perjantai 11. lokakuuta 2013

Ohjeistusta

Meillä ei ole yhtään carpe diem -sisustustarraa tai HOME-kirjaimia seinillä. Minusta olisi ikävyyksien kerjäämistä julistaa satavuotisen hirsitorpan seinällä niitä neljää kirjainta jotka tietävät puutalon tuhoa.

On meillä kuitenkin joku kyltti ja tuossa on kuvakin yhdestä. Takaovelta kun tullaan tupaan, tuo kyltti on vastassa. Paitsi että meidän hutilukset eivät noteeraa kyseistä ohjeistusta.

Siispä jatkan edelleen takaeteisen mattojen riuskaa ravistelua, kenkien ja koiranremmien, hanskojen ja crocsien kaaoksen kesyttämistä. Näinä viikkoina salavanlehdet tuovat oman pikantin lisänsä takaeteisen vastaremontoituun interiööriin.

Viikko on kulunut vauhdilla. Tänään koululaisilla alkaa syysloma ja meillä sitä lystiä onkin kokonainen viikko. Vastaavasti koulu alkaa uuden vuoden jälkeen eli joululoma on lyhyt. Minimi.

Syyslomasuunnitelmat ovat edelleen auki ja saattaapa olla niin, että ensi viikon perjantaina sitä vieläkin kökötetään torpalla ja ihmetellään mitä lomalla tehtäisiin.


Kaikenlaista sekalaista on tällä viikolla tapahtunut, suurimpana muutoksena lampaiden lähtö. Orvokki ja Vappu liittyivät kiertelevän teatteriseurueen vakinaisiksi jäseniksi ja muuttivat tapahtumien keskipisteeseen. Veera lähti jo viime sunnuntaina osaksi isompaa laumaa.

Suurin muutos mikä niiden lähdöstä jäi, on hiljaisuus. Niin mukavia kuin ne ovatkin, mölinä ja määkinä on kieltämättä hetkittäin hermoillekäypää.

Haikein mielin katselin Orvokin ja Veeran upeita kesävilloja. Toivottavasti ne keritään ja joku ottaa villat talteen. Meillä itsellä jo on niin isot kasat villaa lankoina, että sukkia ja lapasia riittää. Kehräämätöntä villaa on myöskin yksi iso laatikollinen.

Pikkuisen minua vieläkin ärsyttää se show mikä lampaiden lähtöön liittyi. Asiaan puuttui niin moni ulkopuolinen hämmentäjä, että minulta paloi käämi ja vatikin kierähti nurin. Sanoin kantani niin selkeästi, ettei varmasti kenellekään jäänyt epäselväksi mitä tarkoitin. Niiden kaikkien piti lähteä keskiviikkona iltapäivällä. Silloin minulla oli aika varattu lampaiden lastaamiselle ja papereiden teolle. Pari täysin sivullista, keskinäiset välinsä sotkenutta ryhtyi hämmentämään siirto-operaatiota sunnuntaille. Se kun tuntui heille sopivan paremmin. Eikä asia loppujen lopuksi kuulunut heille vähän vertaa.

Kun totesin, että päivä menee tyhmiin tekstiviesteihin vastaamiseen, puheluihin ja jonninjoutavaan jauhantaan, ilmoitin, että homma seis. Tämä operaatio tehdään niinkuin minä ja kuljettaja olemme sopineet. Piste. Loppujen lopuksi Veera sitten kuitenkin pakattiin sunnuntaina autoon kun yksi jääräpää sitä tuli hakemaan.

Luoja auta, ettei tarvitse enää niiden ihmisten ja heidän ongelmiensa kanssa puljata.


Kanalaumakin on sopuisampaa sakkia kuin välinsä sählänneet ihmiset.
Kanalassa on tehty pientä viilausta kokoonpanoissa. Nyt Kukko Savolaisella on sekä omat savolaisrouvansa, että ruskeat tehotytöt samassa parvessa ja parvi sopuisa. Ne voi hyvillä mielin nyt talveuttaa samassa tilassa. Toivottavasti savolaiskanat alkavat hautomaan keväällä ja parvi täydentyy omatuotantotipuilla.

Nyt viikonloppuna olisi tilaisuus saada pari savolaiskanaa lisää, kalamarkkinoille tuleva kasvattaja toisi mukanaan pari kanaakin. Ehkä tartun tilaisuuteen.

Toinen parvi, sekalainen seurakunta elelee sekin sopuisasti. Kukko Gaddafilla on oma silkkikanarouvansa ja Vappupillillä, sillä pienellä ja pontevalla piipunrassilla on ilmeisen tukeva kiinnitys vanhoihin sekarotuisiin kanoihin. Molemmat kukot mahtuvat onneksi riidatta samaan parveen. Näyttää kuitenkin siltä, että napoleonkompleksinen Vappupilli yrittää ahnehtia kaikki kanat omikseen. Aina tilaisuuden tullen se ryökäle ahdistelee silkkikanaa. Joka taas on niin tyhmä, että olisi ihan vietävissä.

Vappupilli ohjeistaa rouvaansa yöpuulle
Silkkikana meinaa erehtyä väärään yöseuraan
Kukko Gaddafi puuttuu tilanteeseen

Koiriakin on pitänyt ohjeistaa käytöksen kultaisen kirjan hengessä. Jostain syystä Nasse rähähtää Peetulle nyt pienimmästäkin syystä ja Peetuhan kyllä aiheuttaa sanomista. Nassen trimmaus osui sekin viime keskiviikkoon ja karvoja viritellään vielä kerran ennen Jyväskylän näyttelyä. Viimeinen viritys tehdään viikkoa ennen Helsingin reissua.

Näyttää kyllä siltä, että meiltä marssii kehään pahuksen hyväkuntoinen ja virkeä ikämies, karvat kohdillaan ja voittajan asenteella. Mitäpä tuonne suotta lähteä anteeksipyytelemään kun kerran komeita koiria on esitettävänä.

Maasta tullut

Torstain huippuhetki ajoittui iltaan, Nemppakuoma kurvasi valkoisella kiiturillaan pihaan ja minä hyppäsin kyytiin. Minäkin pääsin ihan liinapöytään istumaan ja illastamaan. Oli kiva jutella rauhassa ja suunnitella tuleviakin. Illan extremeosuus oli bussimatka kotiin. Pikkubussi kurvaili pimeitä teitä ja kujia ja välillä piti oikein keskittyä ajattelemaan missä kohti ollaan menossa. Vähältä piti, etten ajanut kotitorpasta ohi.

Tänään on lisää kivaa luvassa, Siskolikka lähtee illan tullen kurvailemaan tänne päin ja arvioitu laskeutumisaika on puolilta öin. Turvallista matkaa!

Viikonlopuksi on luvattu mukavaa säätä (ei sada) joten ulkoilma-aktiviteettejakin on luvassa. Valkosipulimaa pitää kunnostaa ja se urakka on pikkuisen työläämpi juttu.
Saas nähdä saanko tähän mitään uutta muotoa sunnuntaihin mennessä.

Mukavaa viikonloppua, missä lienetkin!




20 kommenttia:

  1. Hyvää treeniä tiedossa Hirnakalle valkosipulimaan kunnostuksen merkeissä :) Mä olen loppusuoralla, itse asiassa ajattelin tänään tuuppia ekat sadat sipulit maahan. Kasvihuoneen perustuksen viimeiset rappaukset ja läpivientien tukkimiset on tehty. Vain multaseos sisään, niin joutaa odotella tulevaa kasvukautta. Kyllä on hyvin pullat uunissa!

    Aurinkoista viikonloppua Torpan väelle ja kaikille muillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään onkin ollut treenilepo. Yhtä jos toista ihan uutta lihasryhmää kivistää ja eteneminen on tönkköä. Maan kuokkiminen voikin verryttää oikein hyvin (ja kipeyttää uusia lihaksia).

      Pullasi ovat totisesti hyvin uunissa, kasvihuone aikaistaa kaikenlaisia kasvatuksia ihmeesti.

      Meillekin piti laittaa se Äitikullan merkkipäivälahja -kasvihuone mutta ei taideta joutaa niihin talkoisiin tänä syksynä.

      Poista
  2. Meillä on myös käytössä tuo uusi trendikäs sisustustyyli. Näin syksyisin otamme sen käyttöön: ulkoa tulee jaloissa kaikenvärisiä, kaikenkokoisia ja märkiä (!) lehtiä. Miten opettaa aikuinen mies katsomaan jalkoihinsa kun hän tulee ovesta sisään? Mahdoton yhtälö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikuista miestä ei voi opettaa. Hänen äitinsä olisi pitänyt ohjeistaa poikaansa katsomaan kenkiensä kunto ennen kynnyksen yli astumista :D

      Märät lehdet eivät ole mikään hyvän tuoksuinen sisustuselementti. Maanläheinen, tietysti...

      Poista
  3. Unohdin vaan sanoa, että onpa nuo kanat kauniita!

    VastaaPoista
  4. Näin niinkuin ihmisten kotona työskentelyn ammattilaisen silmiin sisustustarrat alkavat olla melko korneja ilmestyksiä. Työkaveri lupasi kuitenkin pyhästi, että hänkin liimaa moisen seinälleen, jos vain jouluksi hänelle sellaisen hankin. Tekstiksi valikoitui "Touching Yourself Causes Blindnes". Ihan vain korniuden vuoksi. (hölmö juttu, mutta oli pakko jakaa)

    Huisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan paras! Kiitos.
      Minulle on ihan sama miten ihmiset kotinsa laittavat, menen ihmisten luo heidän itsensä takia, en sisustuksen.

      Joissakin lehdissä esitellyt kodit ovat joskus yhtä yltäkylläistä rönsyä. Pahimmat ylilyönnit kieltämättä esimerkiksi sisustustarrojen ja opasteiden kohdalla muuttuvat korneiksi.

      Onhan se nyt ihan tolloa, että jokaisessa purkissa lukee Things, Something, Candles, Sugar, Coffee, Carpe diem, Be good ja seinillä samat lauseet, joillakin ranskaksi. Ihan kuin ihmiset eivät tajuaisi istuvansa keittiössä ilman, että seinässä lukee keskikokoisen kollikissan kokoisin kirjaimin Kitchen.
      Verhoissa ja tyynyissäkin näkyy (yleensä samoissa kodeissa) mietelauseita ja tekstejä. Eikö niihin turru?

      Poista
    2. No en minäkään varsinaisesti arvostelemassa kulje, mutta jos (esim tämän viikon) 60 kohteessa neljällä on samat tekstit seinillä niin silmiinhän se pistää. "Home is Where Our Story Begins"

      (minä käyn paikalla kiinteistöteknisistä syistä, en varsinaisesti visiteeraa)

      Huisa

      Poista
    3. Voin vain kuvitella mitä kaikkea omaperäistä ja oivaltavaa sisustusta näet päiviesi aikana ;-)

      Poista
    4. Joo ja parasta etten puhukaan, ihan tietoturvasyistä (ette uskoisi kuitenkaan). Mutta vaikka kuinka inhoankin noita sisustustavaratalokylttejä, olen hankkinut kaksi tekstiä kotiini (ennen kuin meillä oli tämä talo, ja heti löysivät paikkansa!) :viime syksyn Münchenin reissulta Biergarten -kyltti istuu terassillemme ja kunhan isäntä saa autotalliin uuden oven GARAGEM -kyltti Azoreiden reissulta saa paikkansa.

      Huisa

      Nyt saa laittaa silmiään pyörittäviä hymiötä rivin.

      Poista
    5. Iso-J muistelee (liian) usein kaiholla hauskoja asiakkaiden lahj... palkitsemismatkoja alan messuille saksan oluthanojen äärelle. Biergarten oli tietysti pierupuisto.

      Semmoinen kyltti on kyllä keräilyharvinaisuus, pidä siitä lujasti kiinni!

      Poista
  5. Ei mitään home-ilmoituksia meidänkään vanhaan taloon, ne ovat mielestäni typeriä. On meilläkin yksi kyltti, siinä lukee päivän ohjelma: päästä koira ulos, päästä koira sisään, päästä koira ulos päästä koira sisään jne.

    Ihania nuo kanat. Odotan innolla, että tytär saa uuden piharakennuksen ja sinne kanalan. Meille kanoja ei voi ottaa, kun asun Neristanissa (vanha kaupunginosa, keskellä Kokkolaa)
    Tuula sanoo Almaa aina nieneksi ja sieväksi ja onhan Alma paljon Pönöä pienempi, mutta se on jotenkin vanhan oloinen ja laiska, vaikka on vasta 5v.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luhta olisi kyllä voinut vähän miettiä sen pyyhesarjansa kanssa. Pyyhe jossa lukee Home ei välttämättä tuo mieleen puhtautta ja raikkautta :D

      Kanat ovat kivoja. Niitä ja niiden touhuja on kiva katsella. Etenkin nyt tuntuu, että parvet ovat optimissaan.

      Otin tänään Nassesta kuvia, koetan saada ne kameralta ulos ja näkösälle. Lupasin Rouva Kasvattajalle kuvia päivän kunnosta, hän sitten etänä (Kirkkonummelta) konsultoi mitä kohtaa karvoista kannattaisi nyppäistä ja onko fyysinen kunto riittävä.

      Poista
  6. Kiitos, kiitos mukavasta Torpan visiitistä ja loistavasta seurasta ja ensi viikollahan me näemme taas. Hyvän Ystävän arvo on mittaamaton ja totesin kohti kotia ajellessani tänään että olen harvinaisen onnekas ihminen. Perjantaiaamua paransin toisen Soul Maten kanssa kahvikupin ääressä ja taas jaksan porskuttaa The Whitella (tälle yksilölle ei sovi Poliisiauto, on enemmän feminiininen:) kohti uusia seikkailuja tai kohti uusia koettelemuksia. P.S Viikon vinkki Älä koskaa avaa perjantaina illalla työhön liittyvää sähköpostia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, oli todella ihana nähdä ja jutella rauhassa.

      Yritä nyt kuitenkin lepuuttaa viikonloppuna ja pidä näppisi erossa työmeileistä !

      Poista
  7. Olen itse periaatteessa samaa mieltä noista teksteistä ja kaikesta uusvanhasta valkoisesta krääsästä. Mutta voisinpa itse kirjoa huoneentaulun, jossa lukisi vaikka Helvete's jävlä skit, tai bullshit not allowed here tms muuta reteetä, mutta luultavasti kyllästyisin vieraiden kommentteihin nopeasti, joten en tee. Ja on se kumma, jos meillä asuvat eivät tiedä asuvan kotonaan ilman noita HOME -tekstejä...OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitini kopioi jostain satavuotiaasta postikortista hienon ulkohuussirunon ja kirjoi sen koreaksi huoneentauluksi mökkihuussiin

      Vaikka usein maailmassa
      toivonkipinää ei näy
      tässä huoneessa avarassa
      meille aina hyvin käy
      ja jos ei tahdo onnistaa
      niin istuu vaan ja ponnistaa

      Huisa

      (alan olla vakioroikkuja täällä)

      Poista
    2. Tuon mää teen veskiin, raameihin ja lasin taakse.

      Poista
    3. Ai jestas, tuohan pitää itsekin kopioida käyttöön. Kiitos Huisa :D

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com