keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Kukonvaihtoviikko


Syksy on perinteisesti kanalassa vilkasta muuttoaikaa. Osa muuttaa uusiin koteihin, osa lähtee ilmavoimiin. Meidän hieno Kukko Savolainen oli yt-neuvotteluissa. Päätin, että niin on komea ja hyvä kukko, että ei lähdekään mustinmurkinaksi, vaan saa olla meillä talven yli. Eivät ne tänä keväänä kuoriutuneet kananuorikot ala kumminkaan hautomaan ennen ensi kesää. Niinpä peruin jo sovitun teuraaksi viennin ja uuden, erisukuisen kukon haun.

Sukusiitos kun on lintujenkin kohdalla välteltävä asia, koska näiden maatiaisrotujen pitäisi pysyä elinkelpoisina ja vahvoina kantoina. Vaikka en itse kuulukaan säilyttäjäohjelmaan, katson, että oma velvollisuuteni kiuruveden kantaa kohtaan on pitää porukka 'laajakirjoisena'. Se tietää kukon vaihtoa parin vuoden välein.

Nuorikot vm 2014, kukko keskellä. Yksi tyttö livisti kuvasta

Viime perjantaina lähti alkukesästä kuoriutuneista tipuista ainoa kukko (ihme, vain yksi kukko!!) uuteen kotiin isännöimään omaa parveaan. Nöösipoikahan se vielä on ja kanamammat varmasti viittaavat kintaalla mokomalle rimppakintulle. Talven aikana mieli muuttuu kanalassa ja rimppakinttukukko alkaakin olla sangen tavoiteltua seuraa. Nähty on.

Lauantaina pihaan ajoi naapurimäen isäntä ja oli kiuruvetistä kukkoa vailla. Pikaisen, mutta sitäkin kiivaamman viestittelyn jälkeen uskalsin luvata kukon naapuriin koska olin saanut viime hetkellä otteen erisukuisen kukkopojan kintusta. Samasta paikasta löytyi meille uusi kukko josta Savolaisenkin hain. Helpotus!

Lauantai-iltana nostin haikein mielin Kukko Savolaisen orrelta ja laitoin kuljetushäkkiin. Jossa matkusti muutaman sata metriä uuteen kotiinsa. Hyvä, että tuo mainio helttapää sai pitää henkensä. Vielä ei ole kiekumista kuulunut.

Sunnuntaina hain uuden kukon. Älkää nyt naurako, kyllä tästä kukko tulee.


Tätä ruikkukukkoreppanaa kanarouvien vanhimmat katsovat hyvin viistoon ja nuoremmat pitkin nokkaansa. Mutta kuten sanottua, kyllä kukko talven aikana paikkansa ottaa ja keväällä kanaset ovat onnesta lääpällään sukimassa kukon sulkia ja kurnuttavat kylkimyyryssä.

Pikkuväen puolella oli toinen ongelma, vanha Gaddafi, kuten jo monesti sanottu, alkaa olla elämänsä ehtoossa ja heittää veivinsä hetkenä minä hyvänsä. Ei se kärsi, reipas on kun sattuu havahtumaan hereille ja hyvin pontevasti yrittää kiekua. Lähinnä kiekuminen on tasajalkaa paikoillaan hyppimistä ja kähinää.

Siispä hain silkkikukon tuosta lähistöltä ja uskoin tilanteen olevan kunnossa. Vaan pahus, se silkkikukko olikin päivänvalossa tarkasteltuna sekarotuinen.


Tämä on se lähtölistalle siirretty silkkimix -kukko. Hakekaa joku pois, vaihto vaikka lakupussiin. Kiltti ja kohtelias kaveri.

Uusi ylläri oli jo nurkan takana odottamassa. Kas kun kesällä hain kaksi silkkikanaa parvea täydentämään. Valkean ja ruskean (riistanvärisen?).
No eilen sitten kohtasin tämän näyn:


Siinä nuori silkkikukko rivakasti polkee kääpiökochinkanaa vaikka kääpiökochinkukko tonkii kaikessa rauhassa maata ihan rikospaikan vieressä. Tyyppi pois kanan selästä ja lähempään tarkasteluun... jippii, se on kukko! Problem solved. Jahka Gaddafi unohtaa herätä, meillä on kruununperijä valmiina.


Tämähän alkaa olla kuin Kauniista ja Rohkeista, kohta varmaan paljastuu uusia meheviä käänteitä. Nimittäin kolme kanaa (musta Olga -silkkikana ja kaksi kääpiökochinkanaa) hautovat vimmatusti samassa pesässä. Jokainen päätyi syystä tai toisesta Vappupillin (Chabokukko) völjyyn ja seurauksista ensimmäinen on jo nähtävissä, lisää on tulossa ihan näinä päivinä.


Eikä Vappupillin kolttoset tähän jää, aiemmin on jo yksi rakkauslapsi ilmestynyt kanamamman helmoista:


Eikä tästäkään voi olla ihan varma, hautomisen suoritti musta Olga, mutta munijasta ei ole tietoa ja isääkin voi vain arvailla:


Etteivät vaan jäljet johtaisi Vappupillitehtaalle? Siinähän se tomerasti seuraa kanasen touhuja.

Vappupillin omat viralliset rouvat, nuoret chabokanat ovat aloittaneet muninnan, pieniä puikulamunia on löytynyt jo kaksi.

Kovin on vaisua munantuotanto, kiuruvetiset kanat pitävät sulkasatoa eivätkä muni, tehokanamummot eivät ole munineet koko kesänä ja pari valkoista tehotyttöä päkistää munan kerran viikossa jos silloinkaan. Pitää kohta hiippailla kaulukset pystyssä kaupan munahyllylle ja turvautua ostomuniin tai kysäistä naapurin isännältä ruoka-apua.

Mielenkiintoisia aikoja, hyvin mielenkiintoisia. Todennäköisesti kaikki nyt tuloillaan olevat tipuset tulen uudelleensijoittamaan muiden iloksi, vähän riippuu toki siitä mitä tulee.

Vappupillin motto näyttää olevan tuli sitä taikka tätä, kanaa polkematta älä jätä.
Näin tänään, huomenna lisää. Tai sitten ei koska punnituspäivä.

Mukavaa keskiviikkoa, missä lienetkin!





17 kommenttia:

  1. Pakko tunnustaa... Olen pihalla kuin lumiKukko noista teidän siivekkäistä. Kauniit ja Röyhkeät tuntuu olevan suorastaan naurettavan yksinkertainen suku- yms. kytköksineen verrattuna teidän höyhenparveen. Huh.

    Mutta sujuvasti luen (vaikken mitään tajuakaan) ja kuvia ihailen hartaudella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä huoli, ei meillä kaikki muutkaan ole aina kartalla Kanalian käänteistä, kaikista vähiten kanat.

      Pitäisköhän toinen porukka ristiä Forrestereiksi ja toinen vaikka Ewingeiksi? Yhtä riehakasta menoa on molemmissa porukoissa.

      Poista
  2. Emäntä, hoi emäntäääääääääääääääääääääää?! Mitä tekee tämmöinen kukoton?! Mistä minä saisin semmoisen kunnollisen kukon? Sekin mahtuisi sinne kylppäriin, btw! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, siihen taloyhtiön vuosikokoukseen tahtoisin tulla kärpäseksi kattoon kuulemaan kun asukkaita kuulustellaan kukon kiekumisen suhteen :D

      Täältä saat tuon oudon silkkipöksyn.

      Poista
  3. Kyl mulle kävi samoin, kun nollavaimolle :) sen verran ymmärsin, että läyhkettä on kanalassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Läyhkettäpä hyvinkin ja nokan koputusta. Ynnä hämärähommia. Puuttuvien munien arvoitus on ihan käsittelemätön juttu, päivän saldo oli 1 muna. Ja kanoja on niin pahuksen paljon. Joku vetää välistä tai jossain on joku munapotero.

      Poista
  4. Erittäin mielenkiintoinen uusi sarja, tämä Kanala. Jäin jo koukkuun. Moneenko maahan ajattelit myydä oikeudet? Kuka on kenenkin isä/äiti/emo/hautoja ja onko kukko kana vai päinvastoin. Niinhän se meni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jumaleissöni, tuohan on ihan oikea idea! Jos telkka syytää viidakon tähtösiä niin kyllä sinne ohjelmavirtaan yksi kanalasaippuakin mahtuu.

      Monimutkaisia perhesuhteita ja vaihtuvia isukkeja. Ja huom. tässä sarjassa myös mahoksi luultu mummokana päkistää poikasen! Ihme!

      Poista
  5. Juonessa oli paljon henkilöitä ja mystisiä käänteitä, mutta ettei se yksi kukko vaan ole homo? Ja aika suoraviivaista toimintaa ns. kaataa kirnuus ja tarkistaa sitten vehkeet :P Ja lintujen vehkeitähän ei sitten katsota jalkojen välistä :)

    Torpan metroseksuaali kanala on kyllä täynnä ihmeellisiä käänteitä ja sukupuolenvaihdoksia sattuu tuon tuostakin. Komppaan Rantista, Kalala-sarja on tosi koukuttava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nythän kehua pukkaa. Kyllä minä pidän teidät poloiset kartalla kanalan käänteistä jatkossakin. Väestöä sinne on tullut lisää, tipuja on käsittääkseni nyt kolme ja haudonta jatkuu. Enpä ihmettelisi jos Vappupilli pakenisi pimeyteen kunhan mammat marssittavat uudet perilliset näytille :D

      Metroseksuaali silkkihousu, sepä se. Ja kipaisee aina kaatuilevan kanamummon niskaan kun näkee, että taas on otollisesti hollillaan.
      Kyllä olisi elämä tylsää ilman näitä helttapäitä. Eiköhän laiteta sullekin nyt se parvi?

      Poista
  6. Aloin lukea tuota postausta, ja vähän matkaa luettuani tulin siihen päätelmään, että pahempaa kuin Kauniissa ja rohkeissa - ja sitten sinä mainitsit siitä, heh meillä ajatus kulkee samoja latuja, eiku polkuja vielä tähän aikaan vuodesta. Komea ja hieman pelottavakin tuo ylimmän kuvan kukko.
    Eikös teillä ole niitä marsujakin, oletkos niitä esitellyt täällä lainkaan?
    Peukut pystyssä täällä huomenna! OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ajattele, tämä kaikki tapahtuu ihan tuossa takapihalla!! Minähän olen ihan etuoikeutettu, BB 24/7 ihan livenä.

      On meillä marsuja. Niitä oli alun perin kolme, mutta Nipa menetti henkensä hellejakson aikana. Ukkojahan ne jo ovat mutta muuten virkeitä ja touhukkaita. Pitääpä joskus esitellä jäppiset.

      Kiitos peukutuksista, iltapäivällä on totuuden hetki.

      Poista
  7. Toivottavasti et tosiaan ole investoinut BB:n 24 h vastaanottoon. Valvontakamerat vain kanalan nurkalle ja sisätiloihin. Jos kaipaisit somehuomiota, lähetys olisi varmasti vilauksessa jaettu ympäri Suomen.

    Postauksesta tuli mieleen myös 80-luvun sarja Kupla, jonka alussa oli muistaakseni aina sekava kertaus edellisen jakson tapahtumista. Jos et ollut sekaisin ennen sitä, kaikki oli sen jälkeen sekoittunut mielessäsi varmasti.

    Kaunista, kuivaa ja lämmintä syksyä toivoen, jotta kanalan väki voi jaloitella pitkään ulkona.

    /Anu

    VastaaPoista
  8. Torstai tuli ja meni. Hermoja raastaen täälläkin, tosin ihan vaatimattomasti tositteiden äärellä. Ja nehän on vain paperia. Kirjanpitäjä varmaan kiittää, kun saa tositteet huomenna joka on siis maksupäivä. Minä taas taputtelin itseäni olalle, että ylipäätään sain väkerrettyä kasaan. Mutta pieniä ovat minun ja verottajan väliset suhteet. Maailmassa on suurempiakin asioita kuin kärpäsenpaskat aanelosilla. Oikeesti ei vois vähempää kiinnostaa, mutta kun oli pakko.

    Huomenna pitää aamuksi sairaalaan. Rasvapatti poskesta lähtee - on turhan näköpaikalla ja vuodesta toiseen kasvaa vain. Joutaa lähteä. Sattui tuokin tähän välmään, mutta lähdettävä on kun ajan on sattunut saamaan.

    Voimia Torpalle joka kolkalle!

    VastaaPoista
  9. Radiohiljaisuus tuottaa aina pohdintaa ja huolehdintaa. Puolin ja toisin.... Toivotan lämpimästi viikonloppuja Torpalle! Minä huomenna olen mukana laskemassa yhtä uurnaa.

    VastaaPoista
  10. Ei mitään hätää, täällä kaikki hyvin.

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com