maanantai 7. heinäkuuta 2014

Uuteen nousuun



Taakse jäivät Puerto Banúksen ökyautot ja jahdit, täällä sitä aloitellaan uutta viikkoa Torpan tutuissa maisemissa.

Ruoho on leikattu ja ikuinen taistelu vuohenputkea, vesiheinää ja muita rikkaruohoja vastaan jatkuu. Taistelu tuntuu lähinnä selän väsymisenä, mutta vielä tämän viikon pidän täydellisen treenivapaan.

Korkeintaan loppuviikosta polkaisen pari kevyttä fillarilenkkiä. Ensi viikolla sitten herkutellaan uusilla treenivermeillä, saas nähdä mahtuuko vatsanpuolelle lomalla kasvanut reppu pöksyihin vai pitääkö penkoa vanhojen vaatteiden varastosta joku väljempi malli.

Saatiinhan sitä näille Perä-Kurjalan sateenpieksämille kunnaillekin lämpimät lukemat. Siitä riehaannuttiin ja syötiin eilen illallinen Takapihan Tavernassa.

Sääskiä ei juurikaan ole, jotain pieniä viinilasisukeltelua harrastavia ötököitä lenteli ilmassa. Jokainen koki hukkumakuolon punaviiniin. Kesäkeittohan sekin omalla tavallaan on, en tosin tykkää semmoisista 'sattumista' ensinkään.


Tänään illalla käydään katsomassa Torpan hevosvoimia. Siellä on kuulema Poni Sörsselsson ominut lauman itselleen ja vallastasyösty entinen johtajaruuna synkistelee Töttiksen kanssa. Töttis sai siis vihdoin toisen jäsenen mielensäpahoittajien kerhoon.

Poni S. on nyt kuulema niin vahvassa vedossa, että jää mitä ilmeisemmin toistaiseksi sinne. Töttis ja joku joutilas tulevat meille. Mitä ilmeisimmin tuo joutilas on vuosikas Suomenhevostammavarsa. Kuulema myynnissäkin on jos oikea ihminen osuu kohdalle. Varokaa vaan, laitan kyllä kuvia tännekin, nätti se on ja hyvää sukua.

Poni S:n ratsun peruskoulutus voidaan katsoa suoritetuksi ja nyt harjoitellaan mm. laukannostoja käynnistä. Jätkä on niin priimusoppilas, että saattaa hyvinkin käydä lähiviikkoina näyttämässä letkeää liikehdintää kisa-aitojen sisäpuolellakin jos sopivat kisat lähiseudulta löytyvät. Sielu ilosta laulaa. Tiesin minä, että se on hyvä hevonen, mutta että niin hyvä… huhhuh. Joskus sitä käy ihmisellä tuurikin hevoskaupoilla.


No, Töttis tietysti omalla panoksellaan kompensoi onnistuneiden hevoskauppojen lopputulosta. Onhan se nätti, sitä ei käy kieltäminen.

Täytyy hoitaa tamman kohdalta viralliset paperiasiat kuntoon ja ottaa se vihdoin omiin nimiin. Olen ihan tahallani vitkastellut niiden kanssa, tammahan on meillä ollut ns. ylläpidossa.

Tässä onkin ratkaisujen ja siirtojen aika edessä. Se on selvä, että Poni S. on ykköstykki johon panostetaan ja Töttis sellainen kotitonttu, pellonkoriste.

Vaan eipä toinna hättäillä, aika kyllä näyttää suunnat ja kertoo oikeat nuotit. Ajopuu kolahtaa aina rantaan, rakas teoriani ei voi tälläkään kertaa pettää.


Tiistaina aamun ensimmäinen virallinen homma on lääkärivisiitti Nuorimmaisen kanssa. Uskon vakaasti, että elämää viimekuukaudet varjostanut asia saadaan nyt vähitellen kuntoon ja elämä jatkuu, uuteen nousuun, kirjaimellisesti.

Elämä antaa ja elämä ottaa. Nyt joudun ottamaan osumaa vihulaispusikoista, meinaan siivota valkosipulipenkin loppuun ja harata pottumaan käytävät. Ja siellä rivin päässä rehottaa vihulaispuskat. Ne näkee, muttei muista ja sitten taas persauksessa kirveltää.

Illalla yritän purkaa kamerasta kuvasatoa ja mikäli intoa riittää, kuvaan sekä Pikkupojat että kanatipuset. Ovat molemmat kohteet niin pomppivaisia, ettei kunnon kuvia saa oikeastaan mitenkään muuten kuin tuurilla.

Sitä odotellessa kitken, kitken ja kitken.
Onneksi sitä ei tarvitse nyt tehdä sadekamppeissa ja villahousuissa vaan ihan shortseilla pärjää.

Mukavaa maanantaita sinullekin, missä kuljetkin!


PeeÄäs: ylemmät kuvat Marbellan Puerto Banúksen satamasta, alemmat Malagan vanhasta kaupungista sekä Castillo de Gibralfarolta.


10 kommenttia:

  1. Onnittelut hevosrintaman hyvistä tuulista ja kiitos mahtavista kuvista!
    Niin, ja sympatiat kitkemisurakasta koska se on näillä helteillä melko ikävää hommaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voe tokkiisa, Torpan Armon silmä lepäsi ja sielu lauloi hoosiannaa kun katselin Poni S:n menoa. Eilisen treenin väsy painoi askeleissa mutta silti jätkä liiteli. Jokaisesta vuonohevosesta ei todellakaan voi sanoa samaa joten nyt on hienosta liikehdinnästä kyse.

      Kitkemisurakkahan meni niin, että hiki valui jo ekan valkosipulipenkin käytävän haromisen jälkeen. Kiitin luojaani siitä, että älysin kantaa ruohosilppua niinkin paljon kesäkuun alussa, olisi nimittäin tekemätön ryteikkö nyt siivottavana.

      Toppeja meni päivän aherruksissa kolme, kaikista sai vettä vääntää. Kuuma nimittäin tuli.

      Porkkanoita ei löydy, vain pienet sirkkalehdet. Menee talvi ostoporkkanoilla :(

      Poista
  2. Sääsket eivät todellakaan haittaa elämää. Ne on niin harvassa, ettei ikinä ennen. No ehkä mäkäräparvet kuittaavat homman ns. kotiin. Paarmoja jo päivisin kiusaa lihaa. Kiertävät kuin piru kirkkoa.

    Olen vaihtanut yötöihin. Päivän kuumudessa ei vain jaksa puurtaa, joten käytetään yön viileyttä työntekoon.

    Tervetuloa kotiin koko porukalle! Toivotan kovasti aurinkoista mieltä ihan kaikille ja toivon murkkusen hankalien vaiheiden sutjakkaa sivuuttamista. Nuoruus on rankkaa aikaa. Mutta ne ajat sujuvat ohitse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paarmanpiruja on täälläkin. Kyllä ne lihan haistavat.
      Yötyöt olisivatkin ihan viisas veto näillä keleillä.

      Toivotaan, että huominen tuo jotain järkeä tähän hommaan, lukko on nimittäin umpisolmussa ja avain hukassa. Kyllähän minä tämän toisenkin Perillisen murrosiän tuiskahtelut jaksaisin selvitellä, mutta ne muut murheet ovatkin kokonaan oma lukunsa. Luotan siis lääkäreiden pätevyyteen vyyhdin purkamisessa.
      Terveys on semmoinen juttu, ettei sitä tohtisi menettää tuossa iässä… tulee melkoinen taakka aikuisuuteen jos ei nyt saada hommaa poikki ja asioita järjestykseen.

      Näemmä koskaan ei ole liian myöhäistä saada ankeaa lapsuutta :'(

      Poista
  3. Liitokavio Ponilla kuulostaa olevan paikka kisakentillä, hienoa !
    Ja kiva että tammallakin on paikkansa maailmassa. Ei ole ihan huono kohtalo päätyä Torpan tontuksi ;)

    Teinix asiaan sanoisin että niin kauan kun on elämää, on toivoa.
    Kun vaan kaikki muistaa hengitellä syvään ja rauhallisesti karikkojen kohdalla niin pian helpommin kuljettavat väylät edessä siintää. Teinityttöjen elo ei ole helppoa, eikä ole teinityttöjen vanhempienkaan osa pelkkää ruusuilla tanssimista. Been there, done that. Tsemppiä teille kaikille !


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poni saa kohta kengät, ihan ekat sellaiset.
      Laitetaan vähän ekstrabuustia jotta askel on oikein lennokas ja liitäväinen. Se jätkä kyllä veivaa sitten semmoiset moonwalkit, että tuomareilta tippuu silmät päästä.

      Teinix -asia on, kuten mainitsin, kuin avohaava. En tiedä kehen sattuu eniten.

      Poista
  4. Hyvä Poni S.!

    Tervetuloa kotiin ja tsemppiä murheisiin. Toivotaan, että solmut alkavat aueta ja homma helpottuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos. Eipä tästä oikein voi muuta kuin nousta ja katsoa eteenpäin.
      Hyvää matkaa sinulle!

      Poista
  5. Kelit vain lämpenee, pian kosahtaa +30 rikki. Ei ole päivisin minusta kuin varjosta toiseen kiertämään. Onneksi iso omenapuu tarjosi varjoa mattojen pesuun, kitkemisenkin kuutoin varjopaikkojen mukaan. Onneksi on isoja puita! Ja iloksi on joki, josta saa pumpatua vettä nuutuville kasveille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli tänään hassu pilvikerros auringon edessä. Mutta senkin läpi paahtoi puhkuvan kuumasti, mansikkamaalla sato haettiin pikaisesti ja silti olkapäissä kihelmöi.

      Täällä ei vielä ole tarvinnut kastella, paitsi pelargoniaruukkuja. Onneksi on sadevesitynnyri piripinnassa.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!