torstai 2. lokakuuta 2014

Lokakuu on täällä


Aamut ovat olleet kylmiä, tänä aamuna tehtiin mittarissa pohjat. Tai miten sen nyt sanee kun elohopea rojahti rutkasti nollan alapuolelle? No ihan miten vaan, oli pakkanen.
Koirien kanssa kipaistiin rapisevan  nurmikon halki pellolle. Koirista oli jännä pyllistellä rapisevassa heinässä ja melkoista akrobatiaa kumpainenkin koira harrasti kunnes sopiva äkistyspaikka ja -asento löytyi.

Sinne jäivät pökäleet somasti syysaamuun höyryämään.

Koska aamu oli pikkuisen aikataulun suhteen väljempi, otin kameran mukaan ja kävelin pidemmän lenkin ilman koiria.

Onhan tämä ihan nätti alku koettelemukselle nimeltä Pohjoismainen kaamos.




Erityisesti minua puhutteli tämä auringonkukan asento. Ei enää kurkottele taivaita vaan nöyrtyi kylmän höngän edessä ja kumartaa todella syvään.

Jotenkin ymmärrän auringonkukkaa.
Kyykyssä tässä ollaan, tiedätte kyllä minkä kanssa.
Taas lähti matto jalkojen alta. Huomenna on punnitus joka varmistaa oman käsitykseni asian nykytilanteesta.
Huokaus.

Muilta osin Torpan asiat ovat melkolailla mallillaan.

Pikkupojat kasvavat ja käyvät yhä hömelömmiksi. Veljesten R.I.P. lapsuudesta tuttu mätkähtely ja kaahailu, ns. mattosurffaus ja sisätilaparkour ovat taas kuuminta hottia.

Sattuneesta syystä omat hermoni eivät ole yhtä notkeat kuin silloin neljä vuotta sitten ja Pikkupojat saavat jäähykomennuksen huomattavasti vähäisemmistä rikkeistä kuin Veljekset aikoinaan.

Mainittakoon nyt, että kumpikin torvelo on onnistunut pudottautumaan Esikoisen huoneen ikkunasta vähintään kerran. Pudotusta on kuitenkin jokunen metri, mutta onneksi mitään pahempaa ei ole sattunut ja lähinnä itsetunnon kolhuilla ovat selvinneet. Onhan se nöyryyttävää niin itseriittoisille kissoille lipsahtaa sillä lailla hyttysverkosta (joka on nidottu ihan oikeasti kiinni) läpi ja rojahtaa maahan.

Hevosilla menee hyvin, yhteiselo on leppoisaa ja rauhallista. Kävimme tiistaina katsomassa sitä yhtä Skandinavian Hunksia (Poni S.) ja hyvinvoivalta hän näytti. Kun huomasi, että Nuorimmainen tuli boksiin, tarjosi oitis ahteriaan rapsutettavaksi koska vain Nuorimmainen osaa rapsuttaa oikein.

Poni S:n kisaura ei välttämättä alakaan tulevana sunnuntaina koska ratsastajalla on laiduntalkoot. Harmi, olisi ollut aika siistiä nähdä Poni temmeltämässä kouluradalla C -ohjelman kiemuroita.

Ehkä sitten ensi keväänä. Poni tulee kotiin varmaan kuun loppupuolella, katsotaan nyt ainakin tuo syysloma ja vähän päälle. Meillähän täällä on syyslomaa koko viikko.

Perjantain ohjelma on taas sangen mielenkiintoinen, Nassekin pääsee trimmiin. Minä jo tänään kävin. Ruoskasta lähti 15 cm pois ja vähän fiksattiin värejäkin. Niskahiukset ovat nyt hassun huurteiset lilat mutta se näkyy vain vähän. Muuten pidättäydyttiin tässä kuuran väriskaalassa, kylmiä sävyjä.

Kiesi pitäisi katsastaa ja kun siinä palaa pari harmillista värivaloa, ne pitää hoitaa ensin sammuksiin. Siinä on vain semmoinen mutka, että kun valot on taas saatu sammuksiin, pitää ajaa suoraan katsastuskonttorille ja toivoa, että saan ajan heti. Ja sitten pitää toivoa, etteivät ne valot syty kun katsastusinssi starttaa.

Yritin jo ehdotella autopajalle, että jospa mustalla tussilla suttaisi sen moottorivalon ja yhden toisen pimentoon. Ei kuulema toinna kokeilla.
Huoh. Kaikenlaista vaivaa ja riesaa.

Nyt on otettava pihakierros, taputeltava hevoset yöunille ja hankkiuduttava itsekin lepoasentoon.
Mukavaa perjantaita, missä lienetkin!










6 kommenttia:

  1. Puhuttelevat kuvat. Sopivat oikein hyvin minunkin fiiliksiin. Kuura hopeoi kylmään syliinsä ihan kaiken, mutta tehden sen hiljaisen taiteellisesti. First Killing Frost.

    Olis sitten sefien paikka... meneekö enää edes ponnarille? Ota ees takaapäin :) Minä kävin eilen vetämässä vuoden kiharat. Ahkerana kampaajalla kävijänä investoin vuoden kampaamokäyntiin :P No kyllä sitä välillä saksitaan, mutta kiharat on syksyn juttu. Näin täällä meillä maalla...

    Talvikarvaa näyttää pukkaavan jo Töttiksellä kovaa kyytiä. Villaa tarvitaan, talvi tulee. Jääkö Sörsselssönin saapumisen jälkeen Vallu vielä sinne, vai teettekö lennosta vaihdon?

    Voimia kaamokseen. Ja elämään. Douppaamalla jos ei muuten. Itse aloitin Ubikinoni kuurin - niin teen joka syksy kun tuntuu että paukut loppuu. Auttaa se, mutta ei auta illalla ottaa kun menee unet. Väärään aikaan virkistystä ei hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Talvikuosia päivitetään sekä neli- että kaksijalkaisten puolella. Töttis kasvatti villahousut jo elokuussa ja Poni S. on myös hyvin varustautunut talveen.

      Vallu ja Sörsselsson vaihtuvat sitten aikanaan päittäin. Meillä kun ei ole sitä kolmatta karsinaa joten Vallu palaa omaan laumaansa. Kyllä minä Vallunkin pitäisin, on niin kiva hevonen.

      Ja kyllä, minäkin tykkään noista kuvista.

      Poista
  2. Kun ei oikein muutakaan pysty tässä tilanteessa, niin muistutanpa vain, että jos osastohoitoon päädytään, se ei ole maailmanloppu, vaan jakaa taakkaa sinun harteiltasi. Baby steps, pienin askelin.
    Niin kauniita kuvia, ja niin todellisia. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos OP, joskus tarvitaan pieniä maailmanloppujakin, että nähdään elämän yksityiskohdat, ne arvokkaimmat.

      Kuvista tykkään itsekin, jotain osui sitten kerralla nappiin. Kuvaavaa on se, että parhaat räpsyt otin kännykällä...

      Poista
  3. Isännän autossa kun pari kolme vuotta jo palanut moottorinvaroitus valo ja check the engine herja ja korjaaja siihen sanoi, että "tässä merkissä palaa aina", eikä aiheuttanut sen kummempia toimenpiteitä. Mutta kaks kertaa on ollut tänä aikana katsastus ja se korjaaja on jotenkin taikonut sen valon oleen palamatta katsastuksen ajan. Ekalla kertaa se valo syttyi taas katsastuksen jälkeisenä päivänä, toisella kertaa oli palamatta melkein viikon ajan. Mutta aina se on jotenkin saanut sen sammumaan siksi aikaa, kun konttorilla käy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahuksen hyvä tuuri on kyllä ollut jos se valo on just sillä katsastusinssin ajokerralla ollut poissa ja se luetaan ns. tyyppiominaisuuksiin :D

      Mulla sammui eilen se moottorisymbolin kuva (kone kyllä käy) mutta toinen koodi palaa yhä. Ja maanantaina loppuu leima. Kiirettä tietää.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com