tiistai 9. syyskuuta 2014

Mummoenergia


Heti kun ilmat vähän asettuivat (ei sateita, ei paahteita), Seniorikansalainen säntäsi kuokkansa kanssa pihalle. Sisälle Torppaan kuului semmoinen jyske ja jytinä, että oli pakko mennä katsomaan mitä hittolaista siellä värkätään, kaivaako Putiinin Maximus Sotimuksen varalle poteroita vai perustuksia Torpan lisäsiivelle. Kuvista näkee, että ahkerana on oltu. Ja koko kesähelteiden ajan padottu mummoenergia on käytetty kivienpyörittelyyn.

Tuohon penkkiin on viime vuosien aikana upotettu euro jos toinenkin, pioninjuurakoiden muodossa. Kymmenestä pionista jäljellä on viisi. Koska myyrät. Pionien kukinnan jälkeen penkissä ei kukkinut mikään, ukonhattu, syysasteri ja vuosi vuodelta estottomammin leviävä tarha-alpi reuhottivat levällään kuin... ööh.. pappilan kinkerikahvit.

Niinpä Seniorikansalainen kaivoi kaikki muut paitsi pionit pois ja jätti vain tuommoisen tupsukan syysasteria. Sitten tuli komento lähteä kaupoille. Kiesi kohti taimistoa. Onneksi monessa paikassa oli perennoiden tyhjennysmyyntien viimeiset päivät.


Tässä ensimmäisen kierroksen saalis. Syysleimuja, päivänliljoja, palavaa rakkautta ja korallikeijunkukkaa. Ja narsisseja. Sekä tulppaaneja. Ja jälkimmäisille myyränkestäviä (??) istutuskoreja.

Seuraavalla kierroksella ostin multasäkkejä takakontin täydeltä, kympillä neljä säkkiä ja niitä tarjousmultalasteja on nyt ajettu tontille kolme. Saattaapa vähitellen piisata.

Kuulema vielä pitää noita tulppaanikoreja tuoda pari settiä, sipuleita on kuulema vielä jokunen nyytti. Seniorikansalaisen laskupään tietäen 'jokunen' on 10-15 pussukkaa.

Joko myyrillä on talven aikana mässäilyorgiat tai meillä keväällä kiivas kukkaloisto. Äänestän jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta sillä sitä on kaivattu. Sen sanon, että mahdollisille tulppaaninkukinnoille on turha laskea hintaa. Niin monena vuotena on tulppaaninsipuleita istutettu eli myyrille syötetty. Naattiakaan ei ole pintaan noussut.

Vaan tässäpä Äitikullan aherruksen tulos. Ylin kuva on aloituskuvan penkki mullitettuna ja mukuloita pullistelevana. Alemmat kuvat Torpan etupihan pyöreästä penkistä jonka eräs Seniori ohimennen ruoppasi siistimmäksi. Tita kohdistakoon katseensa Mantsurian jalopähkinään ja Kirjosaarnivaahteraan. Ne näyttäisivät viihtyvän.


Se Torpan floorasta. Faunasta sen verran, että kukonvaihtopäivät päättyivät paremmin kuin hyvin. Ja nuppiluvussa löytyi yksi uusikin. Niistä enemmän vaikka huomenna.

Nyt olisi syytä koota itsensä ja ottaa tiukka ote kirjanpitotositteista. Jotain vikaavikaa tässä nyt on, väsymys iskee odottaen ja pyytämättä keskellä päivää, rintaa puristaa ja korvissa jytisee. Yöt sitten heräilen tunnin välein, samoihin oireisiin plus päänsärkyyn. Että ei ole minusta nyt vastusta mummoenergialle, ei lähellekään. Kunhan yritän raahautua päivästä toiseen ja toivoa, että tämän kehnommaksi ei enää olo muutu.

Mukavaa tiistaita, missä lienetkin. Varo, ettei omena putoa päähän!


PeeÄääs: jokohan nyt uskaltaisin julkaista kuvan Titalle postittamistani luomakunnan ihmeistä?
Kas tässä Johanneksen leipäpuun siemenkotia:






Omat ovat jo itämässä ja varapanokset tallessa. Odottelen ekan koe-erän itämistä.

12 kommenttia:

  1. Kannattanee poiketa jossain terveysasemalla itsemittauspisteessä tsekkaamassa verenpaina, voi toki viitata stressiinkin mikä ei tietty olisi mikään ihme. Täällä arki alkanut:), joka sekin hienossa syyssäässä on kiva. Uusi uljas urheilukausi, jota kylläkin pikaflunssa vähän hillitsee. Ehkäpä sitten huomenissa aamu alkaisi jälleen juoksulenkillä. Nemppalasta terkkusia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poikkean tuossa pihan toisella puolella, siellä on verenpainemittarit ja muu Seniorikansalaisen vakiovaruste. Harmi vaan, että joudun myös vastaamaan erinäisiin uteluihin koskien terveydentilaani... kun en tahtoisi turhaan huolestuttaa.

      Kiva, että tämän viikon sää on näinkin hyvä, ei ehkä ihan niin paljoa ahista kotiinpaluu, sama aurinko se paistaa meillekin.

      Poista
  2. Samat oireet. Veikkaan stressiä, koskapa korkea verenpaine on siitä outo tauti - kuulemma - ettei juurikaan oireile, muhii vain. Työkaverille mietin jo pientä kestohiprakkaa lievitykseksi, muttei ehkä pidemmänpäälle ole hyväksi... Ainakaan sille verenpaineelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitäpä minäkin olen veikkaillut, en vain ole tohtinut isommin ääneen huudella omia vaivojani kun täällä on pikkuisen isompikin murhe kannettavana.

      Kippis hiprakalle, sitten kun tämä vähän helpottaa.

      Poista
  3. Kiitos postista - pyörittelin noita "kakkaroita" koittaen tunnistaa minkä lajin jätöksiä mahtoivat olla :D Että kuivattuja pökylöitä Mingrippiin pakattuna. Mukana ollut kortti selvensi toki asian - Kiitoksia vain!

    Hyvin on Seniorikansalainen suunnannut energiansa helteellä suunnittelemalla ja nyt toteuttamalla - näyttää kerrassaan hyvältä. Jotkut käyttävät semmoista kikkakolmosta, että tuikkaavat valkosipulin kynsiä kukkapenkkiin sekaan. Ei taida teidän supermyyrät kaihtaa edes vampyyrinkarkoittimia. Metalli/muovihäkit voivat olla ainoa toivo kevään tulpuista.

    Ja siitä omasta jaksamisesta on pakko pitää huolta. Stressi oirehtii mitä surkuhupaisimmin tavoin, kuten aiemmin oli puhettakin. Multa lähti lähimuisti, katosi keskittymiskyky, mutta unet sentään olivat helkatin hyvät. Minulla on sen suhteen suuri LAHJA. Hereille pääseminen olikin sitten vaikeampaa...

    Tänään aloitin taas työnteon, joka mukavasti johdattaa arjen rytmeihin ja muuhun ajattelemiseenkin. Ja lämmintä on +23 - ihan käsittämätöntä! Painelen ulos potunnostoon. Voimia sinne -. käväise kuitenkin lääkärissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhiih, arvelinkin, että littanaa koiranpökälettä muistuttavat pahanhajuiset käppyrät saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Ja jos yhtään kävi hymy suupielessä, lähetys toimi.

      Kokeile vaikka kasvihuoneessa.

      Meillä ovat myyrät niin rapajuoppoja (viskisiedätys) tervahuuruisia (tervahäätö) degeneroituneita (kännispäissään temmeltäneet miten sattuu), että tuskinpa heppoinen muovikori niitä maanalaisia pienpiruja pitelee. Yritetään kuitenkin.

      Lämmintä on, hyvä niin. Kyselen torstain punnituksessa omasta voinnistani ja ryhdyn toimenpiteisiin jos niin katsotaan tarpeelliseksi.

      Poista
    2. Kummastunut tyrmistys vaihtui vinon hymyn kautta hekotukseen kirjeen sisältöä analysoidessa. Vielä kun löytyis ne Hermo-tabletit :D

      Minä laitan keväällä itämään siemenet. Näin talvea vastaan se taitaa olla tuhoon tuomittu yritys.

      Tsemppiä äidille ja tyttärelle torstaita varten! Minä valmistaudun lauantain uurnan laskuun. Sitten kaikki on ohi paitsi perunkirjoitukset, mutta en ole silloin asianosainen.

      Poista
  4. Wautsi wau! Lähetäpä seniorikansalainen tänne, sillä minulla olisi liljapenkki laitettavana uusiksi, mutta tuo perhanan nilkka ei vielä anna periksi kyykkimiselle.

    Johanneksen leipäpuun hedelmiä kuivattuina syötin muinoin marsuilleni ja niiden mielestä ne olivat suurta herkkua. :)

    Käy vaan mittaamassa verenpaine pihan toisella puolella, niin tulee tsekattua. Verenpainetta äänestän minäkin nimittäin noihin oireisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä meidän Seniori on jo sen verran juurtunut tähän pihaan, ettei ole omimmillaan muualla. Sinä varo sitä nilkkaasi, onhan siellä etelässä vielä pitkä syksy ennen kuin maa routii. Ja istutusaikaa on niin kauan kuin sulaa maata on saatavilla. Malta parannella.

      Pitääpä tarjota pötköpökäle marsuille, saavat jotain vaihtelua ruokavalioonsa.

      Ja juu, juttelen torstaina lääkärin kanssa. Siihen asti sinnittelen. En halua huolestuttaa Äitikultaa.

      Poista
  5. Mikäli verenpaine on linjassa 130/80 tai hiukan sen yli, kannattaa sitten poiketa labraan kilpirauhaskokeeseen, joskin siihen loogisesti liittyisi myös painonlaskua. Kaiken keskellä on tärkeinta että et saa unohtaa omaa hyvinvointiasi ja jossalin kohti on järjestettävä aikaa pikku hiprakoinille kuten aikanaan Bastionissa:) ja aina voit pakata Kummikoira Pierupussin ja karauttaa Nemppalaan terapialeirille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt puhut asiaa! Ehkä ei ihan Bastionin malliin kuitenkaan. Eikä varsinkaan paukkukorkkijuomilla. Niistä tulee vain ohimot kipeiksi.

      Pierupussin voisin lähettää jo etukäteen, vaiva on nimittäin pahentunut ja tuo turmeltunut Pappakoira päästelee aivan estottomasti. Vaihtaa yleensä vaivihkaa paikkaa kun liika haju häiritsee unta. Paitsi yöllä, työntää haisevan nahkansa ihan naamaan kiinni. Yhhh. Ehkä Kummitäti olisi riittävän ymmärtäväinen ja avaramielinen?

      Poista
  6. Kaunis on piha ja varmasti ensi keväänä entistäkin kauniimpi mutta komppaan muita - koita nyt hyvä nainen käydä tarkistuttamassa se kuntosi. Oikeesti, kukaan ei jaksa määräänsä enempää ja sulla on ollut noita haasteita vähän liiankin kanssa.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com