lauantai 5. heinäkuuta 2014

Kotka on laskeutunut

Andalucian El Toro vartioi Torpan tupaa

Kaikki hyvin! 
Kotona ollaan ja yritetään sopeutua arkielämään. Täällä on poissaollessamme vietetty Vesiheinäkuuta, pakko oli vähän kopaista kukkapenkkejä. 

Tipuja on neljä ja minusta ne kaikki näyttävät kovin kanamaisilta. Aika näyttää. Pikkupojat majoitettiin Nuorimmaisen huoneeseen ja Setä Milton tapaa kisällioppilaat huomenna. 

Nassen ja Peetun jälleennäkeminen oli sopuisa, kumpikaan ei jäpittänyt.

Näihin palaamme huomenna, siirryn toipumaan kulttuurishokista. Pienehkön sydänkohtauksen meinasin saada cittarin kassalla. Pari nyyttiä ruokaa maksoi saman verran kuin monen päivän sapuskat viineineen Mercadonassa. 

Oijoi. Tämä vaatii hieman sulattelua.

Oskar ja Felix
Oskar
Oskar kokeilee ajotuntumaa
Pikkupoikien perhepotretti





10 kommenttia:

  1. Tervetuloa takaisin! Koti ja oma sänky on ihan parasta laskeutumista tuttuun arkeen. Pikkukissit ja uudet kanaset tuottavat omia sekoomuksia ilolla ja tuhannen hauskalla sykkeellä.

    Kitkemistä minäkin ensimmäisen lomapäivän ratoksi tein huomaten megasuuret vesiheinät. Ja meillä on oikeasti keikuttu kuivuuden partaalla, toisin kuin Itä-Suomen kantilla. Siellähän on vain tullut vettä ja vähän lisempää vettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllähän kotiinsa on kiva tulla. Lauantai-ilta, sunnuntai ja tämä aamupäivä on mennyt tiiviisti pihahommissa. Kitkemistä riittää. Valkosipulipenkitkin revin siistiksi vesiheinästä, sitä pirua riittää.

      Perennapenkeistä saa nyhtää sekä kauraa, vesiheinää, että liikaan kasvuun ryöpsähtäneitä kasveja, mm. Kanadanvuokkoa pois, kottikärrykuorma toisensa perään päätyy kompostiin. Ja sitä mukaa kun yhden penkin on saanut puhtaaksi, toisessa jo vuohenputki irvistää vahingoniloisena.

      Loppumatonta taistelua!

      Poista
  2. Ooooooooh, kissanpentuja! <3 Tuota, sen ponin satulalaukkuun saa sitten laittaa sellaisen punertavan pennun myös, kiitos! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt täytyy tuottaa Ponia odottavalle Polgalle pettymys. Poni S. on osoittautunut niin lahjakkaaksi, että taitaa jäädä asustelemaan treenipaikkaansa pidemmäksi aikaa ja Töttis tulee jonkun kaverin kanssa meille. Poni S. saattaa jopa karauttaa kisakentälle lähiviikkoina, niin tuntuu olevan jäbäleisson tikissään.

      Killinpennutkin jäävät täten kasvamaan.

      Poista
  3. Ihanat söpöläiset. Miten niistä raaskii joskus luopua?!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhii, jokusen kissanpentupesueen kasvattaneena voin kertoa, että mitä lähemmäs luovutusikää pennut ehtivät, sitä hartaammin niiden lähtöä odottaa. Niin somia ja söpösiä kun ovatkin, keksivät kyllä kaikenlaista konnuutta ja sotkuja siivotessa ja sirpaleita liimatessa kiintymys pikkupalleroihin (pirulaisiin) muuttuu vain vienoksi haikeudeksi yhden ajanjakson päättyessä.

      Tuo ryhmäkuva on napattu Pikkupoikien kasvatuskodista, meille tuli siis vain kaksi, Oskar ja Felix. Yksi sinne jäi, leikkimään puolikkaalla rotalla.

      Poista
  4. Tervetuloa takaisin!
    Mahtavan näköisiä kattisen pentuja (viattomia mutta valmiina terroritekoihin :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ja Kattiset totisesti ovat viekkaasti kätkeneet söpöyden naamarin taakse todellisen luontonsa. Kohta torpassa jytisee kun pikku terroristit pääsevät yläkerrasta tutustumaan Torpan muihin sisäliikunta-aktiviteetteihin…

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Ovat ne, ihankiakin. Oskar pärisee (kehrää) hirveällä volyymillä eikä Felix jää veljensä varjoon. Felix on ehkä aavistuksen verran harkitsevaisempi, Oskar painattaa kylkimyyryllä kohteeseen ja käy suoraan kimppuun. Kohde voi olla mikä vaan, vaikka leikittäjän pohjelihas tai perskannikka :D

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com