perjantai 10. tammikuuta 2014

Tammikuu 2014 -Never forget!


Mother Nature, you are so drunk!
Hawaijilla rämpytetään ukulelea sormet kohmeessa, Niagara Fall´s on jäässä ja Perä-Kurjalassa on leuto, sumuinen ja sateinen ilma. Lunta vähän koristeeksi. Suomi varmaan pelaa futiksen mm-finaalissa.

Torstaina tuli tarve jättää tuvan koiranpierunhajuinen interiööri ja siirtyä pihalle, hengittämään hapekasta ja puhdasta ilmaa. Otin kameran mukaan tarkoituksena ikuistaa tämä neljän vuodenajan sinfonian riitasointu nimeltä Tammikuu 2014.

Kuvausta haittaa pahuksen paljon nykyisin se (uusi tekosyy jonka varjolla voi edelleen surutta julkaista samanlaisia räpsyjä), että vasen käteni on tätä nykyä surkea romu. Kylmänarka ja muutenkin hankala.
Lapanen vasemmassa kädessä on kohtuullisen haastavaa räplätä säätöjä, kun jo pelkän kameran pitoasennon hakeminen on opeteltava uudelleen. Jokainen järkkärimurikkaa käsissään käännellyt tietää, että siitä on pidettävä kiinni kaksin käsin, tuettava kätensä omaan kehoon ja säätönamiskoita riittää molempien käsien sormille.

Noh, mulla sentään on kaikki kymmenen nakkia paketissa eli kaikki sormet mukana vaikka kaksi onkin talviunilla.

Pikkuisen on eteläpellolla outo tunnelma, yleensä tuolla on tähän aikaan vuodesta kymmeniä senttejä lunta, hiihtolatuja ja ratsastuspolkuja. Nyt tarjolla on laaja näyttely myyrien talviliikkeistä, kekoja, tunneleita ja muita muodostelmia.


Ryytimaalla näyttää rauhalliselta. Talvivalkosipulit ovat ihmeen suorissa riveissä, hennon lumihunnun alla. Vaikka miten tiirasin, uuden kasvun piippoja ei vielä sojottanut näkösälle saakka. Hyvä niin. Toistaiseksi näyttää myös siltä, että valkosipuli todella toimii myyrämuurina. Yhtään kekoa ei (eiliseen mennessä) ole noussut valkosipulirivien lähelle. Vatturivistön luona sen sijaan kekoja on ja maa notkuu jalkojen alla.

Mikäpäs ne perhanan läppäkäpälät lopullisesti karkoittaisi. Olen jo alistunut siihen, että tulppaaneja on turha multiin taputella, parempiin suihin katoavat kumminkin.

Teki mieleni kävellä syvemmälle metsään. Jätin lähtemättä kun pikkuisen huippaa. Eilen vähän. Tänään enemmän. Tuntuu koko ajan, että pää tulee aina askeleen jäljessä. Taidan olla niin vahvasti lääkitty, että tämä kuuluu taudin kuvaan. Eilen onneksi nappasin viimeiset antibiootit ja särkylääkkeitäkin tarvitaan päivä päivältä vähemmän.

Niin siitä metsästä, oli ihan viisasta olla lähtemättä. Äitikulta vahtaa kulkemisiani niin tarkasti, että olisi kohta hiippaillut perään. Eilen minun oli pakkorako ajaa koulukuljetus ja tuo uskollinen Seniorikansalainen vahtasi silmä kovana lähdöstä paluuseen. Varmaan seisoi samoilla jalansijoillaankin.

Olihan se aika hiottavaa ajaa aamulla ekaa kertaa pitkästä aikaa. Pimeää oli. Satoi ja oli loskaa. Hissuksiin köröttelin ja koetin nähdä seuraavankin mutkan taakse. Onneksi koulu on ohjeistanut valaisemaan pimeässä kävelevät lapset ja heijastinliivit ovat todella yleisiä.


Hassuja yksityiskohtiakin löysin kuvauskävelylläni. Tuo yläkuvan liljanjämä on kuin hulluksi tullut lentokentän käsiohjauksesta huolehtiva puikko-ukko. Sohii ja huitoo joka suuntaan niin, että sekoaa itsekin omaan näppäryyteensä. Ei ihme, ettei talvi osannut tulla kun tuommoinen hullu on vastaanottamassa.

Alakuvan kaikkensa antanut auringonkukka on melko traaginen hahmo.
Melkein masennuin sitä katsellessani.

Päättelin eläinosaston tarjoavan hauskempaa katseltavaa joten suunnistin isojen eläinten osastolle.

Hevoset tuijottavat minua nykyisin kuin vierasta. Kävin kertomassa niille, että minulla oli suolisolmu ja ähky. Eivät ne onneksi tiedä mitä se tarkoittaa, toivottavasti eivät opi tietämäänkään.

Tarhanmäki vuosimallia 2014:


Voi Ponia, tuo bambisilmäinen Suruton ja Huoleton, niin paljon pelkkä olemassa olonsa tuo mielihyvää. Kiepsahti toiveikkaana ympäri ja tarjosi oitis ahteriaan, rapsutusta kaivaten. Karvanlähtö taitaa olla aluillaan, niin pontevasti poni twerkkasi tarhan pylväitä vasten, villahousut hiertävät jo.

Töttis on mitä on. Jotenkin se oli onnistunut venkuloimaan päitsetkin osittain nurinpäin päähänsä. Tai sitten Poni oli asialla, taas. Huomasin tuossa eräästä hevoslehdestä jotta tamman sukulaispoika, komea orhimies kantaa samanlaista karvankirjautta mukanaan. Ja asuu näillä selkosilla. Pitäisi joskus hankkiutua juttusille omistajan kanssa ja nähdä orhikomistus livenä. Nätiltä näyttää ainakin näyttelykuvassa.

Saapa nähdä miten tämän talven hankilaukkojen käy. Tamman maha viistää kohta maata ja hengetön peräpää roikkuu sekin kohta vuohisissa. Poni spurttailee aktiivisesti ja sporttaileekin välillä. Naapurista tuli viestiä, että kaipuu vauvalomalta satulaan on kova. Lupasin oitis kaksi ratsua käyttöön.

Näin tämä talvikatsaus. Unohtumaton tammikuu, tosin vasta alkupuoliskollaan joten paljonhan tässä vielä ehtii tapahtua. Luntakin ehtii sataa vielä vaikka miten.

Otin kuitenkin ensimmäisen askeleen kohti kesän takuuvarmaa aurinkokuuria, varasin hevosille laidunpaikat kesäkuun alkupuolelta lähtien. Nyt sitten kytistämään edullisia Hispaanian lentoja.
Niitä väijyessä vieteään tätä talvea semmoisena kun se nyt tänä vuonna meinaa tulla ja olla.

Mä meen nyt. Mukavaa perjantain jatkoa, missä lienetkin. Pidä tassut lämpiminä.



PeeÄäs: Peetu sai villapaidan. Tämä on ns. treffineule jolla varmasti hurmataan koiraneidit ja vähän vanhemmatkin rouvakoirat joiden kanssa Peeturyökäle pääsee peuhaamaan kunhan kevät tästä etenee.
Äitikulta värkkäsi. En tiennytkään hänen osaavan manata niin pitkään ja hartaasti kuin mitä tuota neuloessaan teki. Vaan komia tuli. Istuu kuin hansikas.


12 kommenttia:

  1. Ei oo totta... Mulla on just tommonen samanlainen villapaita VV:lle työn alla. Ja manausta aiheuttaa just toi saamarin palmikkoneule kun sen kanssa pitää olla herkeämättömän tarkkana! Että sympatiat mutsilles ja propsit kun sai valmiiksi! Minulta saattaa jäädä keskentekoiseksi
    Onneksi ei ole ollut sen kylmempää, niin minulla on hyvä tekosyy jättää kudin oman onnensa nojaan. Jos sitten kevväämmällä kun on vähän valoisampaa ja, ja, ja... (selittelyä, tiedän).

    Kiva kun olet kuitenkin päässyt jo vähän ulkoilemaan. Itselleni muistaakseni annettiin silloin muinoin ohjeeksi, että pitää pyrkiä liikkumaan kuitennii vaikka kuin sattuis. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oliko tuo nyt yllätys kummallekaan ;D
      Äitikulta kyllä tekee vaikka kahdeksanpalmikkoista mutta ne ongelmat syntyivät vasta tuossa etuosassa kun hihoista lähdetään tekemään rintaa. Hihat kuulema palaa.

      Poista
  2. Toipumisia Torpalle ja neulepaita on hieno, kuin My Burberry-dog paita, jota joskus yhdessä ihailtiin tavaratalossa. Torpan nelijalkaiset tulivat mieleen autoillessani tällä viikolla kun Aallolla promottiin koiranpieruun tehoavaa tuoksukynttilää, joka helpottaa koirankin omaa oloa, tilattavissa nettikaupasta ja hinta oli jossain 10 euron huitteilla. Hihittelin, että on sitä aikoihin eletty. Arki on lakanut jotenkin takkuisesti, paljon suunnittelen mutta vähän saan aikaan. Viikonloppuja Nemppalasta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, niinkuin puhuttiin, semmoinen kynttikä todellakin on olemassa ja Kuono.fi sitä ainakin on mainostanut.

      Poista
  3. Peetun ilmeestä ei oikein voi satavarmaksi sanoa, että olis ihastunut uuteen kuosiin :D

    Jospa tässä tarvis kärvistellä semmoinen pikatalvi - pari kuukautta - ja se olis sitten kevät. Maaliskuussa väistämättä päivisin aurinko lämmittää. Niin se on. Muutama viikko vain ja sekin valoa kohti kulkien.

    Leppoisaa viikonloppua - meillä ollaan töissä nekin päivät.

    Ja ei... sopimusta ei ole vieläkään, kun neuvottelukumppania ei saa kukaan kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota noin, toivottavasti ei sitten tarvitse saman neuvottelukumppanin kanssa hoidella raha-asioita. Varsinkin jos on itse saamapuolella. Voi olla aikamoista lypsämistä yrittää nykiä omiaan pois jos pelkän nimmarin anto on noin vaikeaa.

      Pikatalvi, so welcome!

      Poista
  4. Outoja ovat kelit ja meille tuli vasta tänään vastaavan näköiset kelit kun muuten on menty vesisateen pimentämissä maisemissa. Pakkasta vajaa kaksi astetta ja se on hyvä niinkus koiraihmisenä tiedät. Saapa nähdä mitä tästä kehketyy kun on luvattu jopa -18 asteen kelejä joita ihmiset kauhistelevat "kovina pakkasina" :D
    Hei, on sentään tammikuun puoliväli ja tuossa lukemassa voisi ihan hyvin olla 20 naulaa enemmän joten...

    Koitahan ottaa varovasti (no olen huolissani kun sä olet niin tapaturma-altis) ja kerro Äitikullalle terkkuja että komea on villapaita!

    Kaikkea hyvää sulle ja koko orkesterille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuiva kylmä kausi on parempi kuin höttömärkyys joka tätä 'talvea' on tähän saakka leimannut.

      Mä en oikeasti ymmärrä miksi nämä keissit nyt kasaantuu. Ehkä tässä tulee useamman vuoden satsi kerralla ja sitten taas saa elellä rauhassa? Hope so.

      Poista
  5. Mun heppa tutustui ekaa kertaa ähkyyn viime kesänä. Toivottavasti ei tule tavaksi. http://marrasthetics.wordpress.com/2013/06/12/totisempi-tiistai/

    Kuulostaa hyvältä, jos valkosipuli oikeesti toimii myyrän karkoittajana. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimii se valkosipuli karkoittimena oikein hyvin. Testattu vuosikausia täällä.

      Poista
  6. Kuvissa on tiheä tunnelma, ne näyttävät sinisyydessään kaihomielisiltä ja vähän alakuloisilta.
    Tänne pk-seudulle tuli lumipeite iltapäivästä. Vielä puolilta päivin oli pyöräilykeli.

    Hienoa että olet jaloillasi! Varaa pitävät kengät, vältä reinoja.

    Ehkä valkosipuleja kannattaisi istuttaa kukkapenkkiin tulppaanien väliin. Saatanpa kokeilla tätä itse punajuurien kanssa. Ne ovat jo kahtena syksynä olleet palstalla myyrien lempikasvis.

    /Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mullakin oli vähän kaihomieli ja alakulo. Hyvä jos sain sen kuviinkin.

      Töki vaan valkosipulin kynsiä punajuurten sekaan, suojaa ja toimi varmasti paremmin kuin yksikään myrkky. Eikä kukaan halua myrkkyjä kasvimaalleen.

      Meiltä häjyläiset nakersivat porkkanoita useamman kilon. Mutta nyt kun on valkosipulipatteristo edellä ja joutuvat ahtaan kautta kiertämään, toivottavasti jättävät porkkanat rauhaan.

      Voi tsiisus, tajusin just että kohtahan ensimmäiset kylvökset voisi laittaa….

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com