tiistai 25. maaliskuuta 2014

Arki armas


Katsaus pihalle näyttää kummallisia asioita. Nyt on kaikkien kalentereiden mukaan maaliskuun 25. päivä ja meillä on lunta vain varjoisimmissa paikoissa. Piha on lähes lumeton ja haravoitu. Iso-J on heilunut pihalla uutterasti haravan kanssa ja sen näkee. Pihan ainoat istuttamalla istutetut havut saivat pari viikkoa sitten harsot ja hunnut, näyttää varsin moniulotteiselta viritelmältä. Kauheassa tuulessa minä tuon muumiopuvun laitoin, tuli testattua tuulen … myrskynpitävyys siinä samalla.

Aamuisin pienet lätäköt ovat jäässä ja ruoho ripisee jäisenä, mutta aamuaurinko hoitaa homman nopeasti. Tänä aamuna näin ensimmäisen mustarastaan nyhtämässä matoa maasta, ihan tuossa ylimmän kuvan aurinkoisen läntin luona. Siellä on perinteisesti rastaiden aamiaiskattaus.


Valkosipulipenkeissä ei vielä punnerreta ja hyvä niin. Tuossa ne kuitenkin ovat talvensa viettäneet ja toivottavasti toimineet kasvamisen ohella myös myyrämuurina. Kekoja ei ole noiden rivien lähellä yhtään.

Äitikulta raportoi hetki sitten, että metsässä ja laitumen metsänpuoleisella reunalla on hurjasti myyrän tunneleita ja koloja. Koirapojat ovat tilanteen myös todenneet ja kuseksineet ynnä nuuskineet jokaisen mahdollisen tunnelin. Sinne ei oikein passaa lähteä hevosella, Töttis järkyttyisi korviaan myöten jos koipi, yksi niistä neljästä vasemmasta, uppoaisi koloon. Siitä sitä mentäisiin tuiskis turvalleen ja lopun vuotta saisinkin taas siedättää hevosta metsäpoluille.

Poni Sörsselson paskat nakkaisi mokomalle, korkeintaan seuraavalla kerralla hyppäisi roimalla loikalla yli.

Hevosilla on karvanvaihto täydessä vauhdissa. Töttis on tässäkin asiassa jälkijättöinen, Poni S. sen sijaan pöllyää ja tupruttelee karvojaan niin, että siitä tulee mieleen Jaska Jokusen kaveri Rapa Ripa. Jonkinlainen aivomyrsky ja käymistila hänellä on päässäänkin, varsin ärsyttävä 5-vuotisuhma on nimittäin päällä. Lähes kaikki asiat täytyy näköjään kyseenalaistaa. Paitsi syöminen.

Kovis-Jonne
Viidakon Tähtönen
Töttikselle iski ankara ahdistus lauantain ratsastuksessa. Yhtäkkiä tuttu pelto olikin hevosia nielevä laavakenttä jossa ei voinut edetä mihinkään suuntaan. Homma muuttui kuitenkin hyväksi kun keksittiin Nuorimmaisen kanssa keskittymistehtäviä. Minä määräsin liikkeen suunnan ja Nuorimmainen toimi paketin aivoina. Hevonen rentoutui ja rauhoittui ja lopulta meillä oli tyytyväisenä tarpova työhön keskittyvä hevonen.

Nyt kun illat valostuvat päivä päivältä, mahdollinen ratsastusaikakin lisääntyy. Saisinpa vain jostain pari lisätuntia vuorokauteen.

Onneksi Esikoinen parantuu vähitellen ja hankkiutui kepeistä eroon. Näin ollen hänkin on vähitellen käytettävissä hevosten liikutuksessa.

Hevosten kotonaolemisen varjopuoli on se, että niiden kanssa vietetty aika on se, josta ensimmäisenä nipistetään. Heinät ja ruuat tulevat ajallaan mutta 'ylimääräinen' puuhastelu niiden kanssa on harmillisen satunnaista. Toivoisin toki säännöllistä ratsastusta ja maastatyöskentelyä, mutta kellon ehdoilla juostessa kaikkeen vaan ei ehdi. Ei ehdi vaikka miten mieli tekisi.

Tässä onkin useamman kerran käynyt mielessä, kuinka paljon vietin aikaa autossa ja tallilla kun Herra Harmaa asui täysihoitotallilla. Matkaa kertyi lipo 80 km per keikka. Enää en siihen ralliin ryhtyisi.

Joten pienen omantunnon kolkutuksen siedän, hevonen ei kuole eikä sairastu jos sitä ei päivittäin satuloida. Pääasia, että perusrutiinit ovat kunnossa ja hevosilla hyvät oltavat. Kurjalla kelillä tehdään jotain muuta, kiireessä vain välttämättömimmät.


Ylemmässä kuvassa näkyy lumitilanne etelästä päin katsoen, pihasauna äärimmäisenä oikealla. Alemmassa kuvassa sama pihasauna vasemmalla ja Torppa jää oikealle. Lunta ei ole paljoa, katsoi mistä ilmansuunnasta tahansa. Ja kun pikkuisen tyrkkii mielikuvitusta, ylempi kuva kertoo eteläpellon vihertävän. Juu, meillä vihertää maaliskuussa tänä outojen ilmiöiden talvena.

Mukavaa vaihtelua tämä on, mutta toivoisin kyllä ihan rehdit neljä vuodenaikaa takaisin. Ehkä jo ensi vuonna.

Muilta kanteilta katsoen elämä Torpalla sujuu entiseen malliin. Ei mitään uutta eikä mullistavaa. Itselle iskee aina keväisin pienoinen autokuume ja kovasti tekisi mieli vaihtaa oma kiesi tuoreempaan, mieluummin semmoiseen nelivetoon jolla liikkuu koppi ja kuorma.

Salilla nousee rauta viikko viikolta pikkuisen paremmin ja olo on mainio. Kaiken sen talvella koetun sairastelun jälkeen muistan iloita jokaisesta terveestä päivästä, arkena ja sunnuntaina.

Aurinkoista viikonjatkoa sinullekin, missä lienetkin!






16 kommenttia:

  1. Otetaan vierihoitoon pieni poni, yst. vast. tlk nimim. Halipula *kikattelee, kylppärissä on tilaa ja puisto sekä kenttä vieressä!*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi iltapäivälehdelle ilon päivä kun bongaisivat Sörsselsonin laiduntamassa citypuistossa :D Pidetään tuo vaihtoehto mielessä jos ei jätkäponilla asenne korjaannu.

      Poista
  2. Täällä kans ei ole lunta juurikaan,muuten on ihan samanlaista ja loskakeli alkaa olla huipussaan,liejua,liejua... ja joutsenia bongasin pelloilta juuri äsken,,:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhhhhyyyh, lieju, kura ja rapa ovat kevään miinuspuolet.

      Joutsenet ja muut muuttolinnut ehdottomasti plussaa. Kohta alkaa satakielen kosiolaulutkin <3

      Poista
  3. Meillä on (ikävä kyllä) vielä lunta. Päivällä on pluspisteitä mukavasti, mutta yöllä kosahtaa aina jäähän. Mutta aurinko on paistanut. Vaikka päivään kuuluu rivakka sade paskaa niskaan, niin saatavien perinnässä on paistanut aurinko. Eka maksuerä on saapunut! Loputkin rantautuvat lähipäivinä. Verottajakin kiittää taas saataviensa puolesta. Raha tekee hassun marssin tilin läpi... tulee ja menee...

    Ekat peipot on bongattu! Joutsenia jo parin viikon ajan ja mustarastaat myös.

    Poni Sörsselsön potee kevättä rinnassa. Vaikka on muotoleikkaus harjassa ja hännän alla, niin vaikuttaa se. Kevät.

    VastaaPoista
  4. Mites Tita se teidän merenlahtenne? Ovatko jäät jo liikekannalla?

    Hyvä juttu tuo saatava-homma, mutta muista nyt laittaa korkolasku matkaan, eihän moista vitkastelua voi kuitata pääoman suorittamisella. Teille on ollut vaivaa ja harmia (mielipahaa unohtamatta) joten oikeus ja kohtuus on laittaa korotkin perintään.

    Poni Sörsselson siirtyy (toivottavasti) ihan lähiviikkoina viimekesäiseen leirikoulupaikkaansa teho-opetukseen. Kurssiin kuuluu myös maneesissa liikehdintää. Mielelläni otan vaihto-oppilaan tänne Töttiksen kaveriksi, täytyy koittaa junailla jotenkin.

    Viisivuotisuhma on ihan totista totta, sitten pitäisi tasaantua. Hevosten murrosikä on aika rankkaa aikaa sekä hevoselle, että ihmisille.

    VastaaPoista
  5. Ah noita auringonpaisteisia maisemia. :)

    Mieltä ilahduttaa katsoa täällä töissäkin kattoikkunan sinistä ruutua. Ei pilven hattaraa näy. Lumi alkaa olla muisto vain, samoin on Kulosaaren sillan alus jo sula. Tilanne on täällä etelässä toki eri kuin pohjoisempana, mutta vähän on uutisia lukiessa miettinyt miten ihmiset niin huolettomasti uskovat jäiden kestävyyteen.

    Helmikuussa kaipasin hiitokelejä, mutta kun ei kerran kunnon talvea tullut, tulkoon sitten kevät joutuin.

    Joskus aiemmin Islanti-postauksiisi kirjoittamani kommentti ei tullut koskaan sivulle saakka, joten sanonpa näin jälkikäteen, että tais jäädä niin hyvä maku reissusta että lähtisit koska vain uudestaan. Kivalta näytti!

    Ja ponille onnea oppikouluun.

    /Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silkkaa valoa tämäkin päivä. Oli pakko livistää ulos ja hengitellä rauhassa kevättä. Täällä kotona se vielä onnistuu ilman ahistusta mutta kaupungin katupöly plus muut pienhiukkaset ynnä siitepöly aikaansaavat inhan viiltelyn tunteen keuhkoissa.

      Ja etteivät keuhkot turhan helpolla pääsisi, harjasin Ponin ulkona kaikilla mahdollisilla karvanirroitusvälineillä. Nyt se porsas on taas rypemässä tarhan ainoassa märässä kohdassa.

      Kyllä minä Islantiin lähtisin vaikka seuraavalla lennolla jos se olisi mahdollista. Toisaalta nähtiin paljon, toisaalta ei pintaraapaisua kummempaa joten jääkiekkotermiä käyttäen; nälkä jäi.

      Ponin soisin aloittavan oppikoulunsa mahd.pian mutta ensin pitää saada Töttikselle kämppis. Minä kun en huoli mitä tahansa eläjää riesoikseni. Uskoisin Ponin opettajalta löytyvän jonkun joutilaan tänne vaihto-oppilaaksi.

      Jokos olet käynyt kopaisemassa puutarhapalstasi pintaa, onko sulamassa?

      Poista
    2. Sun pitää ehkä ottaa Töttis mukaan vaihto-oppilaan tulohaastatteluun. Sillä voi myös olla mielipide väliaikaiskämppiksen valintaan ;-). Tai ainakin herkkäsieluisen maailma pyörähtää pari kertaa ympäri kun kaveri vaihtuu. Toivottavasti löydätte mukavan kaverin.

      Toistaiseksi olen vain käynyt kurkkaamassa palstan reunalta että lumet ovat sulaneet. Huomenna on vapaapäivä ja vois tehdä tarkemman syynäyksen ja ehkä jopa siivota pois talventörröttäjiä.
      Ensi viikollahan ovat kevätmessut Messukeskuksessa. Täytyy ostaa ainakin puna-, kelta- ja raitajuuren siemeniä. Siemenpussien lisäksi aion pitää tiukkaa ostoskuria. Ainut minkä haluaisin on Fiskarsin uusi perunakuokka.
      Kevät <3

      Poista
    3. Höh, kirjoitin äsken pitkän rimpsun vaan se oli kirjoitettu näkymättömällä musteella kun ei näy missään.

      Kevät ei tunnu keväältä ellei muutamaa uutta siemenpussukkaa osta.

      Mä luulen, että Töttiksen uusi kämppis tulee Ponin valmentajalta. Siellä on vaihtoehtona parivuotias suokkitammavarsa ja ketku miniponi… Töttis saa kyllä paskahalvauksen ja pyörtyä kupsahtaa seisovilta jaloiltaan :D

      Poista
  6. Cavan kotimailla lämmintä + 15 mutta tuulenpuuskia tulee ja menee. Matkustaminen avartaa, eilen illalla taksinkuljettajamme sitten lopulta nukahti liikennavaloihin ja jouduin ravistelemaan hänet olkapäästä hereille. Kyyti oli todella vaihteleva ja kaistoja käytettiin monipuolisesti, ainakin kahdella mentiin samaan aikaan. Hotellin kulmakunta on kuulemma suht värikästä, täällä töissä oleva suomalainen ryöstettiin työmatkalla. No aamulla juoksentelin kahdeksan aikaan kaikessa rauhassa, rosvot varmaan vielä nukkuivat. Kiertue jatkuu ja tästä pitäisi siirtyy dinnerille pikku hiljaa:) ja sitten unta kuuppaan. Sörsselille malttia ja muille kärsivällisyyttä! 5 v. ruunapojat voivat olla hyperrasittavia, kokeile vanhaa kikkaa ja laita Lihakunnan puhelinnumero karsinan oveen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hups, olikohan taksikuskilta unohtunut lakisääteiset lepoajat? Aika karmivaa jos joutuu kuskia herättelemään kesken ajon.
      Onneksi mitään kohtalokasta ei tapahtunut vaikka jännän äärelle pääsitkin.

      Viisivuotias ruunapoika ON IHAN PORSAS!!! Paitsi ärsyttävällä illistelyllään, myös käytöstavoiltaan. Minä häntä jynssäsin tarhassa pitkän kaavan mukaan ja jätkä dyykkaa heti märkään kohtaan piehtaroimaan. Törkeää!

      Iso-J katseli taannoin kaupassa lihamyllyjä. Taidanpa tulostaa semmoisen kuvan ja nitojalla ampua tallin seinälle motivaatiota tuomaan. Käytöskukkasten sijaan piirtelen pieniä rakseja kuvaan ja kun raksiraita on täysi, tuodaan uusi kiiltelevä lihamylly talliin…. :P

      Poista
  7. Nempan Tour lähentelee loppuaan. Taksimatkailu oli eilen myös mielenkiintoista, tällä kertaa kuljettaja ei juuri puhunut vaan äännehti, ajoi kovaa, ei tiennyt hotellia ja siten ei osannut perille eikä myöskään puhunut englantia mutta taas päästiin perille:) Tänään pari sympparia ja mukava illallinen katalonialaisen keittiön parissa. Nyt pitäisi pakata, tsekata mailit ja huominen menee matkustaessa. Nemppaalaan karautan noin 24 tunnin kuluttua ja maanantaina uudet kujeet Vmäellä:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi sun työtahti on niin japanilainen... Ja ralli jatkuu!

      Poista
  8. Kotka on laskeutunut Helsinki-Vantaalle ja nyt takana pikkuvääntö Air 100:n kanssa siitä saisinko vieraani lähtöalueelle aiemmin kuin 45 minuuttia ennen koneen lähtöä. Ei onnistunut ja täällä Nemppa askartelee nyt Mr.Dell seuranaan. Huoh! Odottavan aika on pitkä, lento lähtee 23:50...huomenna ehkä Polleparkkiin kisoihin morjestamaan Pilottia ja rautiasta Ruunaa. Kuinka avarakatseinen minusta vielä tuleekaan jos matkustaminen avartaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ilmeisesti kotona vihdoin? Olen sanaton noiden reissujesi takia, varsinkin kun yhdellä olen ollut mukana ja nähnyt mitä on tehokas ajankäyttö, myös lomalla.

      Pilotille terkut.

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!