kehotin oitis ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin autokaluston päivittämisestä. Nyt on minun ja kiesin yhteinen taival (n. 80 tkm) tullut tiensä päähän. On aika erota kun sen voi vielä tehdä sivistyneesti. Joku saa siitä vielä moneksi vuodeksi näppärän, vähäruokaisen ja luotettavan kulkupelin. On aika päästää tämä aarre uusiin käsiin.

Lisää teetä ja iltapäivän hommiin. Pidä kurkku lämpimänä, missä lienetkin.




12 kommenttia:

  1. Mites se menikään.. Nyt Nasse-koira on hyvin hyvin söpö!

    Otan osaa, auton katsastusjutut on syvältä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä meidän Nasse-setä on hyvin hyvin vihainenkin. Mutta ei tv-kaimansa mukaisesti ollenkaan napanterimiehiä. Ensimmäinen koirani joka ei juo edes olutta! Toista olivat edesmenneet koirakaverini, varsinaisia lorppahuulia.

      Poista
  2. Nyt on siis aika, hankkia se neliveto maasturi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina on aika. Hankkia se nelivetomaasturi.
      Mutta tässä tapauksessa saan jonkun pikkunäppärän rouvankuljettimen. Mitä ilmeisimmin ranskalaisen :(

      Poista
    2. No voihan... Miten sun ego mahtuu semmoseen? Mun ei ainakaan mahtuis :D (vaikka vannomatta paras, jos volvo sanoo kaputt...)

      Poista
    3. Voi, mun ego on joustava. Se mahtuu vaikka minkälaiseen kuljettimeen. Olenhan jo viisi vuotta kiesillä kurvaillut eikä tee tiukkaakaan.

      Toki pienenä ihmisenä (pienisieluisenakin) tunnen hirveätä alemmuuskompleksia körötellessäni bemun x5:n (x6?) takana. Sen rekisterikilpi on pikkuisen otsaani korkeammalla ja takasuuttimet (siis pakoputket) töhöttävät suoraan silmilleni. Yhhyyyy.

      Poista
  3. Hai, osta hyvä Sitikka seenelonen! Vm. 2007 ja vielä vähän alta 100 000 ajettu. Siisti peli ja parfyyminappula, jolla saa kabiiniin chanel vitoset (patruuna on loppu) Hyvät renkaat ja yhdet aluvanteet. Vajaavetoinen rouvamalli, mutta kuitenkin 1600 kone ja liikkuu eteen sekä taakse ihan tyydyttävästi. 16 tuuman rattaat ei joka kuoppaa sorateissä noteeraa.

    Nassesta täytyy sanoa, että uusi lookki nuorensi ihmeesti. Ja onneksi meitä keski-ikäisiä ei katsasteta... vuotaa sieltä ja täältä, pientä pintavikaa havaittavissa ja päästöjäkin voi olla yli sallitun. Nivelissä välystä, kulutusta näkyy ja on, kilometrejä on takana rutosti ja vuosimallikin on jo mennyttä aikaa. Niin että huokase helpotuksesta ja vie kiesi uudelleen arviointiin. Ne ei kato enää muuta kuin huomautettuja kohtia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, pidä vaan oma rouvakuljettimesi ja tankkaa se parfyymitankkikin.

      Onneksi meitä keski-ikäisiä ei katsasteta, aamen sille. Pientä laittoa olisi siellä ja täällä. Tein muuten itselläni ihmiskokeen. Lehdessä väittivät että Lidlin silmänympärysryppyvoide olisi tehokkaampaa kuin monikymmenkertaisesti kalliimmat supervoiteet. 4,35 €:n panostuksella ja viikon käytöllä voin sanoa, että totta on.

      Poista
  4. Nasse on soma. :)
    Ja juu, parempi pitää vaan narussa ettei käy kalpaten. Mäkin välillä mietin, että mihin meidän dementiavaari lähtisi kotia etsimään kun täällä on asuttu sen elämästä "vain" vajaa puolet...
    Meillä tuo Juniori päivystää portaissa Nassen tapaan.

    Toivottavasti Iso-J suhtautuu myötämielisesti autonvaihtoon ja suhtautuuhan se jos yhtään ymmärtää oman terveytensä päälle. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nasse on..omanlaisensa persoona.

      Kyllä Iso-J ymmärtää autoahistukseni, hänhän sitä narinaani kuuntelee. Mutta kyllä minä tulen periaatteissani sen verran vastaan, että kelpuutan muunkin kuin monsterinelivedon. Niin kauan kuin yhteisistä rahoista näitä hankintoja tehdään ja maksellaan, on minunkin ymmärrettävä tiettyjen budjettien rajat ja merkitys perhetalouden kannalta :D

      Mutta auta varjele sitä päivää kun lotosta kosahtaa jymypotti, ostan semmoisen menopelin, ettei kenellekään jää epäselväksi kuka on päässyt autokauppaan eikä tarvinnut hintalappuja käännellä...

      Poista
  5. Nasse on komea koira, oli hääp sitten parturoitu tai karvareuhake koska Nassessa on SE mikä monelta muulta koiralta puuttuu.
    Mitä taasen nelivetoihin tulee niin olen päässyt tyypittämään Kian:n maasturia (jota on myös kehuttu alan lehdissä) ja voin sanoa ettei se häpeä yhtään "hienoimpia" malleja joissa hintaa tulee yli puolet lisää pelkän nokkakoristeen takia. Niin, ja kun ajatellaan tälle uudelle autolle pitkiä takuita ja alle neljänkympin hintaa niin en menisi sanomaan huonoksi investoinniksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nassella on kieltämättä myötäsyntyistä karismaa.

      Omatkin kokemukseni Kiasta ovat ihan positiiviset, mutta tokkopa tällä kertaa (vielä) ihan tehdastilausta päästään tekemään. Jospa jo sitten seuraava... paitsi että se on aina Iso-J jonka vuorolla tilataan uusi ja minun kiesini hankitaan edullisemmista valikoimista.

      Edelleen en valita, urheasti on kiesi tossuani totellut ja vienyt paikasta a paikkaan b. Luotettavasti kelissä kuin kelissä. Hyvä auto se on ja halpa pitää. Nyt etenkin seuraava omistaja pääsee huolettomia kilometreja ajelemaan kun nämä ensimmäisellä kierroksella kuluvat osat on vaihdettu.

      Joo, katsellaan tätä keissiä sitten virkeämmillä silmillä.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com