sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kaupungilla


Eilen oli perkaamista kuvasaaliin osalta ja sitten loppui kertakaikkiaan mielenkiinto päiväkirjamerkinnän tekemiseen. Reissukaveri Nemppa ei olisi voinut parempaan aikaan soittaa. Sain hyvän syyn nakata läppärin lataukseen ja päivittää kuulumiset.

Sitten olikin sauna ja ilta heilahti ihan vaan velttoillessa.
Täytyy myöntää, että lauantaiaamupäivän jumppailutkin painoivat hieman sekä lihaksia, että silmäluomia.

Iso-J mellasti kanalan siivouksen parissa ja nyt on sieltäkin talvipehkut poistettu. Juuri kun piha oli haravoitu risuista ja muista tuulenlennättämistä partikkeleista, satoi ohuen hunnun hiutaleita. Niin ohuen, ettei sitä kehtaa edes lumeksi sanoa. Mitä lie höttöä.

Tänään on ollut tuuli pohjoisesta ja niin kylmä, että täytyy laittaa Iso uuni tulille. Näinä sähkön riistohintojen aikoina sitä mieluusti vetää villasukkaa jalkaan ja kantaa puita kuin vääntää pattereista lisäasteita.


Tämänkertaiset kuvat ovat Reykjavikin keskustasta. Minulle jäi hieman epäselväksi missä se varsinainen keskusta on, hotellimme sijaitsi toisen ostoskadun poikkikadulla, varsin keskellä kaikkea. Koska vapaata aikaa oli loppujen lopuksi varsin vähän, tutustuimme lähinnä hotellin ympäristöön ja sielläkin iski runsaudenpula. Aina näkyi jokin mielenkiintoinen kadunpätkä jota olisi tehnyt mieli käydä kurkkaamassa, mutta aikataulu oli tiivis.

Minua ilahdutti suuresti se, että lähes kaikkialla oli jotain, joku erityinen huomionkiinnittänyt juttu. Ja kun pysähtyi katsomaan, havaitsi koko ajan lisää katsottavaa. Yksityiskohtia ja vielä lisää yksityiskohtia. Kokonaiskuva itsessään oli jo häkellyttävä. Siksi on ehkä hieman vaikea sulatella kaikkea näkemäänsä.

Reykjavikistä jäi mieleen suloinen sekamelska uutta ja vanhaa, peltiä ja puuta, lasia ja kiveä. Katukuva oli siisti ja olo turvallinen.
Autolla en ehkä ensimmäiseksi lähtisi sekaan pörräämään sillä yksisuuntaisia ja kapeita katuja oli paljon, parkkipaikkoihin saivat paikallisetkin kikkailla kieli keskellä suuta.
Jäätikkökelpoiset maasturimöhkäleet veivät joiltakin kaduilta tilaa niin, ettei turistibussi mahtunut ohi.

Meistä pidettiin äärimmäisen hyvää huolta. Huvittavin hetki oli ehdottomasti se,  kun pakkauduimme valasretken lähtöhotellilla busseihin. Sitten odoteltiin (aina) myöhässä olleita italialaisia vähintään puoli tuntia. Ja ajettiin bussilla noin 150 metriä satamaan jossa bussikuski hivutti tuuma kerrallaan autonsa laivan rampille jotta me holhouksenalaiset turistivieraat voimme astua suoraan bussista laivaan. Oikeasti. Sataman ja lähtöhotellin välissä oli vain yksi rakennus ja olisimme olleet kävellen perillä useampaan kertaan. Ehkäpä ne kaikkialle muuallekin eksyneet italialaiset olisivat eksyneet silläkin rastilla.
Maihinpalattuamme ilmoitimme oppaalle, että kävelemme takaisin hotelliin ja loppujen lopuksi bussit oppaineen ajelivat tyhjinä pois satamasta.

Joinakin iltoina meidät haettiin oman hotellin edestä vaikka matkaa kohteeseen olisi ollut samat sata, kaksisataa metriä. Etenkin gaalailtana se oli ihan hyvä ratkaisu sillä keskiviikkona kaupunkiin satoi ensilumi ja sitä tuli todella tiuhasti.

Näitä seinämaalauksia, mainoksia ja kannanottoja oli sitten kaikkialla. Ja toinen toistaan hienompia. Tuo maitomainos oli yksi tyylikkäämmistä. Joskus yritin etsimällä etsiä bussin ikkunasta näkemääni talonpäätyä mutta eihän se onnistunut.

Onneksi en ollut kaupungin ainoa turisti, vaan meitä kameran kanssa toljailevia oli muitakin.  Paikalliset suhtautuivat iloisen ymmärtäväisesti kuvaajiin ja odottivat kiltisti kun olin ottamassa kuvaa vaikkapa tästä partasuusta.

Listalla mm. Hangover breakfast
Näyteikkuna
Yksi lounasravintoloistamme
Pankkikatu ja kadun päässä massiivinen kirkko
Perinteikäs ravintola (ja kallis)
Höyryt pihalle

Koskapa maalaiselämä hyökyy päälle, on syytä siirtyä talli- ja kanalahommiin. Kuvia olisi vaikka miten moneen päivitykseen. Katsotaan nyt miten ehdin näitä kuvia lataamaan. Laitan tähän loppuun vielä yhden rimpsun kaupunkikuvia. Vuoroaan jäävät odottamaan ainakin Reykjenes -päivän ATV-ajelukuvat ja Eldhestar -ratsastuskeskuksen hevoset.

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa, missä lienetkin!

Keramiikkaa kaikkiin mieltymyksiin
Sympaattisin Timberland-kauppa ikinä
Gimli-talo
Taustalla Harpa ja meri
Ensilumi





4 kommenttia:

  1. Hauska tuo parittomien hanskojen paikka :) Muutenkin juuri tuollainen, missä on pieniä mielenkiintoisia yksityiskohtia (ja hassuja) on ihan mainiota! Oli sitten kyse kodista tai kaupungista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin se parittomien hanskojen deittipaikka oli hassu. Kävelin jo ohi kun noin kymmenen askeleen jälkeen tajusin mitä näin ja palasin takaisin. Tyypillistä islantilaista, uskaltaisin sanoa.

      Kiitos kommentistasi, en ole sinusta tainnut ennen kuullakaan :D

      Poista
  2. Ouuu jeah! Ihanat ja tunnelmalliset kuvat, jossa kuvaajalla on ollut oivallus matkassa. Tuskin maltan odottaa hevoskuvia!!!!

    Iso uuni täälläkin tulilla, öiksi on luvattu jopa 10 pakkasgraadia ja päivälläkään ei plussalle päädytä. Pitää käydä roiskasemassa jotain pakkassuojaa pionien luonnonlajien piipottavien piippojen päälle.

    Leppoisaa alkavaa viikkoa Torpalle ja muillekin kulkijoille! Mulla on huomenna lakisääteinen vapaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy jo nyt kertoa, että niitä hevosretken kuvia ei kannata intoa puhkuen odotella. Ratsastusretkelle en järkkärilaukkua voinut ottaa ja ainoat kuvat ovat pari kännykkäräpsyä ja jälkeen päin tallilla otettuja kuvia.

      Jotkut noista kuvista ovat kieltämättä hauskoja ja osittain jopa onnistuneita.

      Pakkasta on täälläkin, -5° nyt ja kiristyy. Minä sain tänään ainokaisten varjeltavien havujeni päälle aurinkosuojan, käärin oikein huolella. Ja kun se tämänpäivän puhurissa on testattu, se kestänee melkein mitä vaan. Toivottavasti havu kestää vihreänä siellä kääreissään. On kuin hoiperteleva muumio.

      Mukavaa ja elvyttävää vapaapäivää sinulle, olet totisesti vapaasi ansainnut!

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com