torstai 8. toukokuuta 2014

Ma-ti-ke-to...


Tästä viikosta tuli semmoinen sekasotku, että tuskin olen muistanut läppärin kantta raottaa.
Viikon ykkösansioihin kirjattakoon Rouva Kirjanpitäjän järkyttäminen peräti KAHDEN kuukauden siivolla tositenipulla YNNÄ matkalaskuilla. Nyt ollaan taas niin päiväntasalla kuin olla voi. Toki pientä jännitystä täytyy elämässä olla, nyt niskassa huohottavat huhtikuun matkalaskut.

Ja ennen lomalle lompsahtamista täytyy saattaa KAIKKI matkalaskut kirjanpitoon, se nimittäin tilikausi loppuu kesäkuun lopussa ja me skoolaamme sille siellä miss on lämmin, missä niin paljon elävämmin, loistaa tähdet ja kuu…

Vaan ennenkuin Hispaaniaan päästään, tässä on tiukka loppurutistus edessä. Iso-J kaahaa renkaat soikeina kyliä ja minä yritän pitää tässä päässä kalenterit järjestyksessä ja ihmiset oikeaan aikaan oikeassa paikassa, itseni mukaanlukien.

Kouluissa on pelkkiä poikkeuspäiviä ja niiden poikkeuspäiviä, myyjäisiä ja Pestuupäivää sun muuta. Ilahduin jo hetkeksi ajatuksesta, että saan reippaita koululaisia pestattua ikkunanpesuun Torpalle. Nähtyäni Esikoisen nyrpeän naaman, totesin peseväni ikkunat itse. Meille ei kuulema voi tuoda ketään ja sitä teiniblaablaata pitkät litaniat perään.

Kyllä se on niin, että Esikoinen tekee pestuupäivän työnsä ulkona, ei talossa sisällä. Minä en sitä jäpätystä kuuntele, etenkin kun minä olen maksajana. Leirikoulutilille toki ilomielin parikymppisen tilitän. Mutta ilman jäpätystä, kiitos. Äitikulta varmasti keksii jotain pientä risusavottaa ja mullankärräystä moneksi tunniksi.

Toukokuussa 2012
Toukokuussa 2013

Yöpakkasia on pitänyt edelleen, eikä sateita ole saatu. Taivas on nytkin lupaavasti pilvessä, mutta ainoa ropina ulkona kuuluu pellolta kun naapurin viljelijä kylvää lietelantaa.

Äitikullan tilaamat perennanjuurakot saapuivat ja voi varjele mikä määrä multiinpantavaa meillä onkaan. Plus kaikki siemenkylvötaimet. Toisaalta paikkaistutuksille on tarvetta, myyränjuuttaat ovat kaivaneet kauheita onkaloita, myös kukkapenkkeihin.

Hevosetkin ovat saaneet osansa myyrien kolttosista, iltaisin kun ne saavat mussuttaa tuoretta vihreää pihanurmea, vähän väliä jommankumman alla pettää maa, myyräntunneli ei hevosen painoa kestä. Onneksi kumpikaan hevonen ei korvaansa heilauta vaikka maa alta pettäisi, ovat semmoisessa tuoreen vihreän transsissa.

Ja mitä nyt olen noita naapurin peltoja katsellut, sinne kyllä pääsee pian aitaamaan.
Varmuuden vuoksi varasin vielä kuusi isoa pyöröpaalia kuivaheinää, tänään haettiin ensimmäiset. Pikkupaalit ovat nyt kolmea viimeistä vaille syöty enkä enempää hae, laatu alkoi olla jo männävuotista.

Hevoset siirtyvät kesäkuussa laiskanläksyn muodossa lähitallille kesäopistoon, ainakin Sörsselsson kaipaa kipeästi  uutta ajateltavaa, uhmaikä laantuu työtä tehden, ei laiskotellen.

2012

Huomenna minä, Esikoinen ja Peetu hurautetaan kaakkoon ja lesoillaan Seurahuoneella yksi yö. Lauantaiaamuna piipahdetaan kehässä ja kotimatkalle päästään varmaan heti. Tuomari on muuan Svante naapurimaasta ja kennelväen tietotoimiston mukaan hänelle ainoa oikea russelin väri on ruskeavalkoinen. Meidät mustavalkoiset passitettaneen kotiin yksilöarvostelun jälkeen.

Toivottavasti Esikoisen vointi ei nyt hirveästi huonone, tämän päivää on lepuuttanut kotona, niin tekee huomennakin. Autossa saa nukkua ja jatkaa lepoa hotellissa. Lauantaina se pikavisiitti kehään ja sitten kotiin. Julma äiti ei anna armoa, kehään on mentävä. Ihan viimeisenä valttina sipsuttelen itse Peetun kanssa arvosteluun, sitten se varhainen kotiinlähtö ainakin sinetöityy.

Näillä on menty tätä viikkoa ja samoilla tahdeilla sätkitään loppuviikkokin. Paitsi että lätkäkisat ovat täällä taas! Oioioi, kisakatsomo on valmis, pitää vielä löytää ne sinivalkoiset hurmoslasit päähän.

Pientä kivaa sinulle, missä lienetkin!













6 kommenttia:

  1. Kunhat nyt pidät ittes kunnossa siihen lomaan saakka vaikka työtä varmasti riittää. Täällä on kelit suoraan peestä, tänään on koko päivä tullut lokakuun sateiden kaltaista jäätävää vettä med suht reipas tuuli ja luulin iltalenkillä vaipuvani hypotermian kouriin, sen verran kylmältä tuntui.

    Onnea näyttelyyn vaikka uskonkin että Peetu tuo renikoita Svantesta huolimatta. Kaikkea hyvää laskujen ym. hommien kanssa ja muistahan kertoa terveisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoskiitos kannustuksesta ja huolenpidosta.
      Kyllä tässä on tarkoitus päästä ihan lomalomalle, ei sairauslomalle.
      Niitä samoja sormenheristyksiä sohottelen siihen suuntaan, käsittääkseni terveys ei vielä ole siinä jamassa, että vuoria siirrettäisiin. Malttia!

      Poista
  2. Luonnikasta reissua huomenissa! Välillä puhalluttaa tosissaan teinien angstaus "pää perseessä - helpottais hengitystä jos vetäis sen ajoittain ulos..." meniniki. Mutta ne kasvaa siitä ulos. Toivottavasti varapäreet ja hermojen mitta riittää sitä odotellessa :D

    Mun kirjanpito on tekemättä, mutta sain sentään laskut maksettua ja tehtyä tuloa tuottavia laskuja. Tasapaino näiden välillä on onneksi positiivinen! Noh - verottajan iskettyä välistä homma on taas ihan sileetä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Varapäreitä latailen täällä hotellin pehmeässä pedissä parhaillaan, Peetulla on oma peti :D

      Mulla se laskujenmaksun kyseenalainen ilo on vielä edessä, viikonloppuna pitää siirtää taas roima määrä euroja verottajalle sun muille tahoille joilla on käsittämättömän pohjaton kassa.

      Poista
  3. Onnea näyttelyreissulle! Toivottavasti Svante ottaisi väriä vääristävät lasit päästään ja esikoinen paranee.

    Täällä etelässä on ollut pitkään viheliäiset säät. Joko lämpötilat ovat väärästä vuodenajasta tai sen lisäksi vielä sataa. Viime päivinä ei sentään rakeita.
    Olen seurannut ikkunani edessä olevassa lehmuksessa haudontaa yrittäviä räkättejä suurella myötätunnolla. Näyttää olevan kurjaa hommaa tuo jäätävässä sateessa pesässä värjöttely. Pakko ottaa taukoa väliin. Eilen lintu istui pitkän tovin pesän laidalla munia tuijottaen ja mietti mitä ilmeisemmin että onko mitään järkee istua palelemaan siihen vettyneeseen pesärakennelmaan.

    Toisaalta nyt kevään vehreys jatkuu pidempään ja valkovuokot eivät ehdi lakastua ennen äitienpäivää.

    Itse olen parannellut venähtänyttä nilkkaa ja polvea. Olen suht hyvä putoamaan hevosen selästä, mutta se ei auta jos jalka jää jalustimeen kiinni. Ei onneksi kuin kevyesti, mutta ei tämä näköjään viikossa tai kahdessakaan parane juoksukuntoon.

    /Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi viheliäinen sun kinttuasi. Nyt jätät juoksut väliin ja maltat parannella nilkkasi. On niitä juoksuja kesemmällä ja Huom! Obs!, niihin on pääsy vain tervekoipisilla.

      Räksä on varmaan linnuista ainoa, jonka pesintä onnistuu täydellisesti vaikka lunta sataisi. Sitkeitä ovat, penteleet.

      Olkoot Svantella vaikka sinikeltaiset tre kronor (tahallani kirjoitin pienellä) -lasit, Peetun vien kehään rinta rottingilla. Hyvä rekku se on. Joskin maalainen ja pikkuisen höhlä.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!