tiistai 31. joulukuuta 2013

Taakse jää


Niin taas on hyvin syöty, että tekisi mieli köllähtää kyljelleen vatsansa viereen ja torkahtaa toviksi.
Äitikulta tuli syömään vanhaa vuotta vähemmäksi ja olikin tosi kiva iltama.

Kalkkuna, my new best friend, onnistui uunissa (ihan vaan semmoinen kilon köntsä paistopussissa) ja sen kaverina oli valkosipuliperunoita ja vaihtoehtoruokana tosi ruokaisaa maalaissalaattia. Sen reseptiä en levittele laajemmin, pitää tulla itse syömään jos meinaa tietää mistä moinen koostuu. Hyvää se on.

Nyt pitäisi kai kertoa oma viiltävä analyysini kuluneesta vuodesta ja katsoa toiveikkaana tulevaan. No ei.

Loppumaisillaan oleva vuosi 2013 oli niin monivaiheinen, yllätyksellinen ja erikoinen, ettei sitä voi kuvailla järkevästi. Minä koin kuluneen vuoden omalla tavallani, Iso-J omallaan, Esikoinen eli mullistuksien vuotta ja Nuorimmainen valmistautuu tulevaan.

Peetu kasvoi mieheksi ja Nasse varttui Äijäksi. Kissat, nuo hulttiot riekkuvat entiseen tapaan. Poni Sörsselson temmeltää viimeistä varsavuottaan ja valmistui esikoulusta kiitettävin arvosanoin. Tamma Tötteröinen jäi luokalle (taas) mutta kulkee karavaanissa mukana. Herttainen höpsö omalla tavallaan.

Joukosta ovat poissa Patsymummo ja Vosu-Elli, muutama kana ja kukko. Lampaat muuttivat syksyllä uuteen majaan ja mikäli pässi pääsi pökkäämään, sekä Wappu että Orvokki saavat keväällä puuhaa ja askaretta. Kiva kun kävitte elämässä kanssamme pari vuotta, vähän jäi ikävä mutta onneksi villaa jäi kehrättäväksi asti niin, että villasukissa pysytään muutama vuosi.

Minä pääsin eroon selkävaivoistani mutta tasapuolisuuden nimissä kolhin itseäni milloin mitäkin apuvälinettä (hevonen, koira, tiiliskivi, lasinsiru) käyttäen. Kuntotavoitteet täyttyivät ja nyt onkin vähän tyhjä tilanne sen suhteen. Mitä nyt? Uusi vuosi kertokoon. Minulla on 'pakko' olla jokin mitattava tavoite joten niistä täytyy valita sopivin. Ja ensin täytyy valita sopivat ehdokkaat. Maratonit ja puolisellaiset ovat ehdottomasti no-no, samoin ultraurheilut. Ratsastajaa minusta ei tule, kunhan kotitarpeiksi pysyn satulassa.

Muu perhe säilyi enimmäkseen ehjänä ja Äitikulta täytti kunnioitettavat pyöreät kymmenet, kaikki kahdeksan. Terveyttä ja pitkää ikää, mitäpä hänelle muuta tohtii toivoa.


Espanjan reissu oli perheellemme yksi vuoden kohokohdista, ellei peräti kirkkain sellainen. Harvoin ollaan löhöilty niin rentoina ja joutilaina kuin siellä. Ja kyllä, päätös pitää, sinne lähdemme tulevana kesänä uudelleen. Vähintään kahdeksi viikoksi. Jos vain saamme hevoset samaan paikkaan laitumelle ja koirien hoidon järjestymään. Periaatteessahan koirajätkät voisi ottaa mukaankin mutta Äitikulta tarvinnee talonvahdin eli Nassen kaverikseen.

Kuten jo useasti on todettu, kissaveljeksillä on uutta intoa hortonomian saralle ja keskittyvät minttupöheikköihin entistä kovemmalla intenstiteetillä. Raukat riippuvaiset.

Ei voi kyllin isoa kiitosta lähettää Espoon Mankkaalle, teitte meille loman mahdolliseksi.


Ja siellä missä iso ilo, siellä myös suuri suru. Isommilta murheilta vältyimme, mutta läheisiä se runteli kovin kourin. Kun ei muuhun kyetä niin tukena ollaan, tiedätte sen kyllä.

Perilliset ovat kasvaneet vuodessa pikkulikoista vähän isommiksi neideiksi. Onneksi järki on pysynyt päässä ja arvot ovat kohdillaan. Kyllä niistä hyviä tulee, vaikka välillä olenkin valmis lähettämään heidät antoisalle au-pair -vuodelleen Etelänapamantereen huimaan sykkeeseen. Pohjoisessa vaihtoehdossa, Nookissa, on varmaan söpöjä eskimopoikia ja varmaan jotain valashippaakin ja ainakin jäävuoria joihin pahimmat teiniangstit voi purkaa.

Harjoitteluahan tämä minultakin on, en ole ennen teinin kanssa elänyt. Itseäni en laske teiniksi. Enää. Totean vain, että ei ollut isävainaalla helppoa.

Paljonhan tässä jää syystä ja toisesta mainitsematta.
Kiitos teille kaikille jotka olette osa elämäämme! Osa teistä on tullut tutuksi blogin kautta, osa muuten. Ja suku on aina suku ja perhe on paras.


Hevoset ovat tallissa, ihmeen rauhallisina ne jäystivät tarhassa heinää ja tiirailivat otsatukkiensa alta taivaan outoja ja äänekkäitä revontulia. Koirillakaan ei näytä olevan isompaa hätää vaikka pauke lähipelloilla onkin ollut melkoista. Peetua kiinnostaisi jahdata värivaloja mutta ei sitä huimaa voi tuonne päästää, juoksee itsensä risaksi rakettien perässä. Kiitos naapureille kun aloititte paukuttelun vasta klo 18 ja ammutte metsiin päin.

Kyllä tämä vuosi plussalle jää, hyvä vuosi. Antoi ja otti, opetti ja kasvatti.
Onneksi tässä vaiheessa ei tiedä mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Ja toivotaan arjen asettuvan sinne keskivaiheille.

Kiitos vuodesta Torpan päiväkirjan uskollisille lukijoille. Mitään en lupaa ensi vuoden kirjausten suhteen, teen minkä jaksan ja joudan. Ja lupaan siivota tuon lukulistan heti lähipäivinä. Monta blogia ansaitsisi tulla listatuksi ja osa joutaa pois.

Jättäkää edelleen puumerkkiä visiiteistänne ja poiketkaa pihassa jos näillä selkosilla liikennöitte.

Kaikkea hyvää ja kiitos kaikesta, missä lienettekin!


PeeÄääs: Ihme!! Lunta satoi niin, että saatiin maa valkoiseksi. Saunatonttu heiluu shortseissa…. siitä ei hyvä heilu vaan iskee nuhatonttu.

PeeÄäääs II: uuden vuoden lupauksista… mitään en lupaa! Paheita on vähän (liika valvominen ja satunnainen punaviinin särpiminen) joten niistä ei oikein voi enää karsia. Yritän olla vähän pitkäpinnaisempi ihminen, olisiko se mitään? Liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat jo niin perusasioita, ettei niiden tavoittelu tunnu haasteelta.

Kirjanpitäjälleni Kirsille lupaan, että toimitan ensi vuoden tositteet kunkin kuukauden ensimmäisellä viikolla enkä kahdestoista päivä...


12 kommenttia:

  1. Hauskaa uutta vuotta Torpalle ! Meilläkin pelattiin palloa pihalla shortseissa ja t-paidassa. Hulluuden huipentuma uutena vuotena. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä nyt on iliman pilluu männy pahaksi kun ei oo talvetkaan entisellään. Toisaalta, ihan kiva näin. Säästyy polttopuuta ja aurauslasku pysyy pienenä. Eikä kulu talvikengät.

      Hauskaa ja hyvää uutta vuotta TOP:n väelle!

      Poista
  2. Hyvää uutta vuotta teidän torppaan.

    VastaaPoista
  3. Vielä kerran kaikkea hyvää Torpan Kauniille Emännälle ja koko orkesterille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, lempee ja lämpöö sinne teidänkin tupaan!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Hohtohetkiä teidänkin suuntaan, olkoon vuosi onnekas ja suotuisa!

      Poista
  5. Vielä julkinen huiskutus Majakarilta Torpalle. Tinat on valettu ja taiat tehtynnä. Olkoon uusi vuosi edes vähän armollisempi kuin tämä viimeinkin hartaudella haudattu 2013.

    Tammikuusta taas aletaan selvittämään uuden vuoden mysteereitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ajatteles, tammikuun lopulla voi jo laittaa chilit itämään ;-)

      Poista
  6. Hyvää tuoretta vuotta 2014 Torpan väelle !

    (p.s lukaisin kommentitkin läpi ja vastauksesi nollikselle sai kahvit pärskymään soffalle ja näytölle. Alkaa uusi vuosi siivoushommilla ;) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää ja menestyksellistä uutta vuotta teillekin. Hevosille kepeitä ja huolettomia askeleita.

      Läksy: älä ikinä syö tai juo mitään netin äärellä. Mulla on niin monet kahvit ja iltarahkat tulleet nenän kautta näppikselle, että olen jo oppinut.... :-)

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com