lauantai 7. syyskuuta 2013

Hyvällä sykkeellä ja ilon kautta


Mikä päivä!
Latasin unta vähän kauemmin ja kello kalkatti herätystä vasta 07.20. Puoli kasilta olin jo Team Terriersin kanssa ulkona ja askelsimme tarmokkaasti kohti kutostietä. Poikakoirien omistajat toki tietävät, että tarmokas askeltaminen päättyy joka kolmannelle heinänkorrelle, jokaiselle kakkapökäleelle ja vähintään jokaiselle postilaatikolle. Koipea on jumpattava ja nosteltava uutterasti.

Tänään se peli ei todellakaan vedellyt ja minä määräsin tahdin heti kun arvelin, että poikakoirat ovat rakkonsa tyhjentäneet. Yksi valotolpanväli käveltiin koirien tahdissa ja sitten lähti trio etenemään.

Kolmen vartin kuluttua kurvasimme sora ropisten pihatielle, aamulehti kainalossa. Pojille tuli hiki ja pikkuisen minullekin.

Harvoin on aamukahvi maistunut niin ansaitulle.

Hitaan aamun jälkeen suuntasin kiesin nokan kohti kaupunkia ja törmäsin, kirjaimellisesti, noihin vihreisiin angstipalloihin. Tänään polkaistiin kipakasti käyntiin puolivuotinen urakka. Meitä on likainen tusina eli 13 ja maali maaliskuussa. Asiasta ehkä joskus enemmän.


Torpalle jääneet vetivät ns. lyhyemmän tikun eli pääsivät halkosavottaan. Minä vetosin sairauslomalappuun ja livistin rivistä jo hyvissä ajoin. Teinit onnistuivat kuitenkin venyttämään isänsä pinnaa niin, että isi otti ns. aikalisän ja kurvasi ensin kaupunkiin. Yksissätuumin tehtiin ruokaostokset ja palattiin peräkanaa takaisin Torpalle.

Ai joo, minäkin ihan riehaannuin shoppailemaan. Ostin tuplatarjouksen ns. kaksostenmyssyjä eli rintsikoita. Harvinaista. Piti ottaa yksi kuppikoko pienemmät ja vastaavasti yksi koko isommat ympärysmitaltaan. Jotenkin se, mikä näkyvästä rintavarustuksesta lähtee, siirtyy sentteinä jonnekkin muualle yläkroppaan. Ei paha vaihtokauppa ensinkään. Tosin kohta ei ole mistä ottaa. Mutta paljon mahtuu vielä kasvamaan sinne yläselän puolelle. Hassu yhtälö.

Liioitelisin jos sanoisin, että kotosalla norkoilleet teinit hyppivät malttamattomina tasakäpälää ja vaativat kovaäänisesti halonhakureissulle lähtöä. Ei. Ei se niin mennyt. Melkein piti hakea tallista ajopiiska jolla usuttaa kurittomat ja laiskat Perilliset autoon. Kaksi armoa anovaa ja nyrpeää naamaa auton ikkunaan liiskautuneena Iso-J kurvasi kohti Teräsvaarin halkoapajia.

Teräsvaari on 84 v ja hänellä on noin 90 tiukkaa pinokuutiota myymätöntä puuta. Ja kipeä selkä.
Se meinaa sitä, että papparainen ei enää itse toimita puita kotiin, vaan asiakas itse hakee tarvitsemansa määrän. Näin tehtiin tänään. Teräsvaari itse oli opastamassa Perillisiä kuorman lastauksesta ja vahtinut, että hukkatilaa kärryyn ei jää. Eikä jäänyt.


Yhteen kuormaan mahtuu (korotetut laidat) vajaat kolme pinokuutiota 30 senttistä klapia. Piti kuulkaa hakea kamera ja ikuistaa tämä Tuhannen Ihme teineistä ruumiillisen työn tekijöinä. Iso-J ohjeistaa ja pitää hommassa tahtia yllä.

Niin hyvin purkivat ekan kuorman, että lähtivät samoilta jaloilta hakemaan toisen. Siitä on puolet jo purettu, puolet odottaa kärryssä yön yli.

Harvoin on ruokapöydässä istunut niin hiljaista ja nälkäistä väkeä. Kumpikin hotki grillatut kananrintansa ja vajosi sohvan uumeniin sulattelemaan. Saunan päälle näkyy vielä maistuvan vähän karkkipäivän antimia mutta veikkaan, että kohta ensimmäinen sanoo moro ja häipyy ansaituille yöunilleen.

Iloisesti yllättivät, mokomat.

Lue äiti rivien välistä...
Hohdokasta hommaa
Saunat on nyt saunottu ja mieli halajaa jo vällyihin. Iso-J lähti saunaan ja viipyy siellä arvatenkin yli puolen yön. Raportoi varmasti Perillisten ansioista monelle mantereelle. Ja syystä. Ovat ne vaan niin mainoita lapsosia.

Tämä oli hyvä päivä. Huomenna yksi jos toinen askeltaa hivenen raskaammin sillä lihashan sitä kipeytyy kun äkkiseltään ryhtyy voimahommiin.

Onneksi on sunnuntai ja päivälle budjetoitu monta aktiviteettia.

Tämmöistä tänään. Hyvää yötä ja leppoisaa sunnuntaita. Missä lienetkin.





6 kommenttia:

  1. Teinit työssä... harvinaista herkkua. Mutta kyllä ne osaa, kun omilleen pääsevät. Meillä huomenna on siivouskeikka yhden vanhan vaarin taloudesta pölyt pois pyyhkimään. No samalla lentää matot ulos, imuroidaan ja luututaan... Esikoisen eka duuni talon ulkopuolella. Minä olen kuski ja maton piiskaaja. Ja työnjohto.

    Tämä päivä meni ihan harakoille, kun nörttiwelho tuli setvimään läppäriin pesiytyneen haittaohjelman poistoa. Sileäksihän se kone sitten pantiin ja onneksi on pilvipalvelimella varmistukset. Nyt on pöpötön kone ja palautukset pyörii.... Kyllä on perseestä tämä nykyinen kilpajuoksu öhkömönkijäisten kanssa, vaikka on palomuurit ja virustorjunnat. Aina joku saamarin mato ryömii kynnyksen yli... ja päivä pitää tehdä töitä homman putsaamisen kanssa.

    Onneksi on ystäviä, jotka ilokseen tekevät 12 tunnnin työpäivää koneen entisöinnin parissa... hulluja on moneen lähtöön ja terveen kirjoissa en itsekään kulje. Mutta koneiden rappaamiseen mulla ei enää pinna riitä.

    Tais kadota muuten se mun profiili tämän koneeen sileäksi lyönnin yhteydessä.... eli toistaiseksi tällä systeemilä kirjoittelen.

    VastaaPoista
  2. Teille on kyllä hatunnoston arvoinen homma tuo siivous.

    Pelkkä ajatus tietokoneen tilttaamisesta ahistaa, eilen tuli juuri sellainen hetki. Koneessa oli sisällä joku pelilevy ja ilmeisesti akku lippunut kesken pelin. Peli jäi jumiin ja sen ajan kun latasin ja buuttasin konetta, manasin varmuuskopioimattomuuttani. Mulla on ulkoinen kovalevy just sitä varten....

    Onneksi kone lähti hyrräämään ja sain kaiken normaaliksi. Omppukoneet ovat virusten suhteen turvallisia mutta jos ottavat osumaa, nekin tilttaavat.

    VastaaPoista
  3. No tervehdys!
    Kevääksi on siis luvassa todella piukkavartaloinen Torpan emäntä kun tavoite ( kotirintaman lisäaktiviteetteineen) on saavutettu ja mielenkiinnolla odotankin minkälaiseen kuosiin sitä on päästy. Vaikka teikäläisen työmoraalista heiman hajulla olevana uskonkin pakaroiden kestävän moran pystyyn heiton eikä hevostenkaan tarvitse juoksutusnarun päässä hölkätä kun emäntä voi tarpeen vaatiessa pyörittää hevosparkoja moukarin lailla ;D

    Ei vaan, se on hienoa että jaksamista (ja ennenkaikkea itsekuria) löytyy sillä moni tyytyy siihen sohvaelämään päivän päätteeksi. Tästä syystä nostan sulle hattua ja korkealle, täytyy vaan muistaa pysytellä nyrkin kantaman ulkopuolella jos joskus jossain kohdataan :D

    Hyvää sunnuntaita, toahan iisisti kun olet just parantunut tai ainakin paranemaan päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No heipähei. Se mun ylämäkijuoksutreenikin jäi sitten loman ja siitä seuranneen fyysisten koettelemusten alamäen myötä vähäiseksi. Mutta muuten, kunhan tässä saadaan taas kroppa kuntoon, alkaa kevääseen kestävä kuntokiri.

      Hevosparat :D
      Paranemista vaan sullekin, on näemmä taas koetellut.

      Poista
  4. Kylläpä jaksat ja viitsit, ihan kateeksi käy:)
    Jos ehdit, käy kurkkaamassa blogiini ja kerro, mitä nuo merkinnät koiranäyttelystä tarkoittavat.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!